Antipsykootit eivät vaikuta vain aivojen volyymiin, siis tilavuuteen vaan niillä on kyky tehdä myös muuta vahinkoa.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0920996424002664
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0920996424002664
Vastaukset 40
Vanhimmat
Tulen ikuisesti vihaamaan psykiatria joka ignoorasi kahden lääkkeen negatiiviset vaikutukset minuun ja vieroitusoireet ja nosti antipsykoottiannosta maksimiin vahingoittaen aivojani ja hermostoani. En koskaan ole tuntenut itseäni yhtä romuksi ihmisenä, kognitiivisesti vammautuneeksi ja sisältä kuolleeksi. Tiedän että antipsykootit teki sekavammaksi, mistä psykiatria ei sano sanallakaan. Psykiatriassa yritetään maalata kuvaa kuin lääkkeet olisivat lähtökohtaisesti hyödyllisiä. Kun vahingoittaa ihmisiä, totuus ei pala tulessakaan.
Negatiiviset seuraukset psykiatrian hoidosta ovat kestäneet vuosia mm neuropaattisten oireiden, autonomisen hermoston oireiden ja PSSD:n muodossa. Kognitiiviset ongelmat ja sekavuus ovar lievittyneet suorassa suhteessa lääkepurkuun ja vieroitusoireista selviämiseen.
Psykiatria vahingoittaa aivoja.
Kaikkein ällöttävintä psykiatriassa on kuinka he tulkitsevat lääkehaittoja sairauden oireina tai sairauden aiheuttamiba negatiivisina biologisina muutoksina. Näin kävi jo tardiivin dyskinesian kohdalla.
He jatkavat ihmisten vahingoittamista esim pitkillä lääkekuureilla mitkä enemmänkin monella aikaansaavat esim turtaa tunteetonta oloa ja altistavat oireilulle. Kukapa ei oireilisi kun psykiatria esim kemiallisesti poistaa jonkun seksuaalisuuden ilman varoitusta?
Mutta totuus tulee ilmi.
Minullakin lääkkeet jättäneet jälkensä hermostoon ja muistiin, mutta olen enimmäkseen tyytyväinen nykytilanteeseen pienine haittoineenkin, kun mietin aikoja, jolloin kuljin lääkittynä " zombiena ".
En koe tuntevani vihaa menneitä kohtaan, en voittaisi sillä yhtään mitään, ehkä se vain ahdistaisi, jos olisi joku jatkuva vihan tunne. Voi olla, että omalla kohdallani on auttanut se, kun en ole traumatisoituvaa tyyppiä.
Elämä jatkuu kaikesta huolimatta.
En toki vähättele muiden kokemuksia ja tuntoja, jokainen on yksilö, eikä toinen voi tietääkään, miten joku asioista ajattelee ja tuntee, minkälaiset muistot kokemukset ovat jättäneet.
Tutkimusten mukaan myös meditaatiolla ja liikunnalla on yhteys lepoverkoston toiminnallisiin yhteyksiin eli tavallaan fyysinen laiskuuskin on eräänlainen aivosairaus, jonka fysiopatologian tutkimiseen voisi hassata miljoonia. Samoja yhteyksiä on löydetty milloin minkäkin psykiatrisen (esim. post-traumaattinen sterssihäiriö) ja neuropsykiatrisen häiriön (autismi ja ADHD) suhteen, mikä ei tarkoita että niillä olisi välttämättä sama neurobiologinen pohja vaan että huonovointiset ihmiset eroavat ryhmätasolla hieman elinympäristöltään ja elintavoiltaan/ajattelu-toimintatavoiltaan ns. terveistä ihmisistä ryhmätasolla, ei yksilötasolla. Yksilötasolla näitä poikkeamia ei voi käyttää diagnostiikan välineenä juuri siksi, että ne ovat ei-spesifejä ja liittyvät suurelta osin aivojen plastisiteettiin, kuten alussa linkatussa tutkimuksessa havaittiin -vaikuttaa siis siltä, että neuroleptilääkitys tuon tutkimuksen mukaan korreloi korkeampien PANSS-oireiden kanssa eli pahentaa skitsofrenian oireita, joka siis ei määritelmällisesti ole muuta kuin kasa oireita, eikä sillä voi oikeasti selittää mitään. Onpa hassua, ja silti tutkijat tohkeissaan nostavat tutkimuksen pääsialliseksi löydökseksi pienellä otoksella havaitut ryhmätason erot ennen neuroleptilääkitystä aivan, kuin se todistaisi yhtään mitään mielenkiintoista tai spesifiä skitsofrenian fysiopatologiasta.
Voi ei. Taasko maailmassa on niin tyhmiä tutkijoita jotka ei älyä olla sinun kanssa samaa mieltä.
Itse en ole tutkimuksiin perehtynyt, mutta totuushan on se, että tutkimustuloksia on ihan yhtä paljon kuin on tutkijoitakin.
Tutkijatkin voivat olla eri mieltä asioista. Sitä ei voi mennä sanomaan, kuka sitten on oikeassa, kuka ei.
Tutkimuksen vahvuus on nimenomaan se, että on olemassa hyvin erilaisia tutkimuksia, ja erilaisia lähestymistapoja. Vain se takaa sen, että joko olemassa olevaa tietoa voidaan pitää faktana, tai löytää uutta tietoa.
Se on sitten kokonaan eri asia, jos ihmiset ”tutkimus shoppailee” sieltä itselleen mielekkäitä tutkimuksia, ja menevät jonnekkin somee vahvistamaan vahvistusharhaansa.
Ilmiöön on helppo tutustua vaikkapa koronarokotusten kautta. Tässä yksi ihan kohtalainen video, tosin Amerikanmaalta, ja tarinallistaettuna.
https://www.youtube.com/watch?v=sv0dQfRRrEQ
Ilmiö ei ehkä suoranaisesti ole ongelma tieteen näkökulmasta, jos maailmassa on niin tyhmiä, tai laiskoja ihmisiä, etteivät he hanki riittävästi objektiivista tietoa, vaan etsivät vain tietoa joka tukee heidän tyhmyyttä tai laiskuutta. Sehän on vain luonnon karsintaa.
Mutta maailmassa on myös muita arvoja, inhimillisyys, empatia jne jne.
No vetäisihän joku ne rokotteet jo tällekin palstalle, oikein fiksua.....
Rokoteasioille on omat palstansa. Ole hyvä ja siirry sinne.
"Aberrant dopamine signalling in the striatum has been associated with a “drowning out” of reward prediction errors (difference between expected and actual reward outcomes) (Howes and Shitij, 2009) and the consequent misattribution of salience to irrelevant stimuli in the environment (McCutcheon et al., 2020). This contributes to impaired reinforcement learning; the ability to learn which stimuli are correctly associated with reward using sequential decision-making (Kapur and Shitij, 2003). In turn, patients rely to a greater extent on strong prior experiences for decisionmaking (top-down control) in order to compensate for more unreliable sensory perception (Friston et al., 2016). This impacts on the ability to efficiently update their beliefs which in turn could result in the classical positive symptoms of schizophrenia (Powers et al., 2017), such as hallucinations, or perceptual experiences in the absence of any external stimuli, and paranoid delusions, representing fixed false beliefs not amenable to change in the face of new evidence. Furthermore, striatal hyperdopaminergia could conceivably result in cognitive impairments either by disrupting signalling between the frontal cortex and associative striatum, or by potentially driving cortical dopamine dysregulation (Simpson et al., 2010). There is also evidence that striatal dysfunction may contribute directly to negative symptoms (Maia and Frank, 2017) (Murray et al., 2008"
Ties vaikka aiheuttavat hölmöläislääkkeillään ihmisille oireita minkä näkevät tarvitsevan hoitoa. Itse TIEDÄN kuinka sekoittavia lääkkeitä psykiatrian lääkkeet on. Ne sotkivat kehoa ja hermostoa erityisesti tehdessään extrapyramidaalioireita. Tuntui kuin olisin herännyt jostain painajaisesta kun ajoin ne alas.
Pystyn ilman lääkkeitä ajattelemaan, olemaan paikallaan (ei itsestäänselvyys lääkkeissä) , nukkumaan kun en enää kärsi psykiatrian mömmöjen vieroitusoireista tai haitoista. Nuo olivat mahdottomia aineissa.
Minulla oli tunne kuin kapasiteettini aleni lääkkeissä.
Olisin voinut kuolla psykiatrian hoitotavoilla jotka voivat tappaa. Polyfarmasia josaa yhtä oiretta lääkitään toisella psykiatrien kieltäytyen lopettamasta ns terapeuttista lääkettä vaikka se tekisi kamalia haittoja.
He eivät ymmärrä oikeasti edes hitaita purkuja. He ovat idiootteja.
Osastohoito noilla lääkkeillä ei paljon kidutuksesta eronnut. Suurin virheeni oli vieroitusoireita potevana tuonne mennä.
Ties vaikka tahallaan yrittäisivät parantaa sairasta ihmistä.
Jos sinä tiedät ja tunnistat fyysiset vieroitusoireet, niin miksi sinä menet jonnekkin pälli osastolle?
Sen verran on itekki tullu lääkkeistä virottauduttua, että joskus on ihan hyvä kipasta siellä peilin ääressä, eikä aina syyttää jotain toista omasta tyhmyydestä, tai sitten hyväksyä se tosiasia, että kaikki ei ole ihan niin kuin muille väittää.
Lääkkeitä olen käyttänyt ja ollut osastoillakin.
En kuitenkaan pysty kidutukseen vertaamaan, koska minua ei ole ikinä kidutettu, en tiedä millaista se on/olisi.
Auts, minusta tuntuu, että on ihmisiä, jotka eivät pidä kommentistasi ( 10:51:41 ).
Minulle se sai kyllä hymyn huulille. Mukavaa lauantai-iltaa.
Neuroleptit eivät virallisen kannan mukaan paranna ketään, vaan niiden kerrotaan hallitsevan ns. "positiivisia oireita".
Pakko myöntää, etten ole koskaan oikein ymmärtänyt, mitä ovat positiiviset tai negatiiviset oireet, millaisia ne ovat ja mitä eroja niissä on ?
Itselläni oli sairastaessa oireita, ja kun toivuin, oireita ei enää ole ollut. Sitä en tiedä, onko ne olleet positiivisia tai negatiivisia, mukavalta ne ei ainakaan tuntuneet.
Luetteko te koskaan näitä tutkimuksia, mitä te tänne linkkailette.
Eli toivoa vielä on. Ehkä elän vielä sen päivän, että pystymme kehittämään lääkkeen joka stimuloikin aivot korjaamaan psykoosiin johtaneet ja sen aiheuttamat aivomuutokset.
after short-term antipsychotic treatment
En usko psykoosin aiheuttamiin aivomuutoksiin ellei kyse ole joidenkin aineiden käyttö tai esim merkittävä stressi tai unettomuus. Psykoosin en usko tekevän mitään vahinkoa aivoille itsessään. Aivomuutoksia korjaa kunnon elintavat kuten kunnon ravinto, stressinhallinta, säännöllinen päivärytmi ja liikunta ja nukkuminen. Niillä kuntouduin itsekin kun alasajoin aineita. Ei tarvinnut mitään muuta.
Psyykeläääkkeet jätetään esim koulu ampujien kohdalla sanomatta uutisissa ja kerrotaan vain "kärsi mielenterveyden ongelmista". Kyn tosiasiassa se olikin ne lääkkeet sen kouluampumisen syy
Psykiatrit hoitavat usein sairauksia jotka ovat aiemman hoidon jälkiseuraus
Nyt aletaan taas olla salaliitto teorioiden ytimessä.
Luitko kokonaan?
lisää
https://ssristories-net.translate.goog/archive/index6450.html?p=school&_x_tr_sch=http&_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi
Lääkkeet voi laukaista väkivaltaista käytöstä.
https://www.independent.co.uk/voices/antidepressants-side-effects-psychosis-nice-terror-attack-german-wings-pilot-extremism-terrorism-a7191566.html
Väkivaltainen käytös voi myös laukaista lääkkeiden tarpeen.
Sain aiemmin psykiatrista hoitoa, myös lääkehoitoa.
Niistä ei ole tullut sairauksia, jotka olisivat tulleet hoidon seurauksena, niin että tarvitsisin uudestaan psykiatrista hoitoa.
Jälkiseurauksena ainoastaan neurologista haittaa, lähinnä raajoihin vaikuttaa, eikä sitä saada hoidettua psykiatrisella hoidolla.
Monen vuoden kierros psykiatriassa opettaa pysymään myöhemmin sieltä pois, selviytyy ilman jälkiseurauksia, psyykkisiä sellaisia.
Pillerikö siitä liipaisimesta painaa... ei vaan ihminen.
Jotain rajaa, vaikka olisi kuinka tahto etsiä syyllistä muualta kuin syyllisestä itsestään.
Lääkkeet, kuten myös päihteet, huumeet, voivat laukaista jotain, esim. väkivaltaisuutta, jos ihmisellä on valmiiksi taipumusta sellaiseen. Taipuisuus voi olla piilevää vaikka koko elämän ajan, on vain mahdollista, että tulee jokin, joka sen laukaisee.
Samoin voi olla alttius psykooseille, ei välttämättä tule koskaan, mutta joku voi toimia laukaisevana tekijänä.
Plaaplaaplaa. Aineet voivat aiheuttaa sekavuutta on kyseessä päihde tai lääke. Ja pää voi selvitä kun lopettaa aineen käytön
Lääkkeissä väkivaltaisuutta laukaisee esim levottomuus mitä ne voi puhkaista. Akatisia joka on yhteydessä agressioon. Ja toisekseen se jos pönttö menee sekaisin ts esim todellisuudentaju horjuu eli ei hahmota todellisuutta enää. On alttius tai ei, ihminen voi palata takaisin järkiinsä ilman aineita. Lisäksi aine voi vaikuttaa ihmisen kykyyn estää impulssejaan. Psykiatria voi ajaa jotkut hoitokeinoillaan väkivaltaiseksi. Joitakin toki voi auttaakin mutta myös toisin päin
Ja jos olo on läänetoksisuuden vuoksi hirveä, aineet myös altistaa itsemurhille. Ei siinä olossa jaksa enää punnita mitään jos on akatisia ym..
En usko siihen teoriaan, että ihminen joka ei ole ollut järjissään ennen aineita, yhtäkkiä palaisi järkiinsä, lopetettuaan ne.
Itsemurhaa harkitsevat ihmiset ovat usein liian väsyneitä tehdäkseen itsemurhan. Siksi hyvin tiedostetaan, että lääkkeen aloituksessa ihminen tarvitsee apua äkkiä löytyneiden voimavarojen positiiviseen käyttöön.
eli väität että skitsofreniaa ei voi hoitaa eikä siitä voi parantua?
Ei kaikki ole järjiltään alkaessaan lääkkeet vaikka kärsisivätkin vaan menee esim vieroitusten tai lääkekokeilujen tai lääkekierteiden myötä huonoon kuntoon. Miksi pää ei voisi toeta jos lopettaa toksiset lääkkeet? Todellakin voi. Esim vanhuksetkin voi selvetä sekavuudesta kun polyfarmasiaa puretaan.
Ymmärrätkö mikä on akatisia. Se ei ole mitään positiivisia voimavaroja vaan sairaalloinen levottomuustila jossa ei voi olla paikallaan ja kokee pakon omaista tarvetta liikehtiä ja voi olla yhteydessä itsetuhoajatuksiin.
En usko tuota mekanismia lääkkeisiin liittyvässä itsemurhassa eträ energisyys lisääntyy ja se aikaansaa itsemurhan. Enemmän uskon siihen että kärsimyksen tunne lisääntyy lääkkeissä. Se on ainakin oma kokemukseni. Olo oli toksinen lääkkeissä. .
Väitän että noin kolmannes paranee. Kumpaan joukkoon haluaisit itse kuulu?
Mullakin oli akatisiaa siihen aikaan kun söin runsaasti lääkkeitä. Aina istuessani jossain, oli tarve heijata ylävartaloa edestakaisin. Tai sitten jalat " vatkasivat " kuin hermostuneessa tilassa.
Lääkityksistä eroon päästyäni loppui akatisiakin.