Suomella on seuraavan seitsemän vuoden aikana vaikea ratkaisu edessään:
Kumpi valita PYSYMINEN EU:SSA VAI KAKSIKIELISYYDEN YLLÄPITÄMINEN KOTIMAASSA.
Molempia Suomi ei pysty kustantamaan tukeutumatta suureen lainanottoon ulkomailta.
Vaikka Suomen EU:hun maksamat nettomaksu-osuudet ovatkin laskeneet viime vuosina noin 110 miljoonaan euroon vuosien 1998 ja 1999 maksuhuippuvuosista, odotettavissa on, että nettomaksu on kohoamassa vähintään nelinkertaiseksi tai jopa seitsenkertaiseksi seuraavan seitsemän vuoden kuluessa.
Kuinka tämä pystytään kattamaan, kun Suomen terveydenhoidosta, (jatkuvasti lisääntyvien eläkeläisten) vanhusten hoidosta eikä koulutusjärjestelmästä pystytä enää tinkimään merkittäviä määriä? Seitsemän vuoden sisällä on myös kansallinen omaisuus eli valtion omistamat osakeyhtiöt suurimmaksi osaksi myyty.
Aamulehden pääkirjoituksena oli 8.6.2005 ”Verenhukkaa verotuksessa” ja siinä ihmetellään: ”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”
Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.
Ainoa merkittävä ero muihin OECD-maihin on asia, josta ei ole vielä milloinkaan tingitty Suomessa – jopa päinvastoin. Se on Suomen näennäinen kaksikielisyys. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla ja ympäri Suomea kaksoishallintojärjestelmää 5,4 %:n prosentin kielivähemmistön etujen vuoksi. Suomessa on paljon muitakin suuria kielivähemmistöjä, kuten saamelaiset, virolaiset, venäläiset etc., joilla ei ole vastaavia etuja.
Esimerkki säästökohteesta koulutussektorilta:
Jokainen suomalainen joutuu opiskelemaan ruotsinkieltä koulussa, vaikka ei tarvitsisi sitä ikinä elämässään. Suurimmassa osassa kouluista käytetään ruotsin opiskeluun nykyisin 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonalalla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.
(Klikatkaa oheisesta linkistä kohtaa: "Kielisuhde 19.01.2005")
http://www.kunnat.net/k_haku.asp?path=1%3B47%3B48&SearchPhrase=kielisuhde
Oheisesta linkistä käy varsin selvästi ilmi, että Manner-Suomen ruotsinkielinen väestö on keskittynyt kahdelle pienehkölle, tarkasti rajatulle rannikkokaistaleelle. Näin kaksikielisten palveluiden kohdentaminen oikeaan kohteeseen on helppoa.
Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii vuositasolla valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä. Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot virtaviivaistuisivat ja järkeistyisivät.
Niin teoriassa kuin käytännössäkin juustohöylän kevyellä vedolla saadaan jo merkittävät säästöt aikaan - ja mikä parasta: Näillä säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Eikä siinä vielä kaikki: Tuskin kukaan vastustaisi näitä leikkauksia.
Kumpi valita PYSYMINEN EU:SSA VAI KAKSIKIELISYYDEN YLLÄPITÄMINEN KOTIMAASSA.
Molempia Suomi ei pysty kustantamaan tukeutumatta suureen lainanottoon ulkomailta.
Vaikka Suomen EU:hun maksamat nettomaksu-osuudet ovatkin laskeneet viime vuosina noin 110 miljoonaan euroon vuosien 1998 ja 1999 maksuhuippuvuosista, odotettavissa on, että nettomaksu on kohoamassa vähintään nelinkertaiseksi tai jopa seitsenkertaiseksi seuraavan seitsemän vuoden kuluessa.
Kuinka tämä pystytään kattamaan, kun Suomen terveydenhoidosta, (jatkuvasti lisääntyvien eläkeläisten) vanhusten hoidosta eikä koulutusjärjestelmästä pystytä enää tinkimään merkittäviä määriä? Seitsemän vuoden sisällä on myös kansallinen omaisuus eli valtion omistamat osakeyhtiöt suurimmaksi osaksi myyty.
Aamulehden pääkirjoituksena oli 8.6.2005 ”Verenhukkaa verotuksessa” ja siinä ihmetellään: ”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”
Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.
Ainoa merkittävä ero muihin OECD-maihin on asia, josta ei ole vielä milloinkaan tingitty Suomessa – jopa päinvastoin. Se on Suomen näennäinen kaksikielisyys. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla ja ympäri Suomea kaksoishallintojärjestelmää 5,4 %:n prosentin kielivähemmistön etujen vuoksi. Suomessa on paljon muitakin suuria kielivähemmistöjä, kuten saamelaiset, virolaiset, venäläiset etc., joilla ei ole vastaavia etuja.
Esimerkki säästökohteesta koulutussektorilta:
Jokainen suomalainen joutuu opiskelemaan ruotsinkieltä koulussa, vaikka ei tarvitsisi sitä ikinä elämässään. Suurimmassa osassa kouluista käytetään ruotsin opiskeluun nykyisin 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonalalla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.
(Klikatkaa oheisesta linkistä kohtaa: "Kielisuhde 19.01.2005")
http://www.kunnat.net/k_haku.asp?path=1%3B47%3B48&SearchPhrase=kielisuhde
Oheisesta linkistä käy varsin selvästi ilmi, että Manner-Suomen ruotsinkielinen väestö on keskittynyt kahdelle pienehkölle, tarkasti rajatulle rannikkokaistaleelle. Näin kaksikielisten palveluiden kohdentaminen oikeaan kohteeseen on helppoa.
Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii vuositasolla valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä. Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot virtaviivaistuisivat ja järkeistyisivät.
Niin teoriassa kuin käytännössäkin juustohöylän kevyellä vedolla saadaan jo merkittävät säästöt aikaan - ja mikä parasta: Näillä säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Eikä siinä vielä kaikki: Tuskin kukaan vastustaisi näitä leikkauksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000332&posting=22000000008999713
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000008999661
Samalla kun leikitte säästöillä ja mietitte miten saadaan lisää rahaa terveyskeskuksiin, muistakaa että puolet Suomessa kerätyistä veroista menee työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin.
Myös terveydenhoitomenoista suuri osa aiheutuu työttömyyden eri syistä, kuten loppuunpalamisesta, masennuksesta, työttömyyden aiheuttaman köyyhyyden väärästä ruokavaliosta, työttömyyden aiheuttamasta välinpitämättömyydestä.
Virolaiset voisivat kyllä päättää maamme asioista halvemmalla, tarjouskilpailun perusteella saattaisivat hoitaa sen 17 miljoonan potilla (meillähän siihen kuluu 170 miljoonaa). Mutta onko valta eduskunnassa? Kuinka moni kansanedustaja haluaa todella vähentää työttömyyttä. Pitäisikö asiaa kysyä heiltä?
1. Haluatteko vähentää työttömyyttä?
2. Voitteko vähentään työttömyyttä?
3. Työttömyys voidaan vähentää antamalla soviteltu päiväraha kaikille kansalaisille. Tahdotteko tätä?
4. Jos tahdotte, onko joku este, ettette voi äänestää tahdon jos esitys tulisi eduskunnan käsittelyyn?
Millaisia vastauksia te, hyvät lukijat, kuvittelisitte nykyisten kansanedustajiemme antavan näihin kysymyksiin. Voitte arvata jokaiseen enemmistön mielipiteen tai arvata jokaisen kansanedustajan vastauksen.
Te, hyvät kansanedustajat, voitte myös vastata näihin nimettömästi. Laittakaa Otsikon, nimimerkin tai vastauksenne eteen merkit KE: kuvaamaan sitä, että vastaaja on oikea kansanedustaja. Kukaan ei tiedä kuka on, mutta saadaan kansanedustajien mielipide asiasta myös tietoon.