đđźđŠđđ„đ đđą đđđ€đąđŹđą đŹđąđđÌ đ§đÌđąđ§?
Evolution news -lehdessÀ kÀsitellÀÀn Darwinin "Jumala ei tekisi sitÀ nÀin" - vÀitettÀ. Otteet ovat Dr Shredingerin uutuuskirjasta: Darwin's Bluff: The Mystery of the Book Darwin Never Finished (Darwinin bluffi: Mysteerikirja, jota Darwin ei koskaan saanut valmiiksi).
On ilmeistÀ, ettÀ Darwinin tÀrkeimpiÀ tavoitteita Lajien synty - kirjassa oli antaa lopullinen kuolinisku luomiseen uskovien nÀkemyksille elÀmÀn monimuotoisuudesta. TÀmÀ sen lisÀksi, ettÀ Darwin esitteli luonnollisen mekanismin lajien evoluutiolle luonnon valinnan avulla. Darwin kirjoitti Asa Graylle 11. toukokuuta 1863: "Tietysti, henkilökohtaisesti pidÀn luonnon valintaa hyvin tÀrkeÀnÀ, mutta mielestÀni se ei ole lainkaan oleellista pohdittaessa Luomista tai muutosta." Lopputuotoksena hÀnen kirjastaan tulikin lÀhinnÀ hyökkÀys luomiseen uskovien perusteluja vastaan, ei niinkÀÀn se ylistetty kirja, joka esitti evoluutiolle toimivan mekanismin (joka on yhÀ tuntematon!). Sen sijaan, ettÀ Darwin olisi kuvannut Jumalan suunnittelemia optimaalisia luomistöitÀ eri ympÀristöihin, joita voimme ihailla nykyÀÀn, Darwin vÀitti, ettÀ lajien maantieteellinen sijoittuminen maailmaan vahvisti niiden pitkÀn kehityskaaren yhteisistÀ esi-isistÀ. Darwinin kirjassaan kuvaama todistusaineisto esitetÀÀn usein tavalla, joka pyrkii kumoamaan nÀkemyksen, jonka mukaan eliöt on luotu tarkoituksenmukaisesti.
Merten saaret
Kuvatessaan valtamerten saarilta puuttuvia tiettyjÀ elÀimiÀ ja kasveja, Darwin kirjoittaa: "Lajien erityiseen luomiseen uskovien on pakko myöntÀÀ, ettÀ saarilla ei ole riittÀvÀsti lajeja, jotka sopisivat niille optimaalisesti. NÀin vÀittÀessÀÀn hÀn esittÀÀ, ettÀ Luojalla ei olisi ollut mitÀÀn syytÀ jÀttÀÀ kyseisiÀ "parhaiten sopeutuneita kasveja ja elÀimiÀ" pois saarilta, ja nÀin niiden puuttuminen olisi vahva luomisen vastainen todiste. Muutamaa sivua myöhemmin Darwin vÀittÀÀ: "Koska erilaisten elÀinten muuttuminen johtuu osittain ajan kulumisesta, ja koska matalat - tai syvÀt, vesivÀylÀt erottavat saaria mantereista, voimme ymmÀrtÀÀ, kuinka nisÀkkÀiden ero riippuu niitÀ erottavan vesivÀylÀn syvyydestÀ - eroa ei voi selittÀÀ erityisen luomisen avulla". TÀmÀ selittÀisi miksi lÀhellÀ mannerta sijaitsevien saarten elÀimet muistuttivat mantereen elÀimiÀ enemmÀn kuin kaukaisilla saarilla. On jÀrkevÀmpÀÀ uskoa tÀhÀn kuin Luojaan, joka loisi kaukaisille saarille erilaisempia elÀimiÀ.
Panoksen tuplaaminen
Darwin tuplaa panoksensa selittÀessÀÀn kuinka lÀheistÀ sukua olevia lajeja voidaan havaita eri alueilta, jotka kuitenkin ovat melko lÀheisiÀ, vÀittÀmÀllÀ ettÀ niiden yhteinen esi-isÀ eli aikaisemmin molemmilla alueilla ja sitten myöhemmin elÀimet kehittyivÀt kahdeksi uudeksi lajiksi. TÀhÀn hÀn sovelsi taas saari/manner esimerkkiÀ: "Voimme havaita tÀmÀn Galapagossaarten, Juan Fernandezsaarten ja muiden Amerikan saarten sekÀ Amerikan mantereen kasvien ja elÀinten ÀllistyttÀvÀssÀ sukulaisuudessa; aivan samoin kuin Cape de Verden saariston ja muiden Afrikan saarten ja Afrikan mantereen suhteessa," Darwin kirjoittaa, "On pakko myöntÀÀ, ettÀ kyseiset tosiasiat eivÀt ole selitettÀvissÀ luomismallin avulla." Kerta toisensa jÀlkeen Darwin pohtii jotakin tiettyÀ havaintoa erilaisten eliöiden levittÀytymisestÀ ja inttÀÀ, ettÀ nÀkemys erityisestÀ luomisesta on voimaton selittÀmÀÀn havaintoja. On kuitenkin riskialtista olettaa tietÀvÀnsÀ mitÀ Luoja tekisi tai mitÀ luonto ei tekisi.
Monet Darwinin paraatiesimerkit eliöiden levittÀytymisestÀ erilaisille maantieteellisille alueille, ja tÀstÀ johtuvalle evolutiiviselle muutokselle, ovat kuitenkin melko mitÀttömiÀ. TÀstÀ nÀkökulmasta on ymmÀrrettÀvissÀ, kuinka luonnon valinta voi saada heimosta (luodusta lajityypistÀ) vaikkapa uuden alalajin ja tÀmÀ epigeneettinen sopeutumismuuntelu on tuttu asia aikaansa seuraaville nykybiologeille
Evolution news -lehdessÀ kÀsitellÀÀn Darwinin "Jumala ei tekisi sitÀ nÀin" - vÀitettÀ. Otteet ovat Dr Shredingerin uutuuskirjasta: Darwin's Bluff: The Mystery of the Book Darwin Never Finished (Darwinin bluffi: Mysteerikirja, jota Darwin ei koskaan saanut valmiiksi).
On ilmeistÀ, ettÀ Darwinin tÀrkeimpiÀ tavoitteita Lajien synty - kirjassa oli antaa lopullinen kuolinisku luomiseen uskovien nÀkemyksille elÀmÀn monimuotoisuudesta. TÀmÀ sen lisÀksi, ettÀ Darwin esitteli luonnollisen mekanismin lajien evoluutiolle luonnon valinnan avulla. Darwin kirjoitti Asa Graylle 11. toukokuuta 1863: "Tietysti, henkilökohtaisesti pidÀn luonnon valintaa hyvin tÀrkeÀnÀ, mutta mielestÀni se ei ole lainkaan oleellista pohdittaessa Luomista tai muutosta." Lopputuotoksena hÀnen kirjastaan tulikin lÀhinnÀ hyökkÀys luomiseen uskovien perusteluja vastaan, ei niinkÀÀn se ylistetty kirja, joka esitti evoluutiolle toimivan mekanismin (joka on yhÀ tuntematon!). Sen sijaan, ettÀ Darwin olisi kuvannut Jumalan suunnittelemia optimaalisia luomistöitÀ eri ympÀristöihin, joita voimme ihailla nykyÀÀn, Darwin vÀitti, ettÀ lajien maantieteellinen sijoittuminen maailmaan vahvisti niiden pitkÀn kehityskaaren yhteisistÀ esi-isistÀ. Darwinin kirjassaan kuvaama todistusaineisto esitetÀÀn usein tavalla, joka pyrkii kumoamaan nÀkemyksen, jonka mukaan eliöt on luotu tarkoituksenmukaisesti.
Merten saaret
Kuvatessaan valtamerten saarilta puuttuvia tiettyjÀ elÀimiÀ ja kasveja, Darwin kirjoittaa: "Lajien erityiseen luomiseen uskovien on pakko myöntÀÀ, ettÀ saarilla ei ole riittÀvÀsti lajeja, jotka sopisivat niille optimaalisesti. NÀin vÀittÀessÀÀn hÀn esittÀÀ, ettÀ Luojalla ei olisi ollut mitÀÀn syytÀ jÀttÀÀ kyseisiÀ "parhaiten sopeutuneita kasveja ja elÀimiÀ" pois saarilta, ja nÀin niiden puuttuminen olisi vahva luomisen vastainen todiste. Muutamaa sivua myöhemmin Darwin vÀittÀÀ: "Koska erilaisten elÀinten muuttuminen johtuu osittain ajan kulumisesta, ja koska matalat - tai syvÀt, vesivÀylÀt erottavat saaria mantereista, voimme ymmÀrtÀÀ, kuinka nisÀkkÀiden ero riippuu niitÀ erottavan vesivÀylÀn syvyydestÀ - eroa ei voi selittÀÀ erityisen luomisen avulla". TÀmÀ selittÀisi miksi lÀhellÀ mannerta sijaitsevien saarten elÀimet muistuttivat mantereen elÀimiÀ enemmÀn kuin kaukaisilla saarilla. On jÀrkevÀmpÀÀ uskoa tÀhÀn kuin Luojaan, joka loisi kaukaisille saarille erilaisempia elÀimiÀ.
Panoksen tuplaaminen
Darwin tuplaa panoksensa selittÀessÀÀn kuinka lÀheistÀ sukua olevia lajeja voidaan havaita eri alueilta, jotka kuitenkin ovat melko lÀheisiÀ, vÀittÀmÀllÀ ettÀ niiden yhteinen esi-isÀ eli aikaisemmin molemmilla alueilla ja sitten myöhemmin elÀimet kehittyivÀt kahdeksi uudeksi lajiksi. TÀhÀn hÀn sovelsi taas saari/manner esimerkkiÀ: "Voimme havaita tÀmÀn Galapagossaarten, Juan Fernandezsaarten ja muiden Amerikan saarten sekÀ Amerikan mantereen kasvien ja elÀinten ÀllistyttÀvÀssÀ sukulaisuudessa; aivan samoin kuin Cape de Verden saariston ja muiden Afrikan saarten ja Afrikan mantereen suhteessa," Darwin kirjoittaa, "On pakko myöntÀÀ, ettÀ kyseiset tosiasiat eivÀt ole selitettÀvissÀ luomismallin avulla." Kerta toisensa jÀlkeen Darwin pohtii jotakin tiettyÀ havaintoa erilaisten eliöiden levittÀytymisestÀ ja inttÀÀ, ettÀ nÀkemys erityisestÀ luomisesta on voimaton selittÀmÀÀn havaintoja. On kuitenkin riskialtista olettaa tietÀvÀnsÀ mitÀ Luoja tekisi tai mitÀ luonto ei tekisi.
Monet Darwinin paraatiesimerkit eliöiden levittÀytymisestÀ erilaisille maantieteellisille alueille, ja tÀstÀ johtuvalle evolutiiviselle muutokselle, ovat kuitenkin melko mitÀttömiÀ. TÀstÀ nÀkökulmasta on ymmÀrrettÀvissÀ, kuinka luonnon valinta voi saada heimosta (luodusta lajityypistÀ) vaikkapa uuden alalajin ja tÀmÀ epigeneettinen sopeutumismuuntelu on tuttu asia aikaansa seuraaville nykybiologeille
Vastaukset 20
Vanhimmat
Klassinen sudenkuoppa
Lajien synty - kirjasta saa turhaan hakea vaihtoehtojen syvÀllistÀ pohdintaa. Darwinin teoria selittÀÀ sopeutumismuuntelun, mutta nykyÀÀn tiedÀmme, ettÀ tÀmÀ nopea muuntelun mahdollisuus on jo luomisessa ennakoivasti ohjelmoitu epigeneettiseen informaatioon, sillÀ uusdarvinistinen mutaatio-luonnonvalinta -mekanismikin olisi aivan liian hidas pitÀmÀÀn eliöt hengissÀ nopeasti muuttuvissa luonnonoloissa! Darwinin tarjoama "ainoa oikea" selitys on tuhoon tuomittu, kuten selviÀÀ pian julkaistavasta kirjastamme Game over, Darwin - The Revolution in Origins Sciences. Darwin putosi sudenkuoppaan markkinoimalla omia vÀitteitÀÀn ainoana oikeana selityksenÀ.
Darwinin laajempi tavoite
Darwinin ongelma luomisnÀkemyksen kanssa on, ettÀ hÀn ei kykene osoittamaan niitÀ kiistattomasti vÀÀriksi tai mahdottomiksi; hÀnen nÀkökulmastaan epÀtieteellisiksi. TÀmÀ paljastaa Darwinin laajemman tavoitteen. HÀn haluaa Lajien synty - kirjassaan tuhota luomisnÀkemyksen ja laittaa Raamatussa ilmoitetun historian kulun tilalle "luonnonhistorian", joka olisi tieteellinen, uusi peruskallio maailman elÀmÀstÀ, jonka luonnon lait olisivat luoneet. Darwin ei kuitenkaan nÀytÀ huomanneen, ettÀ hÀnen vÀitteensÀ, jonka mukaan "Jumala ei tekisi sitÀ nÀin", oli todellisuudessa teologinen, ja tÀstÀ johtuen hÀnen oma argumenttinsa ei nÀin ollen ollut erityisen tieteellinen. Darwin oli varmasti tietoinen, ettÀ hÀnen vÀitteensÀ olisivat varmemmalla pohjalla, jos hÀn pystyisi tuottamaan kokemusperÀisen tieteen avulla oikeaksi todistettua aineistoa. SitÀ ei ollut Darwinin aikana ja vielÀ vÀhemmÀn nyt. Tieteellinen menetelmÀ pÀinvastoin osoittaa alkuperÀtieteen prosessifilosofiseksi narratiiviksi, jonka motiivina on ateismin yllÀpitÀminen.
Evolution news on kreationistejen roskalehti.
Tuossa vÀitettiin ettei evoluutiolle ole mekanismia ja sen jÀlkeen kerrottiin mekanismi, missÀ populaatiot ovat erkaantuneet.
EikÀ sanallakaan selitetty jumalien oikkuja.
Hienoa kuinka te jatkatte oman jalkanne ampumista.
Kun aikansa sattuu, siihen tottuu
"Evolution news on kreationistejen roskalehti."
Aivan kuten Discovery Institute on kreationistinen propagandapaja, joka ajaa amerikan kiskomista takaisin totalitÀÀrisen teokratian pimeĂ€lle keskiajalle. Kaikki, mitĂ€ mainitaan Evolution NewsissĂ€ tai jonka lĂ€hteenĂ€ on joku DI:n kretuvalehtelijoista (esim. Casey Luskin, Stephen Meyer, Michael Behe, GĂŒnther Bechley, Jonathan McLatchie, John G West, Jonathan Wells tai Douglas Axe) on lĂ€htökohtaisesti silkkaa valhetta ja kreationistista propagandaa.
Miten tÀmÀ todistaa sen ettÀ maailma on tullut sotkan munista?
Munasta, veli, yksikkö. Oli yksi alkusotka, jonka yhdestÀ munasta tÀmÀ maailmamme syntyi.
"
Maailman synty
Sotka muni Ilmattaren polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan.
Munat sÀrkyivÀt.
NiistÀ muodustuivat maa, vesi, ilma, tÀhdet, kuu ja aurinko.
"
KyllÀ se syntyi useammasta munasta.
Maapallon ekosysteemien pieni koko ja sÀÀolosuhteiden asettamat rajoitukset saa mut epÀileen evoluutiota. Esim. Tundra alue tuskin on otollinen synnyttÀmÀÀn itsekseen monia uusia lajeja. Nytkin siellÀ elÀÀ melko harvassa lajeja.
Ja toisaalta juuri eristyksissÀ olevat saarekkeet kuten Galapagos tai Islanti ovat evoluution puolustajien mielestÀ tÀrkeimmÀt uusien lajien alueet.
Jos joskus elÀmÀ syntyi yhdessÀ rajoittuneessa alueessa sen on tÀytynyt omata valtava potentiaali kohti monimuotoisuutta jo aivan alusta asti. MinkÀlainen on bakteerien tai levien potentiaali?
En mÀ luota evoluutioon ainoana mahdollisuutena. On varmaan tusina muita yhtÀ hyviÀ selityksiÀ.
Tusina? Mainitseppas vaikka kaksi tai kolme.
Luominen Raamatun tai Popol Vuhin mukaan, Alien olentojen geenikokeilut,
Alussa oli kaikki siemenet mekaanisia koneita ja transformoinnin avulla ne muutettiin biologiseksi (Kalevalasta otettu teoria).
Einsteinin teoria nanokokoon pienennetystÀ aurinkokunnasta jonka Jumala on joku tiedemies.
Maailmaa ei ole vielÀ luotu, vaan ollaan halokansi tai simulaatio tai takyonitasku, joka tulevaisuudessa Nykyisin tehdyn tieteen ja sanan avulla joskus vakiinnutetaan.
Intian kÀsitys simulaatiosta.
Hermeetikkojen kÀsitys.
Jne.
En keksi tai muista enempÀÀ juuri nyt.
No mielikuvitushan nÀille keksimisille vain asettaa rajat :)
Jostain syystÀ et halua luottaa tieteen tuottamaan parhaaseen tietoon, vaan vedÀt hatusta mitÀ mielikuvituksellisempia juttuja. No, kukin tyylillÀÀn.
Ei pelkkÀÀ mielikuvitusta vaan tulevaisuuden tekniikkaa. NiitÀ ÀÀrirajoja joihin tulevaisuuden tiede pystyy.
Evoluutio ei ole hyvÀ keino asuttaa tyhjÀ vieras aurinkokunta. Se ei ole tieteen lippulaiva.
Kalevala mainitsee tulevaisuudessa kyettÀvÀn transformoimaan kuollut aine elÀvÀksi. Siemen joka on mekaaninen nanokone lÀhetetÀÀn tuohon vieraaseen aurinkokuntaan ja se transformoituu elÀvÀksi kasviksi, joka on biologinen.
Miljardi tuollaista nanosiementÀ ja tyhjÀ planeetta alkaa kukoistaa kasveja kuin joukkosupuuton jÀlkeen ikÀÀn kuin tyhjÀstÀ.
Tulevaisuuden tieteen ÀÀrirajoja on kuvattu Kalevalan lisÀksi ehkÀ muissakin eeppoksissa. Esim. Intiassa.
"Kalevala mainitsee tulevaisuudessa kyettÀvÀn transformoimaan kuollut aine elÀvÀksi."
Minulta on mennyt Kalevalaa lukiessa tÀllainen kohta ihan ohi. Vai onko sitÀ lainkaan
Tulevaisuuden tekniikalla ei voi olla mitÀÀn tekemistÀ sen kanssa, millainen maapallon ekosysteemi on nyt.
Niin no olin vÀhÀn hÀtÀnen ja epÀtÀsmÀllinen.
1. MenneisyydessÀ Jumala loi siemenissÀ olevat mekaaniset nanokoneet transformoimalla biologisiksi lajeiksi.
2. Tulevaisuudessa kyetÀÀn viljelemÀÀn mekaanisia materiasiemeniÀ jotka tuottaa 1000 x kertaisen sadon kun ne transformoidaan biologisiksi.
Eli kirjoissa joita olen lukenut on nÀmÀ kaksi erillistÀ opetusta. Kalevala oli Toinen kirjoista mutta toista en muista. Saattoi sekin olla Kalevala tai jokin Intialainen eeppos.
EhkÀpÀ sun kannattaisi lukea jotain, jolla on edes kosketuspinta todellisuuteen. Scifi on ihan viihdyttÀvÀÀ, mutta olisi ehkÀ eduksi osata erottaa todellisuus kuvitelmista.
Kirjoittajalla on jossakin elÀmÀn vaiheessa menneet todellisuus ja kuvitelmat sekaisin - jostakin syystÀ pysyvÀsti. EnÀÀ jÀnnitetÀÀn, kuinka monta kertaa hÀn vielÀ kirjoittaa eepoksen vÀÀrin.
KyllÀ se on hienoa ettÀ tiedÀt asioista mistÀ kukaan muu ei tiedÀ.
Jumala? MikÀ niistÀ?
Se yksi ja ainoa korkeampi voima.