Helicobakteeri ja Boulardii

On lääketiede, mikä tutkii lääkkeitä ja ravitsemustiede, mikä tutkii ravitsemusta ja yhteiskuntatiede, mikä tutkii ihmisten käyttäytymistä. Jos sanoo, että ei usko luontaistuotteisiin pätkääkään, se tarkoittaa yhteiskuntatieteen näkökulmasta, että kyseisellä henkilöllä on ajattelumalli, jonka mukaa hänellä on uskomus asioihin ja uskomus määrittelee hänen käyttäytymistään. Jos taas asiaa katsoo lääketieteen näkökulmasta, tällaisella lausahduksella ei ole mitään merkitystä, koska lääketiede ei perustu uskomuksiin. Jos taas katsoo ravitsemustieteen näkökulmasta, kyseinen henkilö valitsee syötävät aineet uskomuksen perusteella ja hän vastustaa luontaistuotteita uskomukseensa perustuen. Mielenkiintoista. Uskomus määrittää valintoja. Onkohan niin, että henkilö ei myöskään syö perunaa, ei juo kahvia tai teetä eikä laita lautaselleen salaattia - hänhän ei usko luontaistuotteisiin. Toisaalta voi myös olla niin, että henkiö syö näitä, mutta hän ei syökään niitä uskomukseensa perustuen vaan esim. siksi, että äiti on laittanut ne lautaselle ja hän on lapsesta asti siten tottunut niitä syömään. Silloin yhteiskuntatieteen näkökulmasta hän uskoo tottumukseen, joka määrittelee hänen käyttäytymistään. Lääketiede ei perustu myöskään tottumukseen, joten siitä näkökulmasta asialla ei ole erityistä merkitystä. Ravitsemustieteen näkökulmasta tällä taas on merkitystä, koska se osoittaa, että äidin malli vaikuttaa lapsen hyvään tai huonoon ravitsemuskäyttäytymiseen myös aikuisena. Ravitsemustieteen näkökulmasta näin lähdettäisiinkin jo päiväkodissa ohjaamaan lasta ravitsemuksellisiin valintoihin ja peruskoulussa biologian tunnilla opiskeltaisiin, mitä mikrobitasapaino tarkoittaa ravitsemuksessa. Itse asiassa näinhän nykyisin jo tehdäänkin, jokaiselle peruskoulunsa nykypäivänä päättäneelle on opetettu ravitsemusta ja esim. mitä ravitsemus käytännössä tarkoittaa vatsahappojen ja vatsan mikrobiston kannalta.

Mitä tulee maitohappobakteereihin tai probiootteihin, lääketiede tutkii myös niitä. Boulardiista on useita tutkimuksia, joissa probioottien käyttöä on tutkittu esim. antibioottiripulissa. Duodecimin (joka on suomalainen lääkäreiden tietokanta) Käypä hoidon (jota suomalaiset lääkärit hoitopäätöksissään hyödyntävät) päätoimittaja lääkäri Jorma Komulainen on Duodecimissa julkaissut mm. tämän probiootteihin liittyvän Käypä hoidon ohjeen lääkäreille: https://www.kaypahoito.fi/nak08635. Myös professorien julkaisuja Duodecimin Käypä hoidosta löytyy vähän helpommin luettavassa muodossa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01286. Sitten taas jos mennään tutkimukselliselle tasolle kansainvälisesti tutkimuksia on runsaasti tehty jo parikymmentä vuotta, joista tuoreimmista esimerkkinä vaikka tämä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9307992/.

On ihmisisä, jotka perustavat oman ravitsemuksensa, lääkkeiden ja aineiden käytön uskomuksille. On myös ihmisiä, jotka perustavat oman ravitsemuksensa, lääkeiden ja aineiden käytön tutkimuksille ja tiedolle. Vaikuttaisi siltä, että tämän viestin aloittaja edustaa näistä jälkimmäistä ryhmää.

Tilastollisesti tarkasteltuna (tilastotiede on tieteenala, jota lääketieteessä hyödynnetään määriteltäessä lääkkeiden hyöty- ja haittavaikutusten todennäköisyyksiä) vaikuttaa siltä, että Suomi24 seuraajista 100 % edustaa henkilöitä, jotka perustavat näkemyksensä uskomuksille - tiedon sijaan.