Olen kristitystä perheestä, kastettu ja opetettu Jumalan sanaan. Rippikoulun jätin kesken koska se ei tuntunut omalta jutulta ja oksensin kirkon ovilla, en voinut mennä sisään. Olen etsinyt Jumalaa elämään monia vuosia surren ja itkien, en löydä. Lopulta rauhan ja hyvän olon löysin "new Agen" kautta. Heilurilta tietämättä sen syvenpää merkitystä kysyin asioita ja selvisi että sitä kautta juttelen saatanan kanssa. Onko antikristus sittenkin parempi kuin Jumala? Jumala ei halunnut minua lähelleen kun etsin sitä. Nyt minut on nähnyt ja kuultu ja olen löytänyt rauhan. Raamatussakin kerrotaan miten Jumala on ratkaissut ja tappanut suurimmat osan maailman ihmisistä tulvissa? Onko antikristus tehnyt niin? Mikä onkaan totta ja mikä ei. Ehdotan kaikkia tutustumaan syvemmin Egyptin kirjoituksiin ja sen totuuteen, maailma on korruptoitunut eikä mikään ole miltä näyttää. "oikea" hyvä ei olekaan hyvästä. Mutta menkää toki sitä kohti joka tuntee sen omakseen, minua se ei saanut kiinni eikä näköjään (onneksi) tule saamaankaan.
Mihin uskominen?
Anonyymi-ap
4785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa ehkä keskittyä arkiseen elämään ja unohtaa uskonjutut hetkeksi taustalle.
Toivottavasti sulla olisi ystäviä.
Tai joku hyvä harrastus.
Ystäviä on kyllä riittämiin ja ulkoilen päivittäin koiran tai ystävien kanssa 😄 luonnosta olen löytänyt myös rauhan. Halusin vain kysymyksiini vastauksia ja opitusta uskonnosta en sitä löytänyt vaan aivan vastakkaisesta suunnasta ja yhteenkuuluvuutta Egyptin kirjoituksiin. Siksi tätä suuntaa ehdotan myös muille koska sieltä löysin rauhan ja "oikean" suunnan. Enää ei pyöri kysymykset päässä eikä suru ja paha olo
Mulla on aika päinvastainen uskomusmaailma kuin sinulla.
Mutta ei mullakaan pyöri kysymykset päässä eikä suru ja paha olo.
Kai me ihmiset ollaan sitten aika erilaisia.
Minä tulin uskoon jo lapsena, rukoilin aina iltarukouksen. Mutta Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä en tiennyt mitään. Saatana ei sääli lapsiakaan. Tunsin selvästi kuvottavan tunteen, kun joku ihmeellinen voima järjesteli asioita vahingokseni. Tunsin myös jonkun ihmeellisen raikkaan pyhyyden tunteen, kun joku voima käänsi pahat asiat hyviksi. Ymmärsin, että olin ahdistukssani pyytänyt Jumalan apua ja näin tulin tuntemaan Jumalan hyvyyden. Muutaman vuoden perehdyin gurujen opetuksiin. Sain ihmeellisiä kykyjä ja päättelykykyä viisauden harjoituksissa. Mutta mitä viisaammaksi tulin, sen vajavaisemmaksi tunsin itseni. Pääsin pitkälle meditaatiossa, kunnes huomasin, että täällä ei ole Jumalaa, on vain saatanan vaikuttamaa loputonta sekavaa ihmismielen tuotetta. Lopetin kaikki siihen liittyvät asiat ja palasin lapsuuteni rauhaisaan uskoon. Sain Pyhän Hengen vaikutuksen mieleni opastajaksi ja Hän kirkasti Jeesuksen valtavan merkityksen perusteellisesti. Nyt elän rauhaisaa vanhuutta, Jumalani lapsena jo nyt täällä maanpäällä. Tosin demonit vieläkin kokeilevat onneaan, yrittäessään tunkeutua mieleni herraksi, mutta karkoitan ne Jeesuksen Kristuksen nimen valtavalla voimalla, rauhallisesti käskien. Ne hajoavat sumuksi paetessaan, eikä sama palaa enää koskaan.