Pois hiekkalaatikosta

Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa.

Uskosta puhuminen täällä on kuin hiekkalaatikko, jossa ei-uskovat heittävät uskovaisten päälle hiekkaa ja nauravat päälle. Uskovaiset vastaavat heittämällä hiekkaa takaisin ja uhkaavat kadotustuomiolla.

Ei ystävät näin! Usko on aihe, joka usein nostattaa ei-uskovassa primitiivireaktion. Tämä johtuu siitä, etteivät he pystykään ymmärtämään uskoa, sen jo raamattukin sanoo. Siitä on aivan turha ottaa pulttia. Ei-uskova voi nähdä jotain aidosta uskosta uskovan vaelluksesta. Ajattelen syyn siihen että usko nähdään niin epämielyttävänä asiana yhteiskunnassamme johtuvan paljolti meidän uskovaisten vaelluksesta.

Ei-uskovaisille haluaisin sanoa, että kannattaa miettiä sitä, miksi niin moni ihminen maailmassa oikeasti uskoo. Jotainhan siinä täytyy olla. Kannattaa aidosti yrittää ottaa selville mitä se on. Miksi uskovaiset pitävät niin ehdottomasti kiinni löytämästään?

Itse olen kokenut uuden elämän uskoontulon kautta. Sitä ei voi oikein järjellä selittää. Se ei kuitenkaan ole järjetöntä, vaan vahva turva elämän aallokossa ja aina ikuisuuteen saakka. Syntien anteeksi saaminen on todella vapauttava kokemus. Se ei ole painiskelua asioiden kanssa, jotka ovat kiellettyjä, vaan se on enemmänkin tutustumista Jeesukseen, joka antoi itsensä minun edestäni. Hänen luonteensa ja opetuksensa olisi tarkoitus ottaa muotoa uskovassa. Siihen kuuluu mm ei-uskovan aito kuuleminen ja tarvittaessa vierellä seisominen.

"huutava ääni netti-erämaassa"