Jos jokainen kansalainen huolehtisi vaan itsestään ja omista asioistaan, niin yhteiskunta murenee ja katoaa, lakkaa olemasta.
Hyvinvointiyhteiskunnan edellytys on epäitsekkyys, muista välittäminen.
Pahuuden olemassaolo vaatii tyhmyyttä, itsekkyydestä aiheutuvaa subjektiivisuutta. Mutta itsepuolustusrefleksin sätkynuket eivät näe olevansa puolueellisia, siis epäoikeudenmukaisia.
Hyvinvointiyhteiskunnan edellytys on epäitsekkyys, muista välittäminen.
Pahuuden olemassaolo vaatii tyhmyyttä, itsekkyydestä aiheutuvaa subjektiivisuutta. Mutta itsepuolustusrefleksin sätkynuket eivät näe olevansa puolueellisia, siis epäoikeudenmukaisia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ongelman ytimessä, yhteiskunta on heikossa hapessa koska ihmiset priorisoivat vaan omaa ja yksityistä.
Ei ole yhteiskunta siksi heikossa hapessa. Väittämä on perusteeton - kirjaimellisesti.
Niinpäniin, siellä vähän kuvitellaan ihania ja uskotaan sokeasti niihin unelmiin. Kyllä tilastot osoittaa että sairaudet ja mielenterveysohjelmat kasvaa, taloustilanne huononee ja älykkyysosamäärät laskee, siisihmiset tyhmenee, mutta eihän se tyhmyyden lisääntyminen tyhmää ihmistä huoleta.
Muista välittäminen, joo.
Alkuperäinen väittämä ei pidä mielestäni paikkaansa, koska se olettaa että omista asioista huolehtiminen olisi täysin erillistä muiden asioista tau ainakin ristiriidassa muiden intressien kanssa.
Näin ei yleensä koskaan edes ole, vaan juurikun täysin päinvastoin.
Ja tässä mielessä yhteiskunta jos nähdään rakentuvan joukosta intressejä, niin juuri nuo intressit pitää sitä kasassa - ihan samoin kuin juuri nytkin tapahtuu. Mikään ei siis murene, joskin jotkut pelisäännöt muuttuu ja sen seurauksena myös uusia sääntöjä alkaa syntyä.
Hyvinvoinnin edellytys on riittävät resurssit, mutta ei välttämättä altruismi. Tästäkin olen siis hyvin eriävää mieltä ja ilmeisestä syystä.
Pahuus puolestaan on kokonaan sivan toisen kaliiberin ongelma. Enempi se on minusta jonkinlainen luonnonvakio, kuin seurausta joistain vääristä arvoista tai tuntemuksista. Mutta tässä tullaan mielestäni nyt myös enempi pahuuden määritelmään: eli mistä nyt tarkalleen ottaen puhutaan, kun puhutaan pahuudesta. Muuten aiheesta keskustelu mennee melko vaikeaksi ja sekavaksi.
Ihmiselle pahuus on tietenkin ihmiselle, siis se inhimillisyydelle haitallinen toiminta. On järjetön ajatus että massat voisivat äänestää siitä mikä on pahuutta tai mikä on hyvyyttä, siitä mikä on oiken ja totta tai mikä taas on väärin ja valhetta.
Massat voivat äänestää siitä mikä on pahuutta ja siitä mikä on hyvyyttä.Kyllä voivat.He äänestävät omia "edustajiaan".Mutta se miten heidän nk.edustajat sen pahuuden välttämisen ja hyvyyden lisäämisen toteuttavat käytännössä - on eri asia.Kun otetaan huomioon että oikeus äänestää alkaa n.18.v ja loppuu nk.haudan partaalla niin voidaan kuvitella (ikäryhmittäin) että mitkähän asiat mahtavat olla pahuutta 18v. ja mitkä hyvyyttä 91v.tai päinvastoin ynnä muut täysi-ikäiset ikäryhmätmukaanluettuna.Kun vielä otetaan huomioon että tiettyä ikäluokkaa voi olla suuri populamärä ja jotain tiettyä ikäluokkaa vain pieni määrä niin eturistiriidat ja näkemyserot "pahuuden ja hyvyyden" suhteen voivat olla merkittäviä ja repiviä jopa riistäviä toinen toiselta.Kun perspektiiviä ei ole sinne taaksepäin kovin paljon tai kuilun/rotkon reuna jo muuten vaan odottaa tuleekin tehtyä virhearviointeja.Se mikä ennen näyttäytyi hyvyytenä onkin johtanut pahuuteen.Voiko siis pahasta seurata mitään hyvää ? vai lisääntyykö paha pahasta kuin "silmä silmästä ja hammas hampaasta" ja alkaa koston kierre ?
Maksakoon jokainen ainakin itse omat kulunsa ensi alkuun!
...ja omilla rahoillaan, ettei olla kommunisteja kaikki. 😂
Eihän nuo kiireen ja hädän uuvuttamat ihmiset pysty edes näkemään että pakokauhu täällä vallitsee. Pakokauhussa ja kollektiivisessa paniikissa ihminen päätyy ajattelemaan vaan itseään ja omaa etuaan.
Ihminen on varsin yksinkertainen otus, se kuvittelee että asiat menee parempaan suuntaan kunhan vaan oma lisääntyy, sillä mikä lisääntyy ei ole oikeastaan merkitystä. Hyvinvoinnin illuusiossa kysymys onkin mahdollistaa yksilön oman subjektiivisuuden, siis yksityisyyden ja valinnan harha kasvu. Matrix on totta.