https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Helluntaiherätyksen_historia
Suomen Helluntaiherätyksen historia alkaa 1910-luvulta, jolloin helluntaiherätys tuli Suomeen lähinnä norjalaisen metodistipappi Thomas Ball Barrattin (1862–1940) vierailujen vaikutuksesta. Hän tuli Suomeen kumpulaisten narvalaisten, erään lestadiolaisuuden suunnan kannattajien, kutsumana.
.......
Norjalainen Gerhard Olsen-Smidt (1879–1938) saapui kevättalvella 1912 Suomeen. Hän oli ollut Amerikassa pelastusarmeijan palveluksessa ja oli siellä tutustunut helluntaiseurakuntaan ja saanut henkikasteen ja parantunut sairaudestaan. Hän oli sen jälkeen alkanut julistaa muun muassa henkikastetta ja oli joutunut sen vuoksi jättämään pelastusarmeijan. Thomas Barratt oli kertonut hänelle Suomesta ja antanut hänelle helsinkiläisten uskovien osoitteita.[10]
Turkuun lokakuussa 1912 saapunut Gerhard Olsen-Smidt piti kokouksia ensin Akatemia talon juhlasalissa, mutta sen jälkeen kun arkkipiispan ja muiden korkea-arvoisten pappien painostuksesta salia ei enää vuokrattu helluntailaisille, kokouksia pidettiin palokunnantalolla ja työväentalolla, Vähäväkisten saleissa ja Toivo II:sessa. Turun Metodistikirkon pastori Pekka Nuutinen avasi kirkkonsa tilat helluntailaisille, pienempiä kokouksia ja rukouskokouksia varten, lopetti samalla omien kokouksiensa pitämisen ja osallistui innokkaasti Olsen-Smidtin tilaisuuksiin. Nuutisen toimista ilmoitettiin metodistikirkon piirisihteeri Harras Aulangolle, joka esitti vaatimuksenaan, että helluntailaisilta pitää periä vuokraa tilojen käytöstä. Tähän Nuutinen ei kuitenkaan suostunut. Hän erosi metodistikirkosta ja liittyi helluntaiherätykseen.[11]
Helluntaiherätyksen ensimmäiset ns. kaksiviikkoiset raamattukurssit pidettiin Lempäälässä, kirkonkylässä kansakoululla. Kurssin opettajana toimivat Gerhard Olsen-Smidt, Pekka Brofeldt ja Amerikasta saapunut pastori J. H. King, hänen tulkkinaan oli Jalmari Kauppala. Kurssin yhteydessä pidettiin tiettävästi ensimmäinen helluntaiherätyksen kastetilaisuus 1.7.1912, jolloin kastettiin järvessä seitsemän Herraan uskovaa. Kurssin aikana pidettiin juhlakokouksia myös Tampereella: Puuvillatehtaan kirkossa 22.6.1912 ja 23.–24.6.1912 Hämeenpohjan juhlasalissa Puutarhakatu 11:ssä, Hämeenpohjan juhlasalissa 1.7.1912 ja Puuvillatehtaan kirkossa 2.–3.7.1912. Puhujina olivat Thomas Barratt ja Gerhard Olsen-Smidt sekä pastori J. H. King ja Pekka Brofeldt.[12]
,,,,,,,
Turussa Littoistenjärvellä pidettiin v. 1913 ensimmäinen Turun helluntailaisten kastetilaisuus, T. B. Barratin vierailun yhteydessä. Gerhard Olsen-Smidt toimi kastajana, ja kastettavia oli tuolloin noin 20. Seuraava kastejuhla pidettiin Kupittaalla v. 1915, kastajana oli lähetyssaarnaaja Vilho Pylkkänen, joka kastoi tuolloin pastorit Valdemar Lindbohmin ja Selim Suomelan. Tämän jälkeen kastetilaisuuksia pidettiin Turussa joka kesä, ja kastettavien määrä pysyi pitkään 20–30:ssa uskoon tulleessa.[13]
Turun helluntaiseurakunta sai ensimmäisen oman vuokratun kokoushuoneen v. 1914, Multavierunkatu 6:sta, tiloihin sijoitettiin istumapaikat 75 hengelle. Venäläiset santarmit lopettivat toiminnan rukoushuoneella v. 1915 ja sulkivat seurakunnan ovet sinetillä. Tämän jälkeen kokouksia jatkettiin kodeissa. Useimmiten kokoonnuttiin Elli ja Kustaa Laineen kodissa osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 15.[14]
,,,,,
Thomas Barratt oli Suomessa vieraillessaan vielä kirkollisen lapsikasteopetuksen kannalla.[16] Helsingissä kokoontui entisistä baptisteista muodostunut ryhmä Kallion kaupunginosassa osoitteessa Kolmas linja 8, ryhmä piti kiinni uskovien kasteesta. He olivat nimellisesti edelleen baptisteja, vaikka eivät voineet henkikasteen koettuaan olla yhdessä muiden baptistien kanssa. Venäläisten kieltäessä helluntailaisten toiminnan sodan aikana 1915-16 he repivät Helluntailauluja-kirjastaan ensimmäisen lehden pois. Heidän julistajanaan toimi Albin Kervinen. Tästä seurakunnasta muodostui myöhemmin Siloam-seurakunta.[17]
Toinen helluntailainen ryhmä piti kokouksia Tarkk’ampujankadulla, sillä heidän saarnaajansa Gerhard Olsen-Smidt oli joutunut lähtemään sodan vuoksi ulkomaalaisena maasta pois[18] ja hänen tilalleen tuli entinen lähetyssaarnaaja Vilho Pylkkänen.[19]
Gerhard Olsen-Smidt palasi Suomeen 22.11.1919. Helluntailaisten mielipiteitä jakanut ehtoolliskysymys ratkaistiin eräässä kastekokouksessa Betel-kirkossa Isolla Roobertinkadulla. Kokouksessa olivat muun muassa Olsen-Smidt ja Väinö Plafer, Eino I. Manninen, Vilho Pylkkänen ja useita muita. Olsen-Smidt kysyi: ”Emmekö tahdokin kulkea siinäkin Sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen?” Kädennostolla koko joukko hyväksyi esityksen. Tämä oli ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa asia tuli esille.
Helluntailaiset jakaantuivat 1920 ehtoolliskysymyksen vuoksi helluntaiystäviin ja helluntaiseurakuntiin.[20]
jatkuu...
Suomen Helluntaiherätyksen historia alkaa 1910-luvulta, jolloin helluntaiherätys tuli Suomeen lähinnä norjalaisen metodistipappi Thomas Ball Barrattin (1862–1940) vierailujen vaikutuksesta. Hän tuli Suomeen kumpulaisten narvalaisten, erään lestadiolaisuuden suunnan kannattajien, kutsumana.
.......
Norjalainen Gerhard Olsen-Smidt (1879–1938) saapui kevättalvella 1912 Suomeen. Hän oli ollut Amerikassa pelastusarmeijan palveluksessa ja oli siellä tutustunut helluntaiseurakuntaan ja saanut henkikasteen ja parantunut sairaudestaan. Hän oli sen jälkeen alkanut julistaa muun muassa henkikastetta ja oli joutunut sen vuoksi jättämään pelastusarmeijan. Thomas Barratt oli kertonut hänelle Suomesta ja antanut hänelle helsinkiläisten uskovien osoitteita.[10]
Turkuun lokakuussa 1912 saapunut Gerhard Olsen-Smidt piti kokouksia ensin Akatemia talon juhlasalissa, mutta sen jälkeen kun arkkipiispan ja muiden korkea-arvoisten pappien painostuksesta salia ei enää vuokrattu helluntailaisille, kokouksia pidettiin palokunnantalolla ja työväentalolla, Vähäväkisten saleissa ja Toivo II:sessa. Turun Metodistikirkon pastori Pekka Nuutinen avasi kirkkonsa tilat helluntailaisille, pienempiä kokouksia ja rukouskokouksia varten, lopetti samalla omien kokouksiensa pitämisen ja osallistui innokkaasti Olsen-Smidtin tilaisuuksiin. Nuutisen toimista ilmoitettiin metodistikirkon piirisihteeri Harras Aulangolle, joka esitti vaatimuksenaan, että helluntailaisilta pitää periä vuokraa tilojen käytöstä. Tähän Nuutinen ei kuitenkaan suostunut. Hän erosi metodistikirkosta ja liittyi helluntaiherätykseen.[11]
Helluntaiherätyksen ensimmäiset ns. kaksiviikkoiset raamattukurssit pidettiin Lempäälässä, kirkonkylässä kansakoululla. Kurssin opettajana toimivat Gerhard Olsen-Smidt, Pekka Brofeldt ja Amerikasta saapunut pastori J. H. King, hänen tulkkinaan oli Jalmari Kauppala. Kurssin yhteydessä pidettiin tiettävästi ensimmäinen helluntaiherätyksen kastetilaisuus 1.7.1912, jolloin kastettiin järvessä seitsemän Herraan uskovaa. Kurssin aikana pidettiin juhlakokouksia myös Tampereella: Puuvillatehtaan kirkossa 22.6.1912 ja 23.–24.6.1912 Hämeenpohjan juhlasalissa Puutarhakatu 11:ssä, Hämeenpohjan juhlasalissa 1.7.1912 ja Puuvillatehtaan kirkossa 2.–3.7.1912. Puhujina olivat Thomas Barratt ja Gerhard Olsen-Smidt sekä pastori J. H. King ja Pekka Brofeldt.[12]
,,,,,,,
Turussa Littoistenjärvellä pidettiin v. 1913 ensimmäinen Turun helluntailaisten kastetilaisuus, T. B. Barratin vierailun yhteydessä. Gerhard Olsen-Smidt toimi kastajana, ja kastettavia oli tuolloin noin 20. Seuraava kastejuhla pidettiin Kupittaalla v. 1915, kastajana oli lähetyssaarnaaja Vilho Pylkkänen, joka kastoi tuolloin pastorit Valdemar Lindbohmin ja Selim Suomelan. Tämän jälkeen kastetilaisuuksia pidettiin Turussa joka kesä, ja kastettavien määrä pysyi pitkään 20–30:ssa uskoon tulleessa.[13]
Turun helluntaiseurakunta sai ensimmäisen oman vuokratun kokoushuoneen v. 1914, Multavierunkatu 6:sta, tiloihin sijoitettiin istumapaikat 75 hengelle. Venäläiset santarmit lopettivat toiminnan rukoushuoneella v. 1915 ja sulkivat seurakunnan ovet sinetillä. Tämän jälkeen kokouksia jatkettiin kodeissa. Useimmiten kokoonnuttiin Elli ja Kustaa Laineen kodissa osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 15.[14]
,,,,,
Thomas Barratt oli Suomessa vieraillessaan vielä kirkollisen lapsikasteopetuksen kannalla.[16] Helsingissä kokoontui entisistä baptisteista muodostunut ryhmä Kallion kaupunginosassa osoitteessa Kolmas linja 8, ryhmä piti kiinni uskovien kasteesta. He olivat nimellisesti edelleen baptisteja, vaikka eivät voineet henkikasteen koettuaan olla yhdessä muiden baptistien kanssa. Venäläisten kieltäessä helluntailaisten toiminnan sodan aikana 1915-16 he repivät Helluntailauluja-kirjastaan ensimmäisen lehden pois. Heidän julistajanaan toimi Albin Kervinen. Tästä seurakunnasta muodostui myöhemmin Siloam-seurakunta.[17]
Toinen helluntailainen ryhmä piti kokouksia Tarkk’ampujankadulla, sillä heidän saarnaajansa Gerhard Olsen-Smidt oli joutunut lähtemään sodan vuoksi ulkomaalaisena maasta pois[18] ja hänen tilalleen tuli entinen lähetyssaarnaaja Vilho Pylkkänen.[19]
Gerhard Olsen-Smidt palasi Suomeen 22.11.1919. Helluntailaisten mielipiteitä jakanut ehtoolliskysymys ratkaistiin eräässä kastekokouksessa Betel-kirkossa Isolla Roobertinkadulla. Kokouksessa olivat muun muassa Olsen-Smidt ja Väinö Plafer, Eino I. Manninen, Vilho Pylkkänen ja useita muita. Olsen-Smidt kysyi: ”Emmekö tahdokin kulkea siinäkin Sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen?” Kädennostolla koko joukko hyväksyi esityksen. Tämä oli ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa asia tuli esille.
Helluntailaiset jakaantuivat 1920 ehtoolliskysymyksen vuoksi helluntaiystäviin ja helluntaiseurakuntiin.[20]
jatkuu...
Vastaukset 6
Vanhimmat
helluntailaisuus on SUURI EKSYTYS , > ja monta on , jotka siitä sisälle käyvät . . .
"eksyttävät , jos mahdollista , valitutkin" Mt: 24: 24
helluntailaisuus koroittaa > kerskaa " , >omaa uskoa < , eivät Kristusta .
"joka kerskaa , hänen kerskauksensa olkoon Herra" 2 Kor: 10: 17
mene helluntailaisuuteen , niin saat kuulla , "kun MINÄ uskon . . . se on aina ENSIMMÄISENÄ , se "MINÄ , MINÄ , MINÄ > MINUN uskoni , MINUN uskoni !
Oulussa sikiää taas käärme seurakunnassa, kun Tuiran nuorisotyöntekijä on pamputtanut lasta jossakin tapahtumassa.
Aloituksessa selviää se tosiasia, että helluntaiseurakuntia perustivat aina paikkakuntien uskovien ryhmät, ei joku yksittäinen henkilö, kuten G. O-S.
Amerikka on EKSYTYSTEN ">luvattu maa <
Olseni oli maallikko ja kova homo, joka ei tehnyt parannusta, vaikka tuomittiin vankilaan 6 kk sodomiasta.
Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[20] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[21] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[17] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[22] Tuomio merkitsi helluntailiikkeelle huomattavaa kriisiä.[17
Wikipedia
Alan miehet voisivat tarkentaa, mitä tarkoittaa tuo oikeuden lause "homoseksuaalinen hurjastelu" ?
-tekikö junan,vai mitä?
Noilla Hulluntailaisilla on aina se HOMOSEKSUAALISUUS kaikessa mukana!
Herramme Jeesus Kristus sanoi: HEIDÄN HEDELMISTÄÄN TE HEIDÄT TUNNETTE!