Hallituksen työllisyyspolitiikka

Arkistot kertovat armottomasti, minkälaista vaihtoehtoa kepu tarjosi oppositossa ollessaan.

Lue seuraava kepun tekemä välikysymys - ja varmistut taas kerran siitä, että kepu pettää aina. Ainoastaan aina.

Mikä kepun esittämässä välikysymyksessä esitetyisä ongelmista on hoitunut kepujohtoisten hallituspolitiikan aikana. Ei yhtään mikään. Silkkaa äänestäjien huijausta on kepulainen politiikka. Ja suuriäänisin eli Pekkarinen on nyt istunut yli 2 v hallituksessa - eipä ole mitään erikoista kuulunut.

*************
Lainaus www.eduskunta.fi
*************

VK 1/2001 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
VÄLIKYSYMYS 1/2001 vp
Kansalaisten toimeentulon turvaaminen


Eduskunnalle


Sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus, tuloerot, vähäosaisten määrä ja suoranainen köyhyys ovat lisääntyneet huikeasti. Uusimmat tilastot osoittavat, että kansalaisten toimeentuloerot ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Joidenkin arvioiden mukaan köyhyys on kaksinkertaistunut 1990-luvun loppuvuosina. Myös monet lapsiperheet ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Vuonna 1999 Eurostatin köyhyysrajan alle jäi 190 000 suomalaista. Tämä luku ei kerro koko totuutta suomalaisesta köyhyydestä. Monet ylivelkaantuneet, lapsiperheet ja sosiaaliturvan väliinputoajat kärsivät toimeentulovaikeuksista. Lapsilisät, kotihoidontuki ja minimiäitiyspäiväraha ovat nyt alemmalla tasolla kuin heti laman jälkeen vuonna 1995. Lisäksi korkeat asumiskulut tekevät tilanteen tukalaksi.

Köyhien, ylivelkaantuneiden ja toimeentulominimillä elävien pahoinvointi on jo ylittänyt kaikki sietorajat. Piteneviltä leipäjonoilta, asunnottomuudelta, pitkittyvältä työttömyydeltä sekä lapsiperheiden ja monien eläkeläisten toimeentulovaikeuksilta ei saa ummistaa silmiä. Syrjäytymisen kierre on katkaistava. Kasvavasta alueellisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta muodostuu tulevaisuudessa kasvun este. Epäkohtien korjaaminen maksaa, mutta myös niiden jättäminen korjaamatta kostautuu lähivuosina yhä suurempina yhteiskunnallisina ongelmina ja julkisten menojen kasvupaineina.

Maan hallitukselta on odotettu pitkään toimia eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Hallituspuolueet loivat viime viikkojen aikana turhia toiveita markkinoimalla julkisuuteen näyttävää köyhyyspakettia. Tällaisia odotuksia syntyi myös eräiden ministereiden lausuntojen perusteella.

Lipposen hallituksen kehyspäätös oli kuitenkin suuri pettymys. Hallitus ei ole esittänyt työttömyyttä vähentäviä, työn tarjoamista ja vastaanottamista helpottavia uudistuksia eikä todella vaikuttavia toimia pienituloisten ja vähävaraisten kansalaisten elämäntilanteen parantamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyys on suurin köyhyyttä aiheuttava syy.

Pidämme erityisen tuomittavana sitä, että hallitus ei ole korjannut eikä aio korjata työttömyyden peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintotuen, alimpien sairaus- ja äitiyspäivärahojen, lapsilisien ja kotihoidontuen tasoa. Myös monien sosiaaliturvan väliinputoajien asemaan tarvittaisiin pikaisia parannuksia.

Eduskunnan ei pidä hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä kansantulon ollessa jo yli 300 miljardia markkaa suurempi kuin mitä se oli syvän laman pohjalla. Asioiden siirtäminen budjettiriiheen tai seuraavaan vuoteen on vastuun pakoilua.

Monilla tahoilla ollaan huolestuneita 1990-luvulla tapahtuneesta kehityksestä ja vaatimukset eriarvoisuuden kasvun pysäyttämisestä ovat lisääntyneet. Vastajulkaistussa EVAn raportissa kansalaisten huoli köyhyydestä on voimakkaasti kasvanut. Eduskunnan tahto köyhyyden vähentämiseksi ja pienituloisten selviytymisongelmien helpottamiseksi on selvitettävä.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin parantaakseen työttömien, lapsiperheiden ja sosiaaliturvan väliinputoajien perusturvaa ja

helpottaakseen työllistymistä tavalla, joka ennaltaehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä?

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2001

Mauri Pekkarinen /kesk

Kun olet miettinyt asioita ja keksinyt ratkaisun, niin kertoisitko miksi emme voisi poistaa työttömyyttä esittämälläni tavalla?


Nykysinhän sellainen kansalainen, joka yrittää työllistää itsensä, menettää oikeuden työttömyysturvaan. Eli jos palkkatyössä oleva yrittää työllistää itsensä ja jää työttömäksi, hänellä ei ole oikeutta työttömyystukeen. Siitäkään huolimatta, että hänen tulonsa olisivat nollassa.

Vaikka tästä on poikkeuksia, kukaan varovainen (jollaisia kaikki ideanikkarit ovat) kansalainen ei uskalla riskeerata elämäänsä sen vuoksi, että ehkä saisi synnytettyä itselleen työtä. Parempi ottaa 20 euroa päivässä tai käydä pienellä palkalla palkkatyössä.


Sanoisin, että jos haluamme poistaa työttömyyden, se onnistuu helposti sillä, että työllistämisestä poistetaan nämä rangaistukset kokonaan. Siihen ei tarvita mitään työajan lyhennyksiä, jotka eivät lisää kakkua ollenkaan. Käytännössä jos työaikaa lyhennetään, niin se on sitten esimerkiksi kuusi tuntia. Ei siihen tarvita uusia työntekijöitä.


Kävisi niin, että ne tulot laskisivat niillä, jotka nykyisin maksavat veroja. Verotulot laskisivat kovasti progression vaikutuksesta ja olisi entistä vähemmän verotuloja työttömyyden kustannuksiin.

Työttömyyden kustannukset eivät siis suuremmin vähenisi, joten leikkaukset pitäisi kohdistaa sairaisiin, eläkeläisiin, lapsiin ja tällaisiin.

Suomalaisten ihme käsitys on, että työtä on rajallinen määrä. Näinhän ei ole, vaan työtä on aivan niin paljon kuin sitä annnetaan tehdä. Meillä työ on rajoitettu niin, että itse ei kukaan saa tehdä työtä, vaan se tulee aina saada joltakin sijoittajalta, joka nykyisin on useimmiten ulkomaalainen. Olemme siis antaneet työmme ulkomaalaisten käyttöön.

Jos hallitus toisi eduskunnalle esityksen, jossa työttömyysturvaa muutettaisiin niin, että kaikilla olisi automaattisesti soviteltu päiväraha ja eduskunta sen sitten hyväksyisi, työttömyytemme loppuisi muutamassa vuodessa.

Vaikka kaikilla olisi soviteltu päiväraha, mikään ei muuttuisi nykyisestä sellaisella työttömällä, joka ei halua tehdä mitään. Hän voisi entiseen tapaan olla täysin passiivinen työtön, olla työllistämiskoulutuksessa ja muussa nykyisessä toiminnassa.

Mutta uskoisin että suurin osa alkaisi tekemään töitä, työllistämään itseään, koska siitä saisi enemmän rahaa. Muutaman vuoden kuluttua kaikilla olisi jo tuottava työpaikka ja silloin kenenkään ei kannattaisi olla työtön. Eikä voisikaan, sillä työvoimaviranomainen voi määrätä työttömän töihin, jos avoimia työpaikkoja on. Ja niille joiden työkyky on kadonnut, voidaan soveltaa sitten näitä nykyisiä kuntoutuksia.

Niin yksinkertaista olisi työttömyyden poistaminen, jos niin vain haluttaisiin. Halua ei toistaiseksi ole ollut. Vasemmistoliiton edustajat tyrmäsivät ajatuksen kokonaa. Maassa pitää olla työttömyyttä että ne, jotka eivät halua tehdä töitä, saavat työttömyystukea. Demarit eivät suostu vastaamaan mitään.

Keskusta on demareiden seläntakana piilossa kysellen saako sanoa mitään. Muut puolueet näyttävät sitten kannattavan (ainakin oppositiossa ollessaan) työttömyysturvalain muuttamista.