Mitä väärää on siinä, jos äiti on tärkeä?

Ei mitään väärää🤗

Itse olen myös äidintyttö, kutsun näin aikuisenakin äitiäni äidiksi. Monet kutsuu aikuisena vanhempiaan nimillä.🤷‍♀️

Olette varmasti läheisiä äitisi kanssa?

Vaikea ymmärtää, mikä siinä voisi olla väärin, ehkä se on joillekin punainen vaate omien kokemustensa vuoksi.

Itse olen pitkälti samanlainen kuin aloittajakin, mutsi on ykkönen.

Ainakaan minusta siinä ei ole mitään väärää. Mä itse olin isin tyttö, silloin kun hän oli vielä hengissä. Äitini kanssa en aina tule toimeen, mutta kyllä mä silti äitini puolia pidän ja hänestä huolta, kun tarvii. Minusta on aivan normaalia, että kun vanhempiin on ihan hyvät tai hyvät välit, niin myös mielipiteillään on väliä. On eri asia kuunnella, kuin olla talutusnuorassa. Pikemmin pidän outona sitä, että vanhempiin olisi muka joku pakko ottaa pesäeroa, vaikka kaikki olisi hyvin. Eri juttu silloin, jos suhteessa on aidosti jokin ongelma.

Ei mitään, mutta parisuhteessa ei voi olla äitinsä kanssa eikä mennä naimisiin.

Ei sii mitään väärää ole. Omatkin vanhemmat läheisiä. Mutteivat kuitenkaan puutu elämääni ja päätöksiini. Tietty raja pitää mielestäni olla.

Kyllä miehellä voi olla 4 äitiä eli äiti ja 2 isoäitiä ja vaimo eli mamma

Hmm.. ei siinä ole mitään väärää.

Oma äitini oli oman elämänsä hopeamitalisti eikä suoriutunut kovin hyvin äitiydestään. Kai hän jollakin tapaa yritti tehdä parhaansa niillä eväin mitä oli.

Kaiken tapahtuneen jälkeen voin sanoa, että äitini oli minulle toki rakas, mutta ei tärkeä.
Sitävastoin pojalleni olen yksi tärkeimmistä, ellen jopa tärkein.

Äiti on se joka kantaa lapsen maailmaan. Tuki ja turva. Ehdollistamaton rakkaus. Tai ainakin pitäisi olla...

Ei mitään väärää kertakaikkiaan, vaan aivan päinvastoin, tosi hyvä että äiti tärkeä.

Ei mitään väärää, minäkin oon edelleen äitini ja isäni mussukka. 😄❤️

Olen useammankin äidin kanssa harrastanut seksiä. Eikä siinä mitään väärää ole ollut. Paitsi muutaman äidin tyttärien mielestä on ollut....

Ihan ok olla mammanpoika.

Tulevaisuudesta; äitisi, kuten kaikkien äidit, saattavat menettää vuosien varrella toimintakykyään (ja muistiaan) eikä HÄN pysty enää elämään itsenäisesti eikä huolehtimaan asioista. Siinä vaiheessa tärkeän äidin ja lapsen osat kääntyvät toisinpäin.

- Sheena

Totta kai äiti on tärkeä. Kaks kertaa viikossa on vähintään käytävä, että kaikki on kunnossa. Tuo se tietenkin lisä työtä, kun on omakotitalo. Mutta ei vois ajatellakaan mitään palvelutaloa, ne on niin virikkeettömiä paikkoja, taantuvat ihmiset nopeasti niissä.

Mummonpoika oikeastaan ennemminkin 🤔, minä siis...

Ei siinä mitään väärää olekaan. Mutta siinä on jo jotain, että vaikka aikuinen mies ja miksi ei nainenkin osaa elää omaa elämäänsä ilman, että äiti on siunannut kaiken.

On paljon tapauksia, että äiti hoitaa liiankin pitkään kaikki, mitä lapsen pitäisi jo hoitaa itse. Joku viisaampi sanoi jossain, että sellainen irtaantuminen, erillistyminen ei ole tapahtunutkaan. Siitä pidemmän päälle kärsivät kumpikin.

Oletko perinyt karvaisuutesi äidiltä?

Eikö äidin pitäisi elää äitimaailmassa ja lasten ikäistensä kanssa suurinpiirtein.
Kyllä isän vastaaminen aikoinaan oli t o d e l l a rasittavaa ja mikä ihana tunne, kun pääsi vapauteen.
Kumpi ei halua katkaista napanuoraa?
Oidipus?
Vilma

Ei siinä mitään väärää ole, sehän on ihan normaalia. Normaalia on myös se, että lapsi itsenäistyy ja alkaa ikätasoisesti ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja elämästään. Äidin täytyy antaa lapsen tehdä tämä ja kasvaa aikuiseksi ilman, että äiti on koko ajan ohjaamassa, määräämässä ja hyysäämässä. Äiti voi kulkea rinnalla, olla tukena, turvana ja lämpönä läpi elämän, rakkaus lasta kohtaan ei koskaan haalene, mutta lapselle täytyy antaa vapaus elää omaa elämäänsä ja tehdä itse omat päätöksensä.

Silloin tunnen onnistuneeni äitinä, kun huomaan lapseni uskaltavan ottaa askelia aikuisuuteen luottaen siihen, että hän kyllä pärjää, mutta samaan aikaan tietäen, että hän voi koska tahansa kääntyä puoleeni.