Niemiskylän vanha rautatie asema

Hallaperän pysäkkiä ei ole koskaan ollutkaan, vaan Hallaperäntien yli-
käytävältä n. 300 metriä Aittojärvelle päin oli Niemiskylän pysäkki, molemmin
puolin oli sivuraiteet, isot putavaralaanit vielä 1950-1960-luvulla.
Pysäkki myytiin huutokaupalla , sen osti Leo Silen ja vei sen sitten jonnekin
Kymeenlaaksoon. Pysäkki- ja postitoiminnan loppumisen jälkeen oli ns.
seisake, siitä pääsi sitten lättähatulla esim.Iisalmeen ja Ylivieskaan.
Posti siirtyi sitten "Tenhusen kaupalle", Kalliokylän tien varteen, postihoitajana
toimi pitkään Eero Kämäräinen.
ssa
Nyt kun Ylivieska-Iisalmi väli on sähköistetty, siirtyy tuo em. Hallaperän ylikäytävä
noin 200 metriä Aittojärven suuntaan. Ylikäytävämuutokset on kuulutusten
mukaan nyt hyväksytty Väylävirastossa.
Hallaperän kouluakaanhan ei ole virallisesti ollut olemassa, vaan se oli Hirvilahden
kansakoulu ja on edelleen ränsistyneenä paikallaan Hallaperällä.

Anonyymi kirjoitti:

Hallaperän pysäkkiä ei ole koskaan ollutkaan, vaan Hallaperäntien yli-
käytävältä n. 300 metriä Aittojärvelle päin oli Niemiskylän pysäkki, molemmin
puolin oli sivuraiteet, isot putavaralaanit vielä 1950-1960-luvulla.
Pysäkki myytiin huutokaupalla , sen osti Leo Silen ja vei sen sitten jonnekin
Kymeenlaaksoon. Pysäkki- ja postitoiminnan loppumisen jälkeen oli ns.
seisake, siitä pääsi sitten lättähatulla esim.Iisalmeen ja Ylivieskaan.
Posti siirtyi sitten "Tenhusen kaupalle", Kalliokylän tien varteen, postihoitajana
toimi pitkään Eero Kämäräinen.
ssa
Nyt kun Ylivieska-Iisalmi väli on sähköistetty, siirtyy tuo em. Hallaperän ylikäytävä
noin 200 metriä Aittojärven suuntaan. Ylikäytävämuutokset on kuulutusten
mukaan nyt hyväksytty Väylävirastossa.
Hallaperän kouluakaanhan ei ole virallisesti ollut olemassa, vaan se oli Hirvilahden
kansakoulu ja on edelleen ränsistyneenä paikallaan Hallaperällä.

Lue lisää

1963-1965 matkustin viikonloppuisin tuolta seisakkeelta opiskeluaikana
Kuopioon. Pimeän aikaan piti näyttää sähkölampulla valoa lättähatun
kuljettajalla, että pääsi junan kyytiin. Palvelu oli hyvä. kun kuskit oppivat
tuntemaan, jäin monta kertaa lauantai iltana pois kyydistä Niskalaniemen
ylikäytävälle, se lyhensi kävelymatkaa reilun kilometrin.
"entinen opiskelija"

Niemiskylän historiikki-kirjassa on esitetty toinen, mielenkiintoinen ehdotus
ratasuunnitelmaksi. Rata olisi lähtenyt Aittojärven suunnasta Löytölän tilan
takaa, Hilapparannantien länsipuolelta Kalliokylän suuntaan ja kaartanut
sitten Niemiskylän koulun pohjoispuolelta kirkonkylää kohti. Silloin pysäkki
lienee suunniteltu tuonne Hilapparannatien lähelle ja olisi sitten palvellut
aikanaan paremmin tuota pääkylää.
Hirvijärven ja Pienveen vesistöt oisivat varmaankin olleet vaikeita ohitettavia,
joten silloinen VR valitsi tämän nykyisen reittivaihtoehdon.
Hyvinhän tuo pysäkki pelasi aikanaan kaikille kyläläisillekin, isännät saivat hyvän
syyn lähteä sunnuntaisin postihakuun ja "spekuloimaan" maailman menoa"!

Anonyymi kirjoitti:

Niemiskylän historiikki-kirjassa on esitetty toinen, mielenkiintoinen ehdotus
ratasuunnitelmaksi. Rata olisi lähtenyt Aittojärven suunnasta Löytölän tilan
takaa, Hilapparannantien länsipuolelta Kalliokylän suuntaan ja kaartanut
sitten Niemiskylän koulun pohjoispuolelta kirkonkylää kohti. Silloin pysäkki
lienee suunniteltu tuonne Hilapparannatien lähelle ja olisi sitten palvellut
aikanaan paremmin tuota pääkylää.
Hirvijärven ja Pienveen vesistöt oisivat varmaankin olleet vaikeita ohitettavia,
joten silloinen VR valitsi tämän nykyisen reittivaihtoehdon.
Hyvinhän tuo pysäkki pelasi aikanaan kaikille kyläläisillekin, isännät saivat hyvän
syyn lähteä sunnuntaisin postihakuun ja "spekuloimaan" maailman menoa"!

Lue lisää

Paavo Lonkilan kunto ja hiihtokilpailut olivat 1950-luvun alkupuolella
mielenkiintoiset puheenaiheet, Lassi sa olla aina "tulkkina"!

Niemiskylän ja Aittojärven pysäkkien välillä on ollut aikanaan Ketrepuun
ja Kylmälän "liikennepaikat". Molemmat on perustettu 15.5.31. Ketrepuuun
henkilöliikenne on lopetettu 1.4.42 ja tavaraliikenne 1.6.48.
Kylmälän henkilöliikenne on lopetettu 28.5.67 ja tavaraliikenne 1.6.67.
Molemmilta paikoilta on viety esim. maitoa ja puutavaraa junalla eteenpäin.
Kummallakaan em. paikoista ei ole ollut sivuraiteita, vaan tavarat on lastattu
vaunuun veturin seisoessa pääraiteella.

Ketrepuun liikennepaikka on saanut nimensä peltolohkosta, minkä rautatie
on aikanaan "halkaissut".
Onkohan vielä Kiuruvedellä elossa henkilöitä, jotka olisivat nousseet junaan
em. paikoilta?
"junakuvien harrastaja"

Anonyymi kirjoitti:

Niemiskylän ja Aittojärven pysäkkien välillä on ollut aikanaan Ketrepuun
ja Kylmälän "liikennepaikat". Molemmat on perustettu 15.5.31. Ketrepuuun
henkilöliikenne on lopetettu 1.4.42 ja tavaraliikenne 1.6.48.
Kylmälän henkilöliikenne on lopetettu 28.5.67 ja tavaraliikenne 1.6.67.
Molemmilta paikoilta on viety esim. maitoa ja puutavaraa junalla eteenpäin.
Kummallakaan em. paikoista ei ole ollut sivuraiteita, vaan tavarat on lastattu
vaunuun veturin seisoessa pääraiteella.

Ketrepuun liikennepaikka on saanut nimensä peltolohkosta, minkä rautatie
on aikanaan "halkaissut".
Onkohan vielä Kiuruvedellä elossa henkilöitä, jotka olisivat nousseet junaan
em. paikoilta?
"junakuvien harrastaja"

Lue lisää

Erikoista, että on ollut kaksi liikennepaikka noin lähekkäin.
Ei taida olla montaa tuonaikaista matkustajaa elossa.

Anonyymi kirjoitti:

Niemiskylän ja Aittojärven pysäkkien välillä on ollut aikanaan Ketrepuun
ja Kylmälän "liikennepaikat". Molemmat on perustettu 15.5.31. Ketrepuuun
henkilöliikenne on lopetettu 1.4.42 ja tavaraliikenne 1.6.48.
Kylmälän henkilöliikenne on lopetettu 28.5.67 ja tavaraliikenne 1.6.67.
Molemmilta paikoilta on viety esim. maitoa ja puutavaraa junalla eteenpäin.
Kummallakaan em. paikoista ei ole ollut sivuraiteita, vaan tavarat on lastattu
vaunuun veturin seisoessa pääraiteella.

Ketrepuun liikennepaikka on saanut nimensä peltolohkosta, minkä rautatie
on aikanaan "halkaissut".
Onkohan vielä Kiuruvedellä elossa henkilöitä, jotka olisivat nousseet junaan
em. paikoilta?
"junakuvien harrastaja"

Lue lisää

Kylmälän seisakkeelta on otettu junaan Murron ja Heinolan taloista maitoja,
Kiuruveden meijeriin vietäväksi, Ketrepuun ylikäytävältä on sitten viety samoin
Hallaperän maitoja junaan, koska ei ollut tieyhteyttä Kylmälään.

Mitenhän lienee saanut tuo Ketrepuu nimensä, mitä se tarkoittaa,
kehruupuu, vai mikä?

Anonyymi kirjoitti:

Niemiskylän ja Aittojärven pysäkkien välillä on ollut aikanaan Ketrepuun
ja Kylmälän "liikennepaikat". Molemmat on perustettu 15.5.31. Ketrepuuun
henkilöliikenne on lopetettu 1.4.42 ja tavaraliikenne 1.6.48.
Kylmälän henkilöliikenne on lopetettu 28.5.67 ja tavaraliikenne 1.6.67.
Molemmilta paikoilta on viety esim. maitoa ja puutavaraa junalla eteenpäin.
Kummallakaan em. paikoista ei ole ollut sivuraiteita, vaan tavarat on lastattu
vaunuun veturin seisoessa pääraiteella.

Ketrepuun liikennepaikka on saanut nimensä peltolohkosta, minkä rautatie
on aikanaan "halkaissut".
Onkohan vielä Kiuruvedellä elossa henkilöitä, jotka olisivat nousseet junaan
em. paikoilta?
"junakuvien harrastaja"

Lue lisää

Eipä taida olla enää monta elossaolevaa, joka olisi noussut aikanaan junaan
noilta liikennepaikoilta. Kylmälän ylikäytävähän on nyt uusittu turvallisemmaksi
radan sähköistyksen myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Niemiskylän ja Aittojärven pysäkkien välillä on ollut aikanaan Ketrepuun
ja Kylmälän "liikennepaikat". Molemmat on perustettu 15.5.31. Ketrepuuun
henkilöliikenne on lopetettu 1.4.42 ja tavaraliikenne 1.6.48.
Kylmälän henkilöliikenne on lopetettu 28.5.67 ja tavaraliikenne 1.6.67.
Molemmilta paikoilta on viety esim. maitoa ja puutavaraa junalla eteenpäin.
Kummallakaan em. paikoista ei ole ollut sivuraiteita, vaan tavarat on lastattu
vaunuun veturin seisoessa pääraiteella.

Ketrepuun liikennepaikka on saanut nimensä peltolohkosta, minkä rautatie
on aikanaan "halkaissut".
Onkohan vielä Kiuruvedellä elossa henkilöitä, jotka olisivat nousseet junaan
em. paikoilta?
"junakuvien harrastaja"

Lue lisää

Muutaman lehmän omistavat "mökkiläiset" kirnusivat maidon voiksi ja
sillä vaihdettin kaupasta sokeria,kahvia, suolaa ,jauhoja jne., samoin
isoissa lapsiperheissä meni paljon maitoa omaan käyttöön.

Ei riitä. Kyllä myös lentoliikennettä varten tarvitaan molemmille paikkakunnille lentokentät joita jumbojetit voivat käyttää paikallisliikenteessä. Lisäksi tarvitaan moottoritie ja pikaraitiotie. Nyt herätys, kepun kansanedustajat, pistäkääpä toimeksi!