Tässä huuhapalstalle sopiva runo:
Kun pieru pärähtää, se äänekkäästi kajahtaa,
ilma täyttyy hajusta, joka nenää kutkuttaa.
Pieni ääni suuri nauru herättää,
kun pieru pääsee vapaaksi, se tunnelman korottaa.
Ja kakka, se puolestaan, kun pönttöön plopsahtaa,
vesi roiskuu ympäriinsä, ei pienuuttaan salahtaa.
Mutta kakka on luontoa, osa elämän kierrettä,
vaikka haiseekin pahalle, se osa meitä jokaisen hierrettä.
Pierut ja kakat, niitä on kaikkialla,
ne naurattavat meitä, vaikka olisivatkin pikkuisia palloja.
Huuhapalstalla nauru raikaa, kun aihe on näin ylevä,
pierut ja kakat, ne luovat meille elämän selevä.
Kun pieru pärähtää, se äänekkäästi kajahtaa,
ilma täyttyy hajusta, joka nenää kutkuttaa.
Pieni ääni suuri nauru herättää,
kun pieru pääsee vapaaksi, se tunnelman korottaa.
Ja kakka, se puolestaan, kun pönttöön plopsahtaa,
vesi roiskuu ympäriinsä, ei pienuuttaan salahtaa.
Mutta kakka on luontoa, osa elämän kierrettä,
vaikka haiseekin pahalle, se osa meitä jokaisen hierrettä.
Pierut ja kakat, niitä on kaikkialla,
ne naurattavat meitä, vaikka olisivatkin pikkuisia palloja.
Huuhapalstalla nauru raikaa, kun aihe on näin ylevä,
pierut ja kakat, ne luovat meille elämän selevä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko Pieris löytänyt runosuonensa (-suolensa) ja tähyilee kemian Nobelin palkinnon lisäksi myös kirjallisuuden sellaista? Siinäpä olisi tuplajättipotti, mukana myös haju.
Ikifanisi Salis