Ranskassa EU-vaalien tuloksen seurauksena oli "sotapresidentin" toteuttama parlamentin hajottaminen ja sitten pikaisella aikataululla järjestettävät parlamenttivaalit. Tämä veto yllätti suunnilleen kaikki. Eikä vähiten omaa tukijoukkoa, joista moni joutunee vaalien jälkeen etsimään uuden työpaikan. Vaalien perusteluna oli, että presidentti haluaa, "demokratian hengessä", kuulla kansan mielipiteen.
Kaksivaiheisen vaalin ensimmäisen vaalipäivän, 30.06.24, tulos oli presidentille ja "kaikille demokratian kannattajille" järkytys: RN (+Ciotti) 33,5%, vasemmistoliittouma NFP 28,5%, presidenttipuolueet vain 22,1% ja oikeisto LR 9,7%.
Nyt kaikille "hyville" eliittipoliitikoille tuli paniikki: RN voi saada toisella kierroksella absoluuttisen enemmistön ja muodostaa (yksin) hallituksen! Tämä on ehdottomasti estettävä keinoja kaihtamatta!
Se siitä "demokratian hengestä". Kansa oli äänestänyt "väärin" ja se oli korjattava!
Alkoi poliittinen peli, jonka ainoa tavoite oli estää RN:n voitto.
"Tasavallan rintama" (Front Républicain) muodostettiin nopeasti taistelemaan RN vastaan. Siihen liittyivät puolueet äärivasemmistosta (LFI) oikeistoon (LR). Liittouma, jonka ainoa yhdistävä tekijä on vastustaa RN. Suunnilleen kaikista muista asioista he ovat (jyrkästikin) eri linjoilla.
Normaalisti Ranskan kaksivaiheiset vaalit ohjaavat voimakkaasti siihen suuntaan, että vaalipiirissä on toisella kierroksella mukana enää kaksi ehdokasta. Korkean äänestysprosentin ansiosta monissa vaalipiireissä oli nyt mukana kuitenkin kolme ehdokasta (triangulaires). Ensimmäinen "Tasavallan rintaman" tehtävä olikin jättää ilmoittamatta toiselle kierrokselle sellaiset kolmanneksi tulleet ehdokkaansa, joiden osallistuminen olisi voinut edistää RN:n ehdokkaan läpimenoa. Poisjääneen ehdokkaan äänet "testamentataan" sitten RN:n vastaehdokkaalle. Järjestely vähensi kolmen ehdokkaan vaalipiirien määrän 306:sta 89:än. Nyt odotetaan, että esim. LR:n kannattaja äänestää verivihollisensa LFI:n ehdokasta toisella kierroksella.
Vaalit siis järjestettiin "demokratian hengessä", että kuullaan kansan tahto. Ensimmäisellä kierroksella kansa ilmoitti tahtovansa kansallista etua ajavaa, oikeistolaisempaa, politiikkaa. Em. järjestely, ainakin onnistuessaan, antaa sen sijasta kansalle vasemmistolaisemman politiikan.
Kolmansien ehdokkaiden vetäytymisen jälkee RN on ainoa, jolla on edes teoreettinen mahdollisuus saada parlamenttiin absoluuttinen enemmistö. Se on nyt kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Jos (kun) mikään ryhmittymä ei saa enemmistöä, niin miten muodostetaan uusi, toimiva hallitus? Jotkut haaveilevat, että "Tasavallan rintaman" jäsenet muodostaisivat yhteishallituksen. Miten se voi toimia, kun niiden ainoa yhdistävä tekijä on RN:n vastustaminen?
Tämäkö on sitä demokratiaa, jonka "puolesta me olemme valmiita taistelemaan"? En minä ainakaan, puhukaa vain omasta puolestanne!
Vaalien toinen kierros on 07.07.24.
http://www.astettaparemmas.eu/
Kaksivaiheisen vaalin ensimmäisen vaalipäivän, 30.06.24, tulos oli presidentille ja "kaikille demokratian kannattajille" järkytys: RN (+Ciotti) 33,5%, vasemmistoliittouma NFP 28,5%, presidenttipuolueet vain 22,1% ja oikeisto LR 9,7%.
Nyt kaikille "hyville" eliittipoliitikoille tuli paniikki: RN voi saada toisella kierroksella absoluuttisen enemmistön ja muodostaa (yksin) hallituksen! Tämä on ehdottomasti estettävä keinoja kaihtamatta!
Se siitä "demokratian hengestä". Kansa oli äänestänyt "väärin" ja se oli korjattava!
Alkoi poliittinen peli, jonka ainoa tavoite oli estää RN:n voitto.
"Tasavallan rintama" (Front Républicain) muodostettiin nopeasti taistelemaan RN vastaan. Siihen liittyivät puolueet äärivasemmistosta (LFI) oikeistoon (LR). Liittouma, jonka ainoa yhdistävä tekijä on vastustaa RN. Suunnilleen kaikista muista asioista he ovat (jyrkästikin) eri linjoilla.
Normaalisti Ranskan kaksivaiheiset vaalit ohjaavat voimakkaasti siihen suuntaan, että vaalipiirissä on toisella kierroksella mukana enää kaksi ehdokasta. Korkean äänestysprosentin ansiosta monissa vaalipiireissä oli nyt mukana kuitenkin kolme ehdokasta (triangulaires). Ensimmäinen "Tasavallan rintaman" tehtävä olikin jättää ilmoittamatta toiselle kierrokselle sellaiset kolmanneksi tulleet ehdokkaansa, joiden osallistuminen olisi voinut edistää RN:n ehdokkaan läpimenoa. Poisjääneen ehdokkaan äänet "testamentataan" sitten RN:n vastaehdokkaalle. Järjestely vähensi kolmen ehdokkaan vaalipiirien määrän 306:sta 89:än. Nyt odotetaan, että esim. LR:n kannattaja äänestää verivihollisensa LFI:n ehdokasta toisella kierroksella.
Vaalit siis järjestettiin "demokratian hengessä", että kuullaan kansan tahto. Ensimmäisellä kierroksella kansa ilmoitti tahtovansa kansallista etua ajavaa, oikeistolaisempaa, politiikkaa. Em. järjestely, ainakin onnistuessaan, antaa sen sijasta kansalle vasemmistolaisemman politiikan.
Kolmansien ehdokkaiden vetäytymisen jälkee RN on ainoa, jolla on edes teoreettinen mahdollisuus saada parlamenttiin absoluuttinen enemmistö. Se on nyt kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Jos (kun) mikään ryhmittymä ei saa enemmistöä, niin miten muodostetaan uusi, toimiva hallitus? Jotkut haaveilevat, että "Tasavallan rintaman" jäsenet muodostaisivat yhteishallituksen. Miten se voi toimia, kun niiden ainoa yhdistävä tekijä on RN:n vastustaminen?
Tämäkö on sitä demokratiaa, jonka "puolesta me olemme valmiita taistelemaan"? En minä ainakaan, puhukaa vain omasta puolestanne!
Vaalien toinen kierros on 07.07.24.
http://www.astettaparemmas.eu/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaalien toinen kierros, 07.07.24, näytti "Tasavallan rintaman" poliittisen pelin onnistuneen: RN:n tulos jäi ennakko-odotuksia pienemmäksi ja absoluuttinen enemmistö jäi kaukaiseksi. Uutisointi keskittyy poliittisiin ryhmittymiin, enemmän tai vähemmän keinotekoisiin, ja julistaa otsikoissaan RN:n jääneen kolmanneksi vasemmiston ja presidenttipuolueiden taakse. Olisihan se toki noloa tuollaisen poliittisen pelin jälkeen tunnustaa, että RN on kuitenkin voittaja ja suurin puolue. (Alustavat tulokset!)
Mitenkäs tällä tuloksella muodostetaan toimiva hallitus? Millään poliittisella ryhmittymällä ei ole absoluuttista enemmistöä (vähintään 289 paikkaa) eikä mikään niistä voi siis yksin muodostaa kestävää hallitusta. Suurimmaksi ryhmittymäksi tuli vasemmiston NFP, jolle pitäisi antaa pääministerin paikka. NFP:n suurin puolue on kuitenkin LFI, joka sekään ei ole "hallituskelpoinen". Eikä Mélenchon'in pääministeriys tule kysymykseen, se olisi melkein yhtä paha kuin RN:n hallitus!
Alustavien tulosten mukaan presidenttipuolueet ja vasemmiston NFP ilman LFI ei saa tarvittaa enemmistöä kestävän hallituksen muodostamiseksi vaan mukaan pitäisi saada vielä LR. Sopiiko LR ja kommunistit/sosialistit samaan hallitukseen?
Toisen kierroksen lopulliset tulokset (Le Figaro 09.07.24):
* Nouveau Front populaire 184
La France insoumise 78
Parti communiste 9
Parti socialiste 69
Les Écologistes 28
* Divers gauche 10
* Camp présidentiel 166
Renaissance 99
MoDem 33
Horizons 26
Autres camp présidentiel 8
* LR et divers droite 65
* Rassemblement national 143
RN 126
LR Ciotti 17
* Divers 9
Yhteenveto:
Millään ryhmittymällä ei ole enemmistöä. Ensimmäisten uutisten mukaan koalitiohallituksen muodostaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. NFP suurimpana ryhmänä muodostanee (vähemmistö)hallituksen, joka joutuu sitten joka äänestyksessä hakemaan tukea muilta. Eikä NFP ole sisäisestikään mitenkään yhtenäinen ja samanmielinen ryhmä. Erityisesti ryhmän suurin puolue LFI aiheuttaa usein närkästystä kumppaneissa. Ja tuo oli vielä varovaisesti ilmaistu!
Otetaan vielä se RN:n "rökäletappio".
RN sai 38 edustajaa enemmän kuin edellisessä parlamentissa eli +43%.
Jos mukaan lasketaan Ciottin LR-ryhmä, niin 55 edustajaa enemmän eli +62%.
https://www.pressreader.com/france/le-figaro/20240709/page/6