Hyvä tv-dokumentti

Katselin tv:stä "Katovuosia ja voivuoria" -nimisen dokumentin ensimmäisen osan. Se oli oikein mielenkiintoista monelta kannalta. Yksi keskeinen asia on maanomistusolojen suuret muutokset ajan kuluessa. Osa maista oli maanraivaajien yksityisomistuksessa, mutta toisinaan Ruotsin kruunu katsoi omistavansa maat ja antoi läänityksiä henkilöille, joiden katsoi palvelleen ansiotuneesti kruunua. Näin syntyivät suuret kartanot. Niitä ei siis ostettu keneltäkään, ne saatiin lahjoituksena kruunulta. Näitä lahjoituksia kruunu jakoi tietysti ensisijaisesti Ruotsissa asuville kruunun suosikeille.

Maaomistusta muokattiin ajan kuluessa isojaolla ja muilla maanomistusta järkevöittävillä tavoilla. Maatalous tarvitsi työvoimaa ja sen myötä syntyi torpparitiloja. Kun suurin osa sai elantonsa maaseudusta, peltoalaa raivattiin lisää ja pientilojen määrä ja osuus kasvoivat. Sotien jälkeinen asutustoiminta järjestettiin paljolti maanhankintalailla, mikä lisäsi enstisestään pientilojen määrää. Kun maataloustuotanto tehostui koneellistumisen myötä, tuotanto kasvoi yli äyräiden. Siitä alkoi maatalous-Suomen alasajo.

Mielenkiintoinen osuus ohjelmassa oli maatalouden vesistöille aiheuttama rehevöitymisvaikutus. Ohjelmassa haastatellut vanhanpolven yrittäjät eivät tätä millään tavoin edes yrittäneet kiistää vaan kertoivat totuudenmukaisesti siitä, kuinka lehmien ja sikojen sekä myöhemmin lannoitteet päästettiin vesistöön. Yksi haastateltava kertoi lapsuudestaan, jolloin hän ja muut lapset kävivät kesäisin uimassa järvessä, joka haisi voimakkaasti sian virtsalta. Olen itsekin lapsena nähnyt ja ennen kaikkea haistanut vastaavaa sen ajan järvi- ja jokivesistä. Kalastukseen tällä oli tietysti suuri negatiivinen vaikutus, kun kalat eivät eläneet happikatoisessa vedessä. Tässä kohden asian uskottavuus vahvistui tietysti valtavasti, kun siitä kertoivat maataloustuottajat itse eivätkä jotkut ympäristön tilasta huolissaan olevat kuten vihreät.

Ohjelma näyttää hyvin sen, kuinka ihmiset eivät kykene ajattelemaan toiminnan pitkän aikavälin seurauksena. Peltopinta-alaa kasvatettiin maksimiin, vaikka nähtävissä oli korkea ja paheneva ylituotanto-ongelma. Vesistöistä ei välitetty, vaikka se tuhosi muiden kuten kalastajien elinkeinoa ja heikensi koko vesistön käyttömahdollisuuksia ollen eliöstölle tuhoisaa. Edelleen nämä samat ongelmat vaivaavat maataloustuotantoa, vaikkakaan eivät niin suurina kuin 60- ja 70-luvuilla. Nyt samanlaista näköalattomuutta voidaan nähdä ilmastonmuutoksen osalta. Kun mentaliteettina on "kaikki mulle nyt ja heti", pitemmän aikavälin seurauksista ei piitata tai ne suorastaan kiistetään. Maataloudessa on ollut taipumusta kiistää myös sen vesistöille aiheuttama tuhovoima.

8

161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ruotsin vallan aikana kruunu katsoi omistaneensa kaikki maatilat, mistä syystä veronmaksukyvyttömät viljelijät saattoivat joutua lähtemään tilaltaan uuden asukkaan hyväksi riippumatta siitä, olivatko raivanneet maata viljelykseen tai eivät. Tilanne parani olennaisesti Venäjän vallan aikana, joskin juridiseen muutokseen vaikutti myös pellonraivauksen moninkertaistuminen myös siihen suuntaan, että lisämaiden raivaamisesta haluttiin palkita.

      Mitä ympäristöongelmiin tulee, nehän eivät ole olleet aikansa ongelma pelkästään maataloudessa, vaan myös teollisuudessa. Ongelmiin herättiin oikeastaan vasta 1970-luvulla.

      https://www.youtube.com/watch?v=blKu1L-lR5A

      • Anonyymi

        Teollisuudessa sentään yritetään korjata ongelmia, saman pitäisi koskea myös maataloutta. Iso askel vesistöjen paranemiseen oli turpeen nostamisen lopettaminen ja se vaikuttaa myös merkittävästi ilmastoon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teollisuudessa sentään yritetään korjata ongelmia, saman pitäisi koskea myös maataloutta. Iso askel vesistöjen paranemiseen oli turpeen nostamisen lopettaminen ja se vaikuttaa myös merkittävästi ilmastoon.

        Maalla ei vain piitata. Käykää katsomassa suomenkielistä ja ruotsinkielistä Pohjanmaata.
        Edellisessä lojuu pitkin pihoja autonromuja ja rakennuksia lahoaa pystyyn.


    • Anonyymi

      Aika karmea oli Suomen peltojen laaja tutkimus, suurin osa saastuneita torjunta-aineista. Eli saastuttaminen tulee jatkumaan pitkään. Myytti puhtaasta suomalaisesta ruuasta on sarjassa kepun suurimmat valheet.

    • Anonyymi

      Maatalouden lantapäästöt olivat ongelma aikanaan, niistä on nyt päästy. Ravinteita valuu enää vain tulvien ja kevään sulamisvesien mukana. Niitäkin koetetaan hillitä suojavyöhykkein ja imeytysaltain.

      Tämän päivän ongelma, siis se, etteivät ihmiset kykene ajattelemaan toiminnan pitkän aikavälin seurauksia, ovat kaupunkien hulevedet ja jopa suorat päästöt. Esimerkiksi Helsingin hulevedet vievät mereen ravinteiden lisäksi suoranaista saastetta, muovia ja öljyä. Lähes 100% Helsingin hulevesistä lasketaan sellaisenaan vesistöön, niinpä esim. Vantaanjoen uimapaikoilla ei suositella uimista, ja kaupungin edustan uimarannoilla sama juttu.

      Jopa Presidentinlinnan edustalla on suoraan mereen johdettu sekaviemäri, johon siis sekoitetaan niin kiinteistöjen vessajätökset kuin sadevedet. On ajateltu, että sadevesi laimentaa paskat niin, ettei ihmiset huomaa mereen valuvan sitä itseään, ihmispaskaa.

      Puhdistamoiden kautta menevä viemäröinti on niin sekin niin heikkoa, että kaupungissa leijaa kuivina jaksoina melkoinen lemu, kun viemäreissä ei ole sadevettä huuhtelemassa paskoja. Keväällä lemu ylitti jo uutiskynyksen, eikä vieläkään HSY suostu tunnustamaan hajuhaittojen lähdettä omiin putkiinsa. Kun sitten sadetta saadaan, nämä paskat lähtevät liikkeelle ryöpsähtäen, eikä puhdistamojen kapasiteetti riitä, joudutaan ylijouksuttamaan. Helsingin ylijuoksutukset vastaavat noin 20 000 asukkaan jätevesien laskemista puhdistamattomina vesiin. Ajatelkaa, mikä metakka syntyisi, jos 20 000 asukkaan paikkakunta päättäisi laskea jätevedet suoraan mereen. Niin, Helsinki tekee sen!!

      • Anonyymi

        Maanviljelys ja karjatalous on edelleen suurin vesistöjen saastuttaja, ei juntit tee mitään sille, jos siitä ei erikseen makseta. Käytännössä kiristävät saastuttamalla. Mistä kepulaiset loputon viha luontoa kohtaan johtuu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maanviljelys ja karjatalous on edelleen suurin vesistöjen saastuttaja, ei juntit tee mitään sille, jos siitä ei erikseen makseta. Käytännössä kiristävät saastuttamalla. Mistä kepulaiset loputon viha luontoa kohtaan johtuu?

        Isot kaupungit ne on suuria saastuttajia, eihän elokapinallisetkaan maalle tule istumaan vaan ne protestoi Helsingin kadulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maanviljelys ja karjatalous on edelleen suurin vesistöjen saastuttaja, ei juntit tee mitään sille, jos siitä ei erikseen makseta. Käytännössä kiristävät saastuttamalla. Mistä kepulaiset loputon viha luontoa kohtaan johtuu?

        Ilmeisesti Turku on suuri maatalousalue. Aurajoesta kun on mitattu ravinteiden määrää, niin se lisääntyy kohti Turkua mentäessä, mutta suorastaan hypähtää, siis moninkertaistuu, kaupungin kohdalla.

        Sama havainto on tehty Vantaanjoessa ja Kokemäenjoessa Helsingin ja Porin kohdalla.

        Kaupungit ovat siis suurimpia maataloustuottajia ainakin tuon sinun määritelmän mukaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      100
      1753
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      59
      1150
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      440
      1117
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      170
      1043
    5. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      58
      821
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      130
      804
    7. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      84
      753
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      47
      741
    9. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      708
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      671
    Aihe