Ruotsin suurvallan aika – Ruotsi valloittaa lisää Karjalan alueita
Vuonna 1595 Täyssinän rauhassa Pohjois-Karjalan asutus jäi osittain Ruotsille.[21] Vaikka ortodokseille oli myönnetty uskonnonvapaus, pyrkivät ruotsalaiset käännyttämään väestöä luterilaisuuteen, tosin heikolla menestyksellä. Käännytyspolitiikka, kulttuuriset seikat, sekä alueen raskaat verotusolot aiheuttivat ortodoksien laajan pakolaisliikkeen Venäjän puolelle parempiin oloihin.[22]
Venäjän sisäiset valtataistelut veivät 1600-luvulla maan sekasortoon, johon Ruotsikin sekaantui. Palkkioksi Vasili Šuiskille annetusta tuesta tämä oli luvannut Ruotsille Laatokan Karjalan. Inkerin sodan aikana Ruotsi valloitti Käkisalmen kaupungin vuonna 1611 ja sai Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan alueen, joista muodostettiin kenraalikuvernöörikunta.[23] Rauhan jälkeen alkoi savolaisten ja länsikarjalaisten muuttoliike tyhjentyneille tiloille. Käkisalmen Karjalasta muodostui alue, jossa asui sekaisin kantaväestöä ja tulokkaita. Ruotsi ryhtyi käännyttämään ortodoksista väestöä luterilaiseksi ja verottamaan sitä ankarasti. Suurin osa ihmisistä pakeni Venäjän puolelle, noin 11 000 henkeä, joista osa päätyi Tverin alueelle.[24] Tästä syntyi Tverin Karjala, jossa on yhä karjalaista asutusta ja muun muassa oma karjalan kirjakieli. Ruotsin puolelle jäänyt väestö kääntyi luterilaisiksi. Pakolaisten tilalle siirrettiin uutta luterilaista väestöä Savosta ja Länsi-Karjalasta.[25]
Venäjän puolella karjalaisten vaikeuksia lisäsivät korkea verotus ja maaorjuus, jotka aiheuttivat toistuvia kapinoita.[26]''
Vuonna 1595 Täyssinän rauhassa Pohjois-Karjalan asutus jäi osittain Ruotsille.[21] Vaikka ortodokseille oli myönnetty uskonnonvapaus, pyrkivät ruotsalaiset käännyttämään väestöä luterilaisuuteen, tosin heikolla menestyksellä. Käännytyspolitiikka, kulttuuriset seikat, sekä alueen raskaat verotusolot aiheuttivat ortodoksien laajan pakolaisliikkeen Venäjän puolelle parempiin oloihin.[22]
Venäjän sisäiset valtataistelut veivät 1600-luvulla maan sekasortoon, johon Ruotsikin sekaantui. Palkkioksi Vasili Šuiskille annetusta tuesta tämä oli luvannut Ruotsille Laatokan Karjalan. Inkerin sodan aikana Ruotsi valloitti Käkisalmen kaupungin vuonna 1611 ja sai Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan alueen, joista muodostettiin kenraalikuvernöörikunta.[23] Rauhan jälkeen alkoi savolaisten ja länsikarjalaisten muuttoliike tyhjentyneille tiloille. Käkisalmen Karjalasta muodostui alue, jossa asui sekaisin kantaväestöä ja tulokkaita. Ruotsi ryhtyi käännyttämään ortodoksista väestöä luterilaiseksi ja verottamaan sitä ankarasti. Suurin osa ihmisistä pakeni Venäjän puolelle, noin 11 000 henkeä, joista osa päätyi Tverin alueelle.[24] Tästä syntyi Tverin Karjala, jossa on yhä karjalaista asutusta ja muun muassa oma karjalan kirjakieli. Ruotsin puolelle jäänyt väestö kääntyi luterilaisiksi. Pakolaisten tilalle siirrettiin uutta luterilaista väestöä Savosta ja Länsi-Karjalasta.[25]
Venäjän puolella karjalaisten vaikeuksia lisäsivät korkea verotus ja maaorjuus, jotka aiheuttivat toistuvia kapinoita.[26]''
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.