Autokuume - mikä miehekäs tekosyy
Miehiltä on perheissä viety lähes kaikki sanavalta. Asunnossakin on tyytyminen vaimon ja lasten valintaan. Ainoa asia mistä mies saa vielä päättää lähes itsenäisesti on auton hankinta.
Varma kevään merkki onkin, kun sohvapöydälle ilmestyy autolehtiä, esitteitä ja kynällä sotattu Keltainen pörssi.
Erään näkemyksen mukaan Henry Ford lahjoitti ihmiskunnalle enemmän vapautta kuin kaikki maailman vapaustaistelijat yhteensä. Mainostoimiston luova puolikin sen todistaa: televisiofilmien perusteella luulisi, että maanteiden ritarit suhaavat liikenteessä yksinään vain taivas kattona. Ruuhkat ja osamaksut eivät kuulu käsitykseen täydellisestä vapaudesta.
Verkkojulkaisu Ajatusten aamiainen kysyi viikko sitten lukijoiltaan kuka perheissä tekee autonhankinnassa lopullisen päätöksen.
Vastaajista noin 75 prosenttia (suurin osa naisia) sanoi päätäntävallan olevan miehillä. Joidenkin mielestä he ovat autokuumeisina usein jopa syyntakeettomassa tilassa. Yhden vastaajan mies on hankkimassa kuusihenkiseen perheeseen urheiluautoa.
Aaro Vakkuri julkaisi 30 vuotta sitten kirjan "12 oppituntia meneväksi mieheksi." Sen innoittamana panin keväällä 1975 viimeiset rahani punaiseen Ford Mustangiin. Kannattava investointi perheettömälle, sillä rumallakin miehellä kävi urheiluauton ratissa flaksi.
Ajat ja arvot ovat kuitenkin muuttuneet. Nyt babe haluaa tulla kyyditetyksi autolla, jossa on tilaa lastenvaunuille, kuusi turvatyynyä, ajonvakausjärjestelmä, ilmastointi ja lukkiutumattomat jarrut. Menevän miehen tunnistaminen auton ulkonäön perusteella on lähes mahdotonta.
Autokauppa on alkuvuodesta hyytynyt. Uusia henkilöautoja myydään tänä vuonna noin 110 000 kappaletta, käytettyjä noin kaksi kertaa enemmän. Raha ei kuitenkaan ole este. Luottoa saa nyt alle kuuden prosentin korolla. Euribor ja Prime eivät olekaan automerkkejä, vaan kuumelääkkeitä. Joskus tosin käy niin, että autosta loppuu veto ennen viimeistä maksuerää. Näin voi käydä, jos autojen hinnat romahtavat EU:n tuomioistuimen veropäätöksen seurauksena.
Mielenterveysjärjestöjen teettämissä selvityksissä on saatu viitteitä siitä, että suomalaisella miehellä on sittenkin tunteet. Tämän ovat tosin autokauppiaat tienneet iät ajat. Auton osto on miehelle pelkkää tunnekauppaa, jossa järkiperusteita käytetään vain silmänlumeeksi.
Vielä parikymmentä vuotta sitten hankintaan vaikuttivat tuhkakupin koko ja moottorin kuutiotilavuus. Nykyisin autokuumeinen mies oireilee yksilöllisemmin. Muotoon taivutettu metallinhohtoinen pelti, moninaiset nappulat, mittarit ja lisävarusteet, kiihtyvyys, mielikuvat ja naapurin kateushorisontti ilmentävät taudin eri muotoja.
Naisille auton hankinta on yksioikoisempaa. Kun kollega sai palkanlisäksi työsuhdeauton, hän ei käynyt kertaakaan edes koeajolla. Hän vain tilasi esitteen ja ruksasi värin. "Auto on auto on auto", hän vastasi ihmettelyyni.
Uuden auton tuoksussa on jotain sellaista, mikä saa miehen menettämään järkensä. Sitä hullaannuttavampi on vain mielitietyn parfyymi, joka tulee kyllä ajan oloon kalliimmaksi kuin auton ostaminen.
Kun mies ajaa vastahankkimallaan autolla sivuikkuna auki ja luu ulkona Kaivopuiston rantaa, hän tuntee itsensä vapaaksi ja itsenäiseksi. Loppuvuodesta voi sitten kaivaa kinneriä kinoksesta ja raapia peltiskraba mutkalla jäätä ikkunoista. Samalla voi ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa autonvaihtoa.
Ruotsalaisen sananlaskun mukaan "rahalla saa ja hevosella pääsee ja se, jolla ei ole hevosta, kävelköön."Autokuumeeseen ei ole kuin yksi rohto: hyvä mies, osta auto.
Miehiltä on perheissä viety lähes kaikki sanavalta. Asunnossakin on tyytyminen vaimon ja lasten valintaan. Ainoa asia mistä mies saa vielä päättää lähes itsenäisesti on auton hankinta.
Varma kevään merkki onkin, kun sohvapöydälle ilmestyy autolehtiä, esitteitä ja kynällä sotattu Keltainen pörssi.
Erään näkemyksen mukaan Henry Ford lahjoitti ihmiskunnalle enemmän vapautta kuin kaikki maailman vapaustaistelijat yhteensä. Mainostoimiston luova puolikin sen todistaa: televisiofilmien perusteella luulisi, että maanteiden ritarit suhaavat liikenteessä yksinään vain taivas kattona. Ruuhkat ja osamaksut eivät kuulu käsitykseen täydellisestä vapaudesta.
Verkkojulkaisu Ajatusten aamiainen kysyi viikko sitten lukijoiltaan kuka perheissä tekee autonhankinnassa lopullisen päätöksen.
Vastaajista noin 75 prosenttia (suurin osa naisia) sanoi päätäntävallan olevan miehillä. Joidenkin mielestä he ovat autokuumeisina usein jopa syyntakeettomassa tilassa. Yhden vastaajan mies on hankkimassa kuusihenkiseen perheeseen urheiluautoa.
Aaro Vakkuri julkaisi 30 vuotta sitten kirjan "12 oppituntia meneväksi mieheksi." Sen innoittamana panin keväällä 1975 viimeiset rahani punaiseen Ford Mustangiin. Kannattava investointi perheettömälle, sillä rumallakin miehellä kävi urheiluauton ratissa flaksi.
Ajat ja arvot ovat kuitenkin muuttuneet. Nyt babe haluaa tulla kyyditetyksi autolla, jossa on tilaa lastenvaunuille, kuusi turvatyynyä, ajonvakausjärjestelmä, ilmastointi ja lukkiutumattomat jarrut. Menevän miehen tunnistaminen auton ulkonäön perusteella on lähes mahdotonta.
Autokauppa on alkuvuodesta hyytynyt. Uusia henkilöautoja myydään tänä vuonna noin 110 000 kappaletta, käytettyjä noin kaksi kertaa enemmän. Raha ei kuitenkaan ole este. Luottoa saa nyt alle kuuden prosentin korolla. Euribor ja Prime eivät olekaan automerkkejä, vaan kuumelääkkeitä. Joskus tosin käy niin, että autosta loppuu veto ennen viimeistä maksuerää. Näin voi käydä, jos autojen hinnat romahtavat EU:n tuomioistuimen veropäätöksen seurauksena.
Mielenterveysjärjestöjen teettämissä selvityksissä on saatu viitteitä siitä, että suomalaisella miehellä on sittenkin tunteet. Tämän ovat tosin autokauppiaat tienneet iät ajat. Auton osto on miehelle pelkkää tunnekauppaa, jossa järkiperusteita käytetään vain silmänlumeeksi.
Vielä parikymmentä vuotta sitten hankintaan vaikuttivat tuhkakupin koko ja moottorin kuutiotilavuus. Nykyisin autokuumeinen mies oireilee yksilöllisemmin. Muotoon taivutettu metallinhohtoinen pelti, moninaiset nappulat, mittarit ja lisävarusteet, kiihtyvyys, mielikuvat ja naapurin kateushorisontti ilmentävät taudin eri muotoja.
Naisille auton hankinta on yksioikoisempaa. Kun kollega sai palkanlisäksi työsuhdeauton, hän ei käynyt kertaakaan edes koeajolla. Hän vain tilasi esitteen ja ruksasi värin. "Auto on auto on auto", hän vastasi ihmettelyyni.
Uuden auton tuoksussa on jotain sellaista, mikä saa miehen menettämään järkensä. Sitä hullaannuttavampi on vain mielitietyn parfyymi, joka tulee kyllä ajan oloon kalliimmaksi kuin auton ostaminen.
Kun mies ajaa vastahankkimallaan autolla sivuikkuna auki ja luu ulkona Kaivopuiston rantaa, hän tuntee itsensä vapaaksi ja itsenäiseksi. Loppuvuodesta voi sitten kaivaa kinneriä kinoksesta ja raapia peltiskraba mutkalla jäätä ikkunoista. Samalla voi ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa autonvaihtoa.
Ruotsalaisen sananlaskun mukaan "rahalla saa ja hevosella pääsee ja se, jolla ei ole hevosta, kävelköön."Autokuumeeseen ei ole kuin yksi rohto: hyvä mies, osta auto.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoinen tutkielma, ja pitkäli tottakin.
Autoilumaa Saksassa sporttisen cabrion ratin takaa löytyy nykyään useimmiten nainen. Tässä tarkoitan nyt Saksalaisittain pikku-sportteja, kuten MB SLK ja BMW Z3, porchella ajaa useimmiten mies. Ferrarilla taitaa mennä melko tasan sukupuolten kesken.
Tietysti naisiakin on eri lajia. Urheiluautolla ajavat menevät itsenäiset sinkkunaiset, jotka tuskin koskaan tulevat hankkimaan lapsia ja perhettä. Perheenäiti-tyyppiset naiset ajavat sitten jollakin korostetun tylsännäköisellä pikkuautolla, kuten Nissan Micralla, Corsalla tai Pololla.
Miehenä olen hankkinut auton sekä vaimoani kuunnellen, että kuuntelematta. Jälkikäteen täytää tunnustaa, että nuo miehisen järkevät autot ovat olleet kyllä melkoisen mielikuvituksettomia tai muuten vaan epäonnistuneita ostoksia. Emännälle tärkeätä on m.m. auton ulkonäkö ja myös merkin arvostus. Häntä kuunnellen tämän hetken automme ovat olleet nappiostoksia.
En itse kehdannut sanoa ääneen tuota totuutta. Hyvä. Olen aivan samaa mieltä miesten ammattitaidosta auton ostossa. Pahimmat tunarit voivat ostaa jopa TOYOTAN tai jonkin muun japsin.
Espanjassa asuneena voin sanoa, että miehen pitää itse ottaa paikkansa perheessä. Jos hän ei tee sitä itse, ei sitä vaimokaan anna. Suomalaiset miehet ovat lässyjä matelijoita. Olkaa nyt perkele miehiä.
Kun on mies perheessä, niin ei tarvi vapautta hakea autoista, eikä pahemmin itsetuntoakaan.