Ranskan parlamenttivaalit ja demokratia

Ranskassa EU-vaalien tuloksen seurauksena oli "sotapresidentin" toteuttama parlamentin hajottaminen ja sitten pikaisella aikataululla järjestettävät parlamenttivaalit. Tämä veto yllätti suunnilleen kaikki. Eikä vähiten omaa tukijoukkoa, joista moni joutunee vaalien jälkeen etsimään uuden työpaikan. Vaalien perusteluna oli, että presidentti haluaa, "demokratian hengessä", kuulla kansan mielipiteen.

Kaksivaiheisen vaalin ensimmäisen vaalipäivän, 30.06.24, tulos oli presidentille ja "kaikille demokratian kannattajille" järkytys: RN (+Ciotti) 33,5%, vasemmistoliittouma NFP 28,5%, presidenttipuolueet vain 22,1% ja oikeisto LR 9,7%.
Nyt kaikille "hyville" eliittipoliitikoille tuli paniikki: RN voi saada toisella kierroksella absoluuttisen enemmistön ja muodostaa (yksin) hallituksen! Tämä on ehdottomasti estettävä keinoja kaihtamatta!
Se siitä "demokratian hengestä". Kansa oli äänestänyt "väärin" ja se oli korjattava!

Alkoi poliittinen peli, jonka ainoa tavoite oli estää RN:n voitto.
"Tasavallan rintama" (Front Républicain) muodostettiin nopeasti taistelemaan RN vastaan. Siihen liittyivät puolueet äärivasemmistosta (LFI) oikeistoon (LR). Liittouma, jonka ainoa yhdistävä tekijä on vastustaa RN. Suunnilleen kaikista muista asioista he ovat (jyrkästikin) eri linjoilla.
Normaalisti Ranskan kaksivaiheiset vaalit ohjaavat voimakkaasti siihen suuntaan, että vaalipiirissä on toisella kierroksella mukana enää kaksi ehdokasta. Korkean äänestysprosentin ansiosta monissa vaalipiireissä oli nyt mukana kuitenkin kolme ehdokasta (triangulaires). Ensimmäinen "Tasavallan rintaman" tehtävä olikin jättää ilmoittamatta toiselle kierrokselle sellaiset kolmanneksi tulleet ehdokkaansa, joiden osallistuminen olisi voinut edistää RN:n ehdokkaan läpimenoa. Poisjääneen ehdokkaan äänet "testamentataan" sitten RN:n vastaehdokkaalle. Järjestely vähensi kolmen ehdokkaan vaalipiirien määrän 306:sta 89:än. Nyt odotetaan, että esim. LR:n kannattaja äänestää verivihollisensa LFI:n ehdokasta toisella kierroksella.

Vaalit siis järjestettiin "demokratian hengessä", että kuullaan kansan tahto. Ensimmäisellä kierroksella kansa ilmoitti tahtovansa kansallista etua ajavaa, oikeistolaisempaa, politiikkaa. Em. järjestely, ainakin onnistuessaan, antaa sen sijasta kansalle vasemmistolaisemman politiikan.
Kolmansien ehdokkaiden vetäytymisen jälkee RN on ainoa, jolla on edes teoreettinen mahdollisuus saada parlamenttiin absoluuttinen enemmistö. Se on nyt kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Jos (kun) mikään ryhmittymä ei saa enemmistöä, niin miten muodostetaan uusi, toimiva hallitus? Jotkut haaveilevat, että "Tasavallan rintaman" jäsenet muodostaisivat yhteishallituksen. Miten se voi toimia, kun niiden ainoa yhdistävä tekijä on RN:n vastustaminen?

Tämäkö on sitä demokratiaa, jonka "puolesta me olemme valmiita taistelemaan"? En minä ainakaan, puhukaa vain omasta puolestanne!

Vaalien toinen kierros on 07.07.24.

http://www.astettaparemmas.eu/