Kuluneella viikolla oli Ilta-Sanomien uutisissa aivan järkyttävä juttu Filippiineiltä: Siellä on pieni autio saari, jonne jotkut ihmiset olivat vieneet ainakin omia kissoja ja koiriaan, jotka he olivat hylänneet. Onneksi joku ihminen oli huomannut jotain liikettä tällä saarella ja sinne mentiin katsomaan: Perillä odotti järkyttävä ja sydäntä särkevä näky: Rannalla oli samassa paikassa kissoja ja koiria, osa oli varmaan jo kuollut ja vielä elossa olevat huonossa kunnossa. Rotukoirilla näkyivät jo kylkiluut ja kissoilla ei laihuus näy niin selvästi, koska niillä on yleensä paksu turkki, mutta turkki on nälkiintyneellä eläimellä huonossa kunnossa. Sairas ja huonossa kunnossa oleva eläin ei pysty enää pitämään huolta turkistaan ja pesemään itseään puhtaaksi. Ihminen ja eläin ei säily ilman vettä kovin kauaa aikaa hengissä, jos on ihan kokonaan ilman vettä, voi elää viikon ajan ja ilman ruokaa voi elää kaksi viikkoa. Ravinnoton eläin alkaa kuivumaan suolistosta ja kuolema on tuskallinen. Huonossa kunnossa oleva eläin voi mennä tajuttomaksi ja tajuton eläin ei tunne enää kipua ja eläin kuolee tavallaan nukkuessaan.
Tutkimusten mukaan esim. koira kiintyy ja rakastaa omistajaansa kuin pieni lapsi äitiään ja kun omistaja hylkää eläimen yhtä äkkiä jonnekin ulos luontoon, niin se on suuri henkinen järkytys eläimelle. Eläin on tietysti surullinen eikä rotukoirakka ole mitään mahdollisuuksia löytää ja saada mitään ruuaksi kelpaavaa syötävää luonnosta. Kyllä tällaiset kissat ja koirat autiolle saarelle hylkäävät ihmiset ovat todella kovia ja julmia, minusta tällainen on aivan käsittämätöntä. Filippiineillä ei taida olla mitään eläinsuojelujärjestöjä tai eläinsuojeluyhdistyksiä. Sielläkin pitäisi olla joku paikka, jonne voisi viedä lemmikin, jota ei enää halua tai voi pitää. Siellä pitäisi olla eläintenhoitoloita ja eläinsairaaloita, aivan kuten täällä Euroopassa on.
Toivottavasti autiolta saarelta hengissä löytyneitä eläimiä pystyttiin vielä auttamaan ja eläimille antamaan tarvittavaa hoitoa ja tietenkin myös uusi hyvä koti, josta eläintä ei enää hylätä, vaan eläin saisi myös kaipaamaansa hellyyttä ja rakkautta.
Tutkimusten mukaan esim. koira kiintyy ja rakastaa omistajaansa kuin pieni lapsi äitiään ja kun omistaja hylkää eläimen yhtä äkkiä jonnekin ulos luontoon, niin se on suuri henkinen järkytys eläimelle. Eläin on tietysti surullinen eikä rotukoirakka ole mitään mahdollisuuksia löytää ja saada mitään ruuaksi kelpaavaa syötävää luonnosta. Kyllä tällaiset kissat ja koirat autiolle saarelle hylkäävät ihmiset ovat todella kovia ja julmia, minusta tällainen on aivan käsittämätöntä. Filippiineillä ei taida olla mitään eläinsuojelujärjestöjä tai eläinsuojeluyhdistyksiä. Sielläkin pitäisi olla joku paikka, jonne voisi viedä lemmikin, jota ei enää halua tai voi pitää. Siellä pitäisi olla eläintenhoitoloita ja eläinsairaaloita, aivan kuten täällä Euroopassa on.
Toivottavasti autiolta saarelta hengissä löytyneitä eläimiä pystyttiin vielä auttamaan ja eläimille antamaan tarvittavaa hoitoa ja tietenkin myös uusi hyvä koti, josta eläintä ei enää hylätä, vaan eläin saisi myös kaipaamaansa hellyyttä ja rakkautta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosi kurja on, että joutuvat olemaan ilman ruokaa ja puhdasta juomavettä. Mutta saavat onneksi olla autiolla saarella luonnon helmassa, palmujen varjossa, kuunnellen laineiden liplatusta.. Ettei missään keskellä Aasian kaoottista suurkaupunkia, ketjulla kiinnitettynä johonkin.