Maatalous kansantaloudessa

Työttömyys maksaa puolet kerätyistä veroista eli noin 40 000 000 000 euroa (40 000 miljoonaa euroa, jos joku tuntee niin isoja lukuja).

Maataloustuki maksaa 820 000 000 (820 miljoonaa euroa). Siis ainoastaan kaksi prosenttia. Jos haluamme säästöjä 40 miljardia ja täystyöllisyyden, niin kannattaa sallia työn tekeminen. Jos halumme säästää 0.82 miljadia ja saada lisää 700 000 uutta työtöntä, kannattaa lopettaa kansallinen maataloustuki.

Kannattaa siis miettiä kumpaan kannattaa perehtyä ja etsiä säästöjä.

Jos tekisimme niin, että poistaisimme kotimaisen maataloustuen (EU:n tukeahan emme voi poistaa muuten kuin irrottautumalla EU:sta), niin säästäisimme tuon 820 miljoonaa mutta saisimme 700 000 uutta työtöntä. Kas kun se 10 miljardin talous poistuisi ja ostovoima laskisi kun tuotteet ostettaisiin ulkoa niin kauan kuin rahaa olisi. Sitten nähtäisiin nälkää.

Pola voisi kertoa, minne hän työllistäisi 700 000 työttömäksi jäävää ihmistä. Miten nuo 820 miljoonaa valjastettaisiin innovaation- ja koulutustarpeeseen? Eikö meillä ole erinomaisesti koulutettu kansakunta? Ainua ongelma on se, ettei meillä saa innovoida. Jos innovoi, menettää työttömyysturvanasa. Parempi olla innovoimatta ettei joudu sosiaalihuollon luukulle.

Rahalla ei ole koskaan innovoitu tuottavasti. Vain ihmiset, jotka kokevat sen omakseen, pystyvät innovoimaan. Jos tavallinen työntekijä on töissä ja esittää jotain innovatiivista, vastaus on että tämä ei kuulu yrityksemme ydinosaaminseen, unohda se. Jos jollekin annetaan tehtäväksi innovoida jotakin, on hyvin epätodennäköistä että syntyy mitään. Eihän se kukkokaan käskien laula eikä työntekijä innovoi.

OECD:n tutkijat eivät varmaankaan ole ottaneet huomioon sitä seikkaa, ettei meillä Suomessa saa työllistää itseään eikä siis myöskään innovoida. He kuvittelevat että meilläkin toimitaan niin kuin normaalissa kehittyneessä maassa. Heille pitäisi kertoa että toimimme kuten kehitysmaassa toimitaan.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Työttömyys maksaa puolet kerätyistä veroista eli noin 40 000 000 000 euroa (40 000 miljoonaa euroa, jos joku tuntee niin isoja lukuja).

Maataloustuki maksaa 820 000 000 (820 miljoonaa euroa). Siis ainoastaan kaksi prosenttia. Jos haluamme säästöjä 40 miljardia ja täystyöllisyyden, niin kannattaa sallia työn tekeminen. Jos halumme säästää 0.82 miljadia ja saada lisää 700 000 uutta työtöntä, kannattaa lopettaa kansallinen maataloustuki.

Kannattaa siis miettiä kumpaan kannattaa perehtyä ja etsiä säästöjä.

Jos tekisimme niin, että poistaisimme kotimaisen maataloustuen (EU:n tukeahan emme voi poistaa muuten kuin irrottautumalla EU:sta), niin säästäisimme tuon 820 miljoonaa mutta saisimme 700 000 uutta työtöntä. Kas kun se 10 miljardin talous poistuisi ja ostovoima laskisi kun tuotteet ostettaisiin ulkoa niin kauan kuin rahaa olisi. Sitten nähtäisiin nälkää.

Pola voisi kertoa, minne hän työllistäisi 700 000 työttömäksi jäävää ihmistä. Miten nuo 820 miljoonaa valjastettaisiin innovaation- ja koulutustarpeeseen? Eikö meillä ole erinomaisesti koulutettu kansakunta? Ainua ongelma on se, ettei meillä saa innovoida. Jos innovoi, menettää työttömyysturvanasa. Parempi olla innovoimatta ettei joudu sosiaalihuollon luukulle.

Rahalla ei ole koskaan innovoitu tuottavasti. Vain ihmiset, jotka kokevat sen omakseen, pystyvät innovoimaan. Jos tavallinen työntekijä on töissä ja esittää jotain innovatiivista, vastaus on että tämä ei kuulu yrityksemme ydinosaaminseen, unohda se. Jos jollekin annetaan tehtäväksi innovoida jotakin, on hyvin epätodennäköistä että syntyy mitään. Eihän se kukkokaan käskien laula eikä työntekijä innovoi.

OECD:n tutkijat eivät varmaankaan ole ottaneet huomioon sitä seikkaa, ettei meillä Suomessa saa työllistää itseään eikä siis myöskään innovoida. He kuvittelevat että meilläkin toimitaan niin kuin normaalissa kehittyneessä maassa. Heille pitäisi kertoa että toimimme kuten kehitysmaassa toimitaan.

Lue lisää

Olet näköjään täysin omaksunut Härmälän laskuopin. Mutta valitettavasti Härmälän yhtälö on epätosi, kaukana realimaailmasta.

Perehdyppä hieman OECD:n raporttiin keväältä 2005. Jos on kykyä ymmärtää, niin sieltä selviää moni asia. OECD:n raportti ei jätä kiveä kiven päälle kritikoidessaan Suomen kallista maatalostukisysteemiä.

Joskus kymmeniä vuosia sitten maatlous oli vielä monien vaalien riitakapula.

"Tapa talonpoika päivässä" oli erään pippurisen puoluesihteerin keksimä iskulause.

Talonpoikia on vuosien varrella hävinnyt useampiakin kuin yksi päivässä. Maatalouden rakennemuutos on ollut meillä läntisen Euroopan rajuinta.

Me eämme yhteiskunnassa, jonka voidaan katsoa muodostuvan lukuisista suurista järjestelmistä, jotka vastaavat sen toiminnasta. Sellainen on myös maa- ja metsätalous, joka vastaa elintarvikkeiden perustuotannosta ja puuraaka-aineiden saatavuudesta teollisuudelle. Nämä toiminnat ovat maaseudun ydin ja ilman niitä maaseutu kuolee ja autioituu.

Maaseutu muodostaa myös ainutlaatuisen ja korvaamattoman kulttuuriarvon, tätä suomalaista kulttuurimaisemaa voi jokainen tarkkailla pitkin syntymamaatamme ajellessaan.

Maailmassa ei ole kuin yksi kulttuuri, joka tulee toimeen ilman maaseudun tuotantotoimintaa. Se on arktinen paimentolaiskulttuuri.

Suomalaisen maaseudun säilyttäminen on kansallinen kysymys joka ei nykyään kohtaa minkäänlaista poliittista vastustusta.

Jos joku vielä kaipaisi havainto-opetusta mikä olisi vaihtoehto nykysuuntaukselle, tehköön opintomatkan Venäjän Karjalaan. Siellä on nähtävissä minkälaiseksi maisemat muuttuvat muutamassa kymmenessä vuodessa kun maaseudun annetaan näivettyä ja keloutua.

Siellä minullekin selvisi mitä voisi tarkoittaa ihmettelemäni MTK:n tienvarsilause: "Maaseutua ei voi tuoda". Siellä valkeni se, jos päästäämme maaseutumme tuon neuvostoliittomallin mukaiseen kuntoon, on palautunminen mahdotonta.

Nettomaksaja kirjoitti:

Olet näköjään täysin omaksunut Härmälän laskuopin. Mutta valitettavasti Härmälän yhtälö on epätosi, kaukana realimaailmasta.

Perehdyppä hieman OECD:n raporttiin keväältä 2005. Jos on kykyä ymmärtää, niin sieltä selviää moni asia. OECD:n raportti ei jätä kiveä kiven päälle kritikoidessaan Suomen kallista maatalostukisysteemiä.

Lue lisää

Kun olet siihen tutustunut ja osaa ajatella, niin kerroppa tyhmälle Hallitusnikkarillekin ne asiat niin että minäkin ne ymmärrän.

Erityisesti tahtoisin tietää miten satsaamalla koulutukseen ja innovaatioon tuo 820 miljoonaa euroa saisimme enemmän kuin 700 000 uutta työpaikkaa ja ostovoimamme ja elintasomme paranisi.


Jos minun vastauksesssani oli jotain väärin pääteltyä, voisitko myös tarkentaa sen ja esittää oikeat luvut, voidaan sitten keskustella niistä.


Hyväksyn kyllä sen, että jos muutamme työttömyysturvalakia ja kansalaiset voivat sen jälkeen työllistää itsenä ilman rangaistuksia, me voimme luopua maatalustuesta. Silloin meillä syntyy muita tuottavia työpaikkoja, joilla paikkaamme maatalouden jälkeensä jättämät työpaikat, aivan kutten OECD on kuvitellutkin meidän tekevän, tietämättä meidän työttömyysturvalakiamme.

Hintana tästä tietenkin on se, että joudumme sitten syömään sitä, mitä tuolla Keski-Euroopan moottoriteiden keskikaistoilla meille viljellään. Olet varmaan nähnyt ne pellot siellä, niitä eivät oman maan asukkaat syö (eivät tykkää lyijyn mausta), ne myydän muihin maihin.

Ja voihan olla, että OECD on tarkastellut pelkästään maataloutta. Silloinhan se on kallista verrattuna maihin, joissa kasvukausi on kaksinkertainen ja tuotto samoin. Mutta jos kykenemme valmistamaan itse elintarvikkeemme ja meillä ei ole mitään, millä ostaisimme elintarvikkeet muualta, niin onko se enää kallista?

Ajatellaan asiaa vaikka näin. Sinulla on nälkä. Voit joko mennä ravintolaan syömään, se maksaa 15 euroa. Tai voit ostaa itse kaupasta elintarvikkeita ja valmistaa itse ruokasi, se maksaa 4 euroa ja pari tuntia työtä.

Kun lasket tälle työlle hinnaksi vaikka 10 euroa tunti, ateriallesi tulee hintaa 24 euroa. Ravintolasta saisit saman aterian viidellätoista eurolla. Sinun kannattaa siis mennä aina ravintolaan syömään. Näinhänn se OECD laskee tämän kannattavuuden.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Kun olet siihen tutustunut ja osaa ajatella, niin kerroppa tyhmälle Hallitusnikkarillekin ne asiat niin että minäkin ne ymmärrän.

Erityisesti tahtoisin tietää miten satsaamalla koulutukseen ja innovaatioon tuo 820 miljoonaa euroa saisimme enemmän kuin 700 000 uutta työpaikkaa ja ostovoimamme ja elintasomme paranisi.


Jos minun vastauksesssani oli jotain väärin pääteltyä, voisitko myös tarkentaa sen ja esittää oikeat luvut, voidaan sitten keskustella niistä.


Hyväksyn kyllä sen, että jos muutamme työttömyysturvalakia ja kansalaiset voivat sen jälkeen työllistää itsenä ilman rangaistuksia, me voimme luopua maatalustuesta. Silloin meillä syntyy muita tuottavia työpaikkoja, joilla paikkaamme maatalouden jälkeensä jättämät työpaikat, aivan kutten OECD on kuvitellutkin meidän tekevän, tietämättä meidän työttömyysturvalakiamme.

Hintana tästä tietenkin on se, että joudumme sitten syömään sitä, mitä tuolla Keski-Euroopan moottoriteiden keskikaistoilla meille viljellään. Olet varmaan nähnyt ne pellot siellä, niitä eivät oman maan asukkaat syö (eivät tykkää lyijyn mausta), ne myydän muihin maihin.

Ja voihan olla, että OECD on tarkastellut pelkästään maataloutta. Silloinhan se on kallista verrattuna maihin, joissa kasvukausi on kaksinkertainen ja tuotto samoin. Mutta jos kykenemme valmistamaan itse elintarvikkeemme ja meillä ei ole mitään, millä ostaisimme elintarvikkeet muualta, niin onko se enää kallista?

Ajatellaan asiaa vaikka näin. Sinulla on nälkä. Voit joko mennä ravintolaan syömään, se maksaa 15 euroa. Tai voit ostaa itse kaupasta elintarvikkeita ja valmistaa itse ruokasi, se maksaa 4 euroa ja pari tuntia työtä.

Kun lasket tälle työlle hinnaksi vaikka 10 euroa tunti, ateriallesi tulee hintaa 24 euroa. Ravintolasta saisit saman aterian viidellätoista eurolla. Sinun kannattaa siis mennä aina ravintolaan syömään. Näinhänn se OECD laskee tämän kannattavuuden.

Lue lisää

Unohda jo tuo liturgiasi 700 000 työttömästä.

Linkin kautta saat halutessasi tietoa OECD:n tekemistä Suomea koskevista analyyseistä. Voit samalla verrata myös, miten OECD käsittelee Ruotsia tässä asiassa. Ruotsissa ei ole kepua, eikä ylisuurta maataloustukea - ja Ruotsissa on kansantaloudellisia resursseja varautua tulevan hyvinvoinnin turvaamiseen - Suomessa sensijaan roikutaan kiinni menneessä maailmassa. Näin on kepu tahtonut ja tahtoo edelleenkin.

http://www.oecd.org/country/0,3021,en_33873108_33873360_1_1_1_1_1,00.html

Hallitusnikkari kirjoitti:

Työttömyys maksaa puolet kerätyistä veroista eli noin 40 000 000 000 euroa (40 000 miljoonaa euroa, jos joku tuntee niin isoja lukuja).

Maataloustuki maksaa 820 000 000 (820 miljoonaa euroa). Siis ainoastaan kaksi prosenttia. Jos haluamme säästöjä 40 miljardia ja täystyöllisyyden, niin kannattaa sallia työn tekeminen. Jos halumme säästää 0.82 miljadia ja saada lisää 700 000 uutta työtöntä, kannattaa lopettaa kansallinen maataloustuki.

Kannattaa siis miettiä kumpaan kannattaa perehtyä ja etsiä säästöjä.

Jos tekisimme niin, että poistaisimme kotimaisen maataloustuen (EU:n tukeahan emme voi poistaa muuten kuin irrottautumalla EU:sta), niin säästäisimme tuon 820 miljoonaa mutta saisimme 700 000 uutta työtöntä. Kas kun se 10 miljardin talous poistuisi ja ostovoima laskisi kun tuotteet ostettaisiin ulkoa niin kauan kuin rahaa olisi. Sitten nähtäisiin nälkää.

Pola voisi kertoa, minne hän työllistäisi 700 000 työttömäksi jäävää ihmistä. Miten nuo 820 miljoonaa valjastettaisiin innovaation- ja koulutustarpeeseen? Eikö meillä ole erinomaisesti koulutettu kansakunta? Ainua ongelma on se, ettei meillä saa innovoida. Jos innovoi, menettää työttömyysturvanasa. Parempi olla innovoimatta ettei joudu sosiaalihuollon luukulle.

Rahalla ei ole koskaan innovoitu tuottavasti. Vain ihmiset, jotka kokevat sen omakseen, pystyvät innovoimaan. Jos tavallinen työntekijä on töissä ja esittää jotain innovatiivista, vastaus on että tämä ei kuulu yrityksemme ydinosaaminseen, unohda se. Jos jollekin annetaan tehtäväksi innovoida jotakin, on hyvin epätodennäköistä että syntyy mitään. Eihän se kukkokaan käskien laula eikä työntekijä innovoi.

OECD:n tutkijat eivät varmaankaan ole ottaneet huomioon sitä seikkaa, ettei meillä Suomessa saa työllistää itseään eikä siis myöskään innovoida. He kuvittelevat että meilläkin toimitaan niin kuin normaalissa kehittyneessä maassa. Heille pitäisi kertoa että toimimme kuten kehitysmaassa toimitaan.

Lue lisää

Maataloustuki on huomattavan paljon enemmän kuin mainitsemasi 0,82 miljardia euroa. EU-tuki on myös tätä maataloustukea ja jos emme sitä tarvitse, voimme neuvotella alennuksen EU-maksuihimme kuten Englanti on tehnyt. Kansallinen ja EU-tuki ovat yhtensä noin 1,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi maatalous saa erilaista piilotukea. Tästä voi mainita maatalouden kesälomitusjärjestelmän ja sukupolvenvaihdosjärjestelyt. Maatalous aiheuttaa kaikki näitä suoria ja piilotukia enemmän kuitenkin kustannuksia siten, että maatalouden vuoksi erittäin haja-asutussa Suomessa tulee erilaisia infrastruktuurikustannuksia. Markkinaehtoisempi maatalous keskittyisi Suomessa sinne, missä viljelyolosuhteet ovat paremmat eli Etelä-Suomeen. Nyt tukia kylvetään pitkin Lapin perukoita, missä vain jäkälä häävisti kasvaa luonnon omissa oloissa.

Maataloustukien vähentäminen ja lopettaminen eivät lopeta ruokahuoltomme tarvetta mihinkään. Ei se lopeta myöskään maaseutuelinkeinoja, jotka ovat pakon sanelimina osoittautuneet kannattaviksi silloin, kun tilat monipuolistavat tuotantoaan ja siirtyvät bulkkituotannosta erikoisosaamista vaativiin tuotteisiin. Matkailu, huvilaveistämöt, marjatilat, sienien hyödyntäminen ja valmistus jne. ovat elinkeinoja, joita ei ole tarvinnut tukea. TV:ssä esiteltiin kerran muistaakseni lohjalaista tilaa, joka oli vuosittaisen toimintansa taatakseen siirtynyt viljan viljelystä omenatilaksi, maaseutumatkailutilaksi ja metsänhoitotilaksi. Tämä monipuolisuus takasi tilan isännän mukaan hyvän kannattavuuden siihen nähden, että tila olisi jatkanut pelkkää bulkkituotantoa.

Kun meillä on ruokahuolotarpeemme, ei sellaista työvoiman vähennystä tule kuin väität. Lisäksi tukia tulee vähentää suunnitellusti, jotta varataan riittävä siirtymäaika. Nythän kävi EU:hun liitytteässä niin, että siirryimme valtaisasta ylituotantoaikakaudesta omavaraisaikaan. Sitä ennen tuimme pahimmillaan kaksinkertaista ylituotanto maito- ja munatuotteissa ja muissakin tuoteryhmissä esiintyi ylituotantoa.

Samalla logiikalla kuin kotimaisen maatalouden puolustajat voisi puolustaa myös kotimaista kutomoteollisuutta ja muita kuolleita teollisuuden aloja. Sellainen logiikka johtaisi siihen, että Suomi olisi kaikessa mahdollisessa vanhakantainen maatalous- ja savupiipputeollisuusvaltio. Ne jotka ovat pyristelleet eteenpäin, ovat havainneet esim. teknologiassa mahdollisuuksia ja satsanneet maatalouden sijaan siihen. Tällaisesta valmiudesta siirtyä aina kannattavampaa menestysvaltiot tunnetaan. Miksi siis pitäysyimme vanhassa ja kannattamattomassa emmekä suosisi kannattavuutta heti, kun siihen tulee tilaisuus.

PerzaK kirjoitti:

Unohda jo tuo liturgiasi 700 000 työttömästä.

Linkin kautta saat halutessasi tietoa OECD:n tekemistä Suomea koskevista analyyseistä. Voit samalla verrata myös, miten OECD käsittelee Ruotsia tässä asiassa. Ruotsissa ei ole kepua, eikä ylisuurta maataloustukea - ja Ruotsissa on kansantaloudellisia resursseja varautua tulevan hyvinvoinnin turvaamiseen - Suomessa sensijaan roikutaan kiinni menneessä maailmassa. Näin on kepu tahtonut ja tahtoo edelleenkin.

http://www.oecd.org/country/0,3021,en_33873108_33873360_1_1_1_1_1,00.html

Lue lisää

Antamastasi linkistä ei löydy mitään, mikä olisi vastaan minun esittämiäni kommentteja. Jos olet eri mieltä, perustele.

Minulla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa ja syytän kepua työttömyydestä samalla tavalla kuin demareitakin, molemmathan ovat hallituksessa ja heillä on mahdollisuus muuttaa tilannetta niin halutessaan.

Mutta miten perustelet sen, että kansallinen maataloustuki, joka on 820 miljoonaa euroa vuodessa, voisi vaikuttaa niin paljon maamme hyvinvointiin että sitä kannattaisi alkaa purkamaan radikaalisti? Se on vain 0.55 % bruttokansantuotteestamme. Voiko noin pieni tuki vaikuttaa niin ratkaisevasti hyvinvointiimme?

Työttömyyden kustannukset ovat 27 % bruttokansantuotteestamme. Eikö sillä ole mitään merkitystä hyvinvointiimme?

Oletkohan tekemässä kärpäsestä härkästä? Sitten vielä jos katsomme kartalta Ruotsia. Huomaat että suuri osa siitä sijaitsee paljon etelelämpänä kuin Suomi. Ei tullut mieleen, että ehkä Etelä-Ruotsissa viljely saattaisi olla edullisempaa kuin meillä?

Mutta kuten tuossa aiemmin sanoin, jos ateria maksaa ravintolassa 15 euroa ja itsetehtynä 4 € 2 tuntia töitä (á 10 €) niin itsetehdyn aterian hinta on 24 euroa ja ravintolasta sen saa viidellätoista. Kannattaa siis käydä aina ravintolassa syömässä.

Kepu on varmasti vetänyt kotiinpäin, niinhän kaikki puolueet ovat tehneet. Mutta se summa ei ole tuo 820 miljoonaa, se on pienempi. Olisiko ehkä 150 miljoonaa. Pitäisikö siis kepun jäädä vaille vetoatulosta mutta muiden puolueiden pitäisi saada ne?

Koska minä en kannata mitään puoluetta, mielestäni kaikkien puolueiden tulee saada oma osansa kannatuksen mukaan. Saakoon demarit 200 miljoonaa ja kepu 150 miljoonaa vedätyksestä.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että maataloustuen poistaminen kadottaa 700 000 uutta työtöntä. Heille ei löytynyt työpaikkaa tuolta OECD:n sivuiltakaan. Työpaikathan eivät katoa ainoastaan maataloudesta ja sille valmistavasta teollisuudesta, vaan yleinen talous heikkenee, veroja pitää nostaa kun tulee lisää työttömiä. Ostovoima heikkenee, verojen nousun myötä vienti vetää entistä heikommin.

Jos olet eri mieltä, kerro mihin nämä maatalouden työllistämätä kansalaiset tulisivat työllistymään. Kukaan ei voi työllistää itseään, sehän on meillä lailla estettyä eli rangaistavaa toimintaa. Moni huomaa sen vasta sitten kun jää työttömäksi. Siihen saakka moni kuvittelee että ainahan niitä töitä löytyy.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Antamastasi linkistä ei löydy mitään, mikä olisi vastaan minun esittämiäni kommentteja. Jos olet eri mieltä, perustele.

Minulla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa ja syytän kepua työttömyydestä samalla tavalla kuin demareitakin, molemmathan ovat hallituksessa ja heillä on mahdollisuus muuttaa tilannetta niin halutessaan.

Mutta miten perustelet sen, että kansallinen maataloustuki, joka on 820 miljoonaa euroa vuodessa, voisi vaikuttaa niin paljon maamme hyvinvointiin että sitä kannattaisi alkaa purkamaan radikaalisti? Se on vain 0.55 % bruttokansantuotteestamme. Voiko noin pieni tuki vaikuttaa niin ratkaisevasti hyvinvointiimme?

Työttömyyden kustannukset ovat 27 % bruttokansantuotteestamme. Eikö sillä ole mitään merkitystä hyvinvointiimme?

Oletkohan tekemässä kärpäsestä härkästä? Sitten vielä jos katsomme kartalta Ruotsia. Huomaat että suuri osa siitä sijaitsee paljon etelelämpänä kuin Suomi. Ei tullut mieleen, että ehkä Etelä-Ruotsissa viljely saattaisi olla edullisempaa kuin meillä?

Mutta kuten tuossa aiemmin sanoin, jos ateria maksaa ravintolassa 15 euroa ja itsetehtynä 4 € 2 tuntia töitä (á 10 €) niin itsetehdyn aterian hinta on 24 euroa ja ravintolasta sen saa viidellätoista. Kannattaa siis käydä aina ravintolassa syömässä.

Kepu on varmasti vetänyt kotiinpäin, niinhän kaikki puolueet ovat tehneet. Mutta se summa ei ole tuo 820 miljoonaa, se on pienempi. Olisiko ehkä 150 miljoonaa. Pitäisikö siis kepun jäädä vaille vetoatulosta mutta muiden puolueiden pitäisi saada ne?

Koska minä en kannata mitään puoluetta, mielestäni kaikkien puolueiden tulee saada oma osansa kannatuksen mukaan. Saakoon demarit 200 miljoonaa ja kepu 150 miljoonaa vedätyksestä.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että maataloustuen poistaminen kadottaa 700 000 uutta työtöntä. Heille ei löytynyt työpaikkaa tuolta OECD:n sivuiltakaan. Työpaikathan eivät katoa ainoastaan maataloudesta ja sille valmistavasta teollisuudesta, vaan yleinen talous heikkenee, veroja pitää nostaa kun tulee lisää työttömiä. Ostovoima heikkenee, verojen nousun myötä vienti vetää entistä heikommin.

Jos olet eri mieltä, kerro mihin nämä maatalouden työllistämätä kansalaiset tulisivat työllistymään. Kukaan ei voi työllistää itseään, sehän on meillä lailla estettyä eli rangaistavaa toimintaa. Moni huomaa sen vasta sitten kun jää työttömäksi. Siihen saakka moni kuvittelee että ainahan niitä töitä löytyy.

Lue lisää

Et siis osaa englantia. Arvasin. Lue jatkossakin vaan Maaseudun Tulevaisuutta ja Ilkkaa - siellä on sinulle sopiva "totuus".

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustuki on huomattavan paljon enemmän kuin mainitsemasi 0,82 miljardia euroa. EU-tuki on myös tätä maataloustukea ja jos emme sitä tarvitse, voimme neuvotella alennuksen EU-maksuihimme kuten Englanti on tehnyt. Kansallinen ja EU-tuki ovat yhtensä noin 1,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi maatalous saa erilaista piilotukea. Tästä voi mainita maatalouden kesälomitusjärjestelmän ja sukupolvenvaihdosjärjestelyt. Maatalous aiheuttaa kaikki näitä suoria ja piilotukia enemmän kuitenkin kustannuksia siten, että maatalouden vuoksi erittäin haja-asutussa Suomessa tulee erilaisia infrastruktuurikustannuksia. Markkinaehtoisempi maatalous keskittyisi Suomessa sinne, missä viljelyolosuhteet ovat paremmat eli Etelä-Suomeen. Nyt tukia kylvetään pitkin Lapin perukoita, missä vain jäkälä häävisti kasvaa luonnon omissa oloissa.

Maataloustukien vähentäminen ja lopettaminen eivät lopeta ruokahuoltomme tarvetta mihinkään. Ei se lopeta myöskään maaseutuelinkeinoja, jotka ovat pakon sanelimina osoittautuneet kannattaviksi silloin, kun tilat monipuolistavat tuotantoaan ja siirtyvät bulkkituotannosta erikoisosaamista vaativiin tuotteisiin. Matkailu, huvilaveistämöt, marjatilat, sienien hyödyntäminen ja valmistus jne. ovat elinkeinoja, joita ei ole tarvinnut tukea. TV:ssä esiteltiin kerran muistaakseni lohjalaista tilaa, joka oli vuosittaisen toimintansa taatakseen siirtynyt viljan viljelystä omenatilaksi, maaseutumatkailutilaksi ja metsänhoitotilaksi. Tämä monipuolisuus takasi tilan isännän mukaan hyvän kannattavuuden siihen nähden, että tila olisi jatkanut pelkkää bulkkituotantoa.

Kun meillä on ruokahuolotarpeemme, ei sellaista työvoiman vähennystä tule kuin väität. Lisäksi tukia tulee vähentää suunnitellusti, jotta varataan riittävä siirtymäaika. Nythän kävi EU:hun liitytteässä niin, että siirryimme valtaisasta ylituotantoaikakaudesta omavaraisaikaan. Sitä ennen tuimme pahimmillaan kaksinkertaista ylituotanto maito- ja munatuotteissa ja muissakin tuoteryhmissä esiintyi ylituotantoa.

Samalla logiikalla kuin kotimaisen maatalouden puolustajat voisi puolustaa myös kotimaista kutomoteollisuutta ja muita kuolleita teollisuuden aloja. Sellainen logiikka johtaisi siihen, että Suomi olisi kaikessa mahdollisessa vanhakantainen maatalous- ja savupiipputeollisuusvaltio. Ne jotka ovat pyristelleet eteenpäin, ovat havainneet esim. teknologiassa mahdollisuuksia ja satsanneet maatalouden sijaan siihen. Tällaisesta valmiudesta siirtyä aina kannattavampaa menestysvaltiot tunnetaan. Miksi siis pitäysyimme vanhassa ja kannattamattomassa emmekä suosisi kannattavuutta heti, kun siihen tulee tilaisuus.

Lue lisää

Kerrankin asiallinen kommentti. En ole sanonut, että maataloutta pitäisi tukea hamaan tulevaisuuteen. Vähentää sitä kannattaa, mutta ei lopettaa. Raja tulee siinä, että niin kauan kuin meillä on työttömyyttä, on kannattavampaa tukea maataloutta kuin lisätä työttömien määrää.

En usko että onnistuisimme vähentämään EU:n kautta tulevaa tukea. Nehän tulevat pinta-alojen mukaan ja niitä ei voi poistaa ennenkuin tuet loppuvat. Ja niin kauan kuin ne ovat olemassa, pinta-alat eivät häviä.

Uskon että kyllä me maksamme EU:lle yhtä paljon, oli meillä maataloutta tai ei. Kyllä Keski-Euroopan viljelijät keksivät niille käyttöä. Oikea tapahan olisi se, ettei EU myöntäisi tukea kenellekään. Silloin jokainen maa voisi tukea maataloutta haluamansa määrän kunhan ei veisi tukemiaan tuotteita ulos.

Sinun ajatuksesi monipuolistumisesta on samanlaista ajattelua kuin tuolla työtttömyys palstalla, jonne aina eksyy joku joka sanoo että kyllä työpaikka löytyy jos vain aktiivisesti hakee. Kyllä maatalouttakin voi monipuolistaa yksi tai muutama, mutta jos jokaine tekisi niin, kyllästyminen tapahtuisi nopeasti eikä sitten ne muutamatkaan saisi siitä elantoa.

Ruokahuolto ei varmaan toimisi kovin hyvin kotimaisena jos ei olisi maataloutta meiltä. Kyllä suurin osa elintarvikkeista tulisi suoraan sieltä missä niitä tuotetaan. Ei kai ihmiset maksa siitä, että kotimaiset tehtaan tekevät kalliilla ulkomaisista raaka-aineista elintarvikkeita kun samanlaisia saa edullisemmasti valmiina ulkolaisina tuotteina?


"Miksi siis pitäysyimme vanhassa ja kannattamattomassa emmekä suosisi kannattavuutta heti, kun siihen tulee tilaisuus"

En tiedä, mutta meidän kaksi hallituspuoluettamme, kepu ja demarit ovat sitä mieltä että mitään uutta maassamme ei saa tehdä. Työttömyysturvalain avulla kaikki itsensä työllistäminen on tehty rangaistavaksi. Tähän kaatuu myös se, että voisimme vähentää maataloutta edes järkevästi eli vähän kerrallaan.

Kun vähennämme maataloutta, niin sehän lisää työttömyyttä, kuten olemme huomanneet. Tätäkään vähennystä ei olisi tapahtunut, jos meillä olisi soviteltu päiväraha kaikilla automaattisesti.

sama kirjoitti:

Et siis osaa englantia. Arvasin. Lue jatkossakin vaan Maaseudun Tulevaisuutta ja Ilkkaa - siellä on sinulle sopiva "totuus".

Kuten sanoin, luin antamasi linkin, eikä siellä sanottu mitään siitä, mitä sinä tai joku toinen kerroitte samassa keskustelussa.

Jos minun englannillani ei ymmärrä sieltä niitä asioita mitä kerroit, niin olen ymmälläni. Mielestäni toisella kielellä numerot pitäisi olla samat mitä kotimaisellakin. Kun nekään eivät olleet samat, niin ihmettelen kovasti.

En väitä osaavani englantia täydellisesti, mutta toistaiseksi ei ole vielä tullut tilannetta etten olisi selvää saanut. Voisiko tilanne olla toisinpäin. Sinä et osaa englantia ja kuvittelit lukeneesi asioista, joista siellä ei edes kerrottu.

Eiköhän se olisi sinun tehtäväsi vaikka tuoda muutamia lainauksia siitä englannin kielisestä tekstistä jossa kerrotaan päinvastaista mitä esitin. Katsotaan sitten mitä siinä sanotaan, saadaan vähän useampikin tulkki mukaan ettei vain ole sinun ja minun sana vastakkain.

En mene vannomaan, ettenkö olisi koskaan lukenut Maaseudun tulevaisuutta, mutta Ilkan kohdalla voisin melkein vannoa. Minulla ei ole siis mitään tekemistä maataloustuotannon kanssa. Minä ostan kaiken ruokani ruokakaupasta enkä tuota sinne mitään.

Työni on tekniikan alalla, tehtaassa. Sekään ei tee tuotteita maatalouteen. Ainoa mihin maatalouden lopetus ja 700 000 ihmisen työttömyys vaikuttaisi olisi tuoteiden kallistuminen ja verojen nousu.

Harrastukset ovat minulla myös tekniikan alalla, energiassa, teknologiassa, innovaatioissa. Viljellä en osaa mitään, porkkanapenkkikin kuivui viime kesänä. Mutta se ei estä minua näkemästä (tai se voi auttaa näkemään kun ei ole punaisia eikä vihreitä laseja silmillä) kokonaisuutta paremmin kuin moni muu.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Kuten sanoin, luin antamasi linkin, eikä siellä sanottu mitään siitä, mitä sinä tai joku toinen kerroitte samassa keskustelussa.

Jos minun englannillani ei ymmärrä sieltä niitä asioita mitä kerroit, niin olen ymmälläni. Mielestäni toisella kielellä numerot pitäisi olla samat mitä kotimaisellakin. Kun nekään eivät olleet samat, niin ihmettelen kovasti.

En väitä osaavani englantia täydellisesti, mutta toistaiseksi ei ole vielä tullut tilannetta etten olisi selvää saanut. Voisiko tilanne olla toisinpäin. Sinä et osaa englantia ja kuvittelit lukeneesi asioista, joista siellä ei edes kerrottu.

Eiköhän se olisi sinun tehtäväsi vaikka tuoda muutamia lainauksia siitä englannin kielisestä tekstistä jossa kerrotaan päinvastaista mitä esitin. Katsotaan sitten mitä siinä sanotaan, saadaan vähän useampikin tulkki mukaan ettei vain ole sinun ja minun sana vastakkain.

En mene vannomaan, ettenkö olisi koskaan lukenut Maaseudun tulevaisuutta, mutta Ilkan kohdalla voisin melkein vannoa. Minulla ei ole siis mitään tekemistä maataloustuotannon kanssa. Minä ostan kaiken ruokani ruokakaupasta enkä tuota sinne mitään.

Työni on tekniikan alalla, tehtaassa. Sekään ei tee tuotteita maatalouteen. Ainoa mihin maatalouden lopetus ja 700 000 ihmisen työttömyys vaikuttaisi olisi tuoteiden kallistuminen ja verojen nousu.

Harrastukset ovat minulla myös tekniikan alalla, energiassa, teknologiassa, innovaatioissa. Viljellä en osaa mitään, porkkanapenkkikin kuivui viime kesänä. Mutta se ei estä minua näkemästä (tai se voi auttaa näkemään kun ei ole punaisia eikä vihreitä laseja silmillä) kokonaisuutta paremmin kuin moni muu.

Lue lisää

...

Hallitusnikkari kirjoitti:

Kuten sanoin, luin antamasi linkin, eikä siellä sanottu mitään siitä, mitä sinä tai joku toinen kerroitte samassa keskustelussa.

Jos minun englannillani ei ymmärrä sieltä niitä asioita mitä kerroit, niin olen ymmälläni. Mielestäni toisella kielellä numerot pitäisi olla samat mitä kotimaisellakin. Kun nekään eivät olleet samat, niin ihmettelen kovasti.

En väitä osaavani englantia täydellisesti, mutta toistaiseksi ei ole vielä tullut tilannetta etten olisi selvää saanut. Voisiko tilanne olla toisinpäin. Sinä et osaa englantia ja kuvittelit lukeneesi asioista, joista siellä ei edes kerrottu.

Eiköhän se olisi sinun tehtäväsi vaikka tuoda muutamia lainauksia siitä englannin kielisestä tekstistä jossa kerrotaan päinvastaista mitä esitin. Katsotaan sitten mitä siinä sanotaan, saadaan vähän useampikin tulkki mukaan ettei vain ole sinun ja minun sana vastakkain.

En mene vannomaan, ettenkö olisi koskaan lukenut Maaseudun tulevaisuutta, mutta Ilkan kohdalla voisin melkein vannoa. Minulla ei ole siis mitään tekemistä maataloustuotannon kanssa. Minä ostan kaiken ruokani ruokakaupasta enkä tuota sinne mitään.

Työni on tekniikan alalla, tehtaassa. Sekään ei tee tuotteita maatalouteen. Ainoa mihin maatalouden lopetus ja 700 000 ihmisen työttömyys vaikuttaisi olisi tuoteiden kallistuminen ja verojen nousu.

Harrastukset ovat minulla myös tekniikan alalla, energiassa, teknologiassa, innovaatioissa. Viljellä en osaa mitään, porkkanapenkkikin kuivui viime kesänä. Mutta se ei estä minua näkemästä (tai se voi auttaa näkemään kun ei ole punaisia eikä vihreitä laseja silmillä) kokonaisuutta paremmin kuin moni muu.

Lue lisää

...

Kansallinen totuus kirjoitti:

Joskus kymmeniä vuosia sitten maatlous oli vielä monien vaalien riitakapula.

"Tapa talonpoika päivässä" oli erään pippurisen puoluesihteerin keksimä iskulause.

Talonpoikia on vuosien varrella hävinnyt useampiakin kuin yksi päivässä. Maatalouden rakennemuutos on ollut meillä läntisen Euroopan rajuinta.

Me eämme yhteiskunnassa, jonka voidaan katsoa muodostuvan lukuisista suurista järjestelmistä, jotka vastaavat sen toiminnasta. Sellainen on myös maa- ja metsätalous, joka vastaa elintarvikkeiden perustuotannosta ja puuraaka-aineiden saatavuudesta teollisuudelle. Nämä toiminnat ovat maaseudun ydin ja ilman niitä maaseutu kuolee ja autioituu.

Maaseutu muodostaa myös ainutlaatuisen ja korvaamattoman kulttuuriarvon, tätä suomalaista kulttuurimaisemaa voi jokainen tarkkailla pitkin syntymamaatamme ajellessaan.

Maailmassa ei ole kuin yksi kulttuuri, joka tulee toimeen ilman maaseudun tuotantotoimintaa. Se on arktinen paimentolaiskulttuuri.

Suomalaisen maaseudun säilyttäminen on kansallinen kysymys joka ei nykyään kohtaa minkäänlaista poliittista vastustusta.

Jos joku vielä kaipaisi havainto-opetusta mikä olisi vaihtoehto nykysuuntaukselle, tehköön opintomatkan Venäjän Karjalaan. Siellä on nähtävissä minkälaiseksi maisemat muuttuvat muutamassa kymmenessä vuodessa kun maaseudun annetaan näivettyä ja keloutua.

Siellä minullekin selvisi mitä voisi tarkoittaa ihmettelemäni MTK:n tienvarsilause: "Maaseutua ei voi tuoda". Siellä valkeni se, jos päästäämme maaseutumme tuon neuvostoliittomallin mukaiseen kuntoon, on palautunminen mahdotonta.

Lue lisää

...

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Keskustelu kai tarkoittaa sitä, että toinen kertoo mielipiteensä ja jos joku on eri mieltä tai samaa mieltä, kommentoi sitä. Tämä sinun tupla hymiöiniti ei täytä keskustelua. Siellä taitaa olla joku pieni koululainen, joka on päässyt isän tietokoneelle kirjoittelemaan numeroita ja hymiöitä.

Se on ihmeellstä, että näillä keskustelupalstoilla kukaan muu kuin minä ei pysty perustelemaan väitteitään. Taidan olla epänormaali. Normaalit kuuliaiset ihmiset kuuntelevat mitä heidän johtajansa sanoo ja sitten toistavat sitä toisille. Mutta jos joku kysyy perusteluita, niitä ei osatakkaan kertoa.

Kun se johtajakin sanoi, ei teille kannata turhia asioita kertoa, tehkää kuten sanoin älkääkä ihmetelkö. Niin asiat sujuvat hyvin. Ja niin ne taitavat sujua. Pääministeri sanoo mitä tehdä ja hänellä menee hyvin.

Mietin muuten kauan mikä se on tuo :). Sitten oivalsin että se on hymiö. Kun kuudennen kerran luin pitkän viestisi, tajusin että olitkin sanonut että se on hymiö. Kuten huomaat, en ole vielä päässyt opinnoissani yhtä pitkälle kuin sinä. Hymiöt eivät aukene minulle.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Keskustelu kai tarkoittaa sitä, että toinen kertoo mielipiteensä ja jos joku on eri mieltä tai samaa mieltä, kommentoi sitä. Tämä sinun tupla hymiöiniti ei täytä keskustelua. Siellä taitaa olla joku pieni koululainen, joka on päässyt isän tietokoneelle kirjoittelemaan numeroita ja hymiöitä.

Se on ihmeellstä, että näillä keskustelupalstoilla kukaan muu kuin minä ei pysty perustelemaan väitteitään. Taidan olla epänormaali. Normaalit kuuliaiset ihmiset kuuntelevat mitä heidän johtajansa sanoo ja sitten toistavat sitä toisille. Mutta jos joku kysyy perusteluita, niitä ei osatakkaan kertoa.

Kun se johtajakin sanoi, ei teille kannata turhia asioita kertoa, tehkää kuten sanoin älkääkä ihmetelkö. Niin asiat sujuvat hyvin. Ja niin ne taitavat sujua. Pääministeri sanoo mitä tehdä ja hänellä menee hyvin.

Mietin muuten kauan mikä se on tuo :). Sitten oivalsin että se on hymiö. Kun kuudennen kerran luin pitkän viestisi, tajusin että olitkin sanonut että se on hymiö. Kuten huomaat, en ole vielä päässyt opinnoissani yhtä pitkälle kuin sinä. Hymiöt eivät aukene minulle.

Niin, enhän voi tietää oletko se sama joka ei osaa englantia eikä voi esittää minulle kuinka OECD kertoo että Suomalaisten kannattaisi lopettaa maatalous ja ryhtyä kouluttamaan rakenteita. Mutta taitaa jäädä vastaus saamatta minulta tähän kysymykseen. Paras varmaan todeta että olin taas kerran oikeassa kun keskustelukumppani ei osannut taaskaan perustella kantaansa.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Keskustelu kai tarkoittaa sitä, että toinen kertoo mielipiteensä ja jos joku on eri mieltä tai samaa mieltä, kommentoi sitä. Tämä sinun tupla hymiöiniti ei täytä keskustelua. Siellä taitaa olla joku pieni koululainen, joka on päässyt isän tietokoneelle kirjoittelemaan numeroita ja hymiöitä.

Se on ihmeellstä, että näillä keskustelupalstoilla kukaan muu kuin minä ei pysty perustelemaan väitteitään. Taidan olla epänormaali. Normaalit kuuliaiset ihmiset kuuntelevat mitä heidän johtajansa sanoo ja sitten toistavat sitä toisille. Mutta jos joku kysyy perusteluita, niitä ei osatakkaan kertoa.

Kun se johtajakin sanoi, ei teille kannata turhia asioita kertoa, tehkää kuten sanoin älkääkä ihmetelkö. Niin asiat sujuvat hyvin. Ja niin ne taitavat sujua. Pääministeri sanoo mitä tehdä ja hänellä menee hyvin.

Mietin muuten kauan mikä se on tuo :). Sitten oivalsin että se on hymiö. Kun kuudennen kerran luin pitkän viestisi, tajusin että olitkin sanonut että se on hymiö. Kuten huomaat, en ole vielä päässyt opinnoissani yhtä pitkälle kuin sinä. Hymiöt eivät aukene minulle.

Niin, enhän voi tietää oletko se sama joka ei osaa englantia eikä voi esittää minulle kuinka OECD kertoo että Suomalaisten kannattaisi lopettaa maatalous ja ryhtyä kouluttamaan rakenteita. Mutta taitaa jäädä vastaus saamatta minulta tähän kysymykseen. Paras varmaan todeta että olin taas kerran oikeassa kun keskustelukumppani ei osannut taaskaan perustella kantaansa.

Lue lisää

OLIPA KERRAN.. PÄÄMINISTERI E. AHO & ULKOMISTERI H. HAAVISTO..
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)

”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”

Siitä sitten.. eikun miettimään! :)

Otsikossa hymiö kirjoitti:

OLIPA KERRAN.. PÄÄMINISTERI E. AHO & ULKOMISTERI H. HAAVISTO..
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)

”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”

Siitä sitten.. eikun miettimään! :)

Lue lisää

ranskaan ja englantiin ilmaiseksi, hän taitaa olla rikas mies.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

OLIPA KERRAN.. PÄÄMINISTERI E. AHO & ULKOMISTERI H. HAAVISTO..
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)

”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”

Siitä sitten.. eikun miettimään! :)

Lue lisää

En ole mikään maaseudun puolustaja, katson asiaa kokonaisuuden kannalta ilman minkäänvärisiä laseja.

Niin kauan kuin maatalouden tuottavuus (nyt 93 %)on parempi kuin työttömyys (nyt -78.9 %), meidän kannattaa pitää maatalous hengissä. Siinä vaiheessa kun joku tuo tai sallii meille tuotantoa (teollisuus, kauppa, innovaatiot, mitä tahansa) jonka tuottavuus on parempi kuin 93 %, meidän kannattaa lopettaa maatalous ja siirtyä sitten tälle uudelle alalle.

Jos se vaatii tukea ja tuottavuus on 94 %, muutokseen ei ole kiirettä. Mutta jos keksit (tai joku muu keksii) työtä kaikille, jonka tuottavuus on yli 100 % (nykyisten työpaikkojen lisäksi), annan heti kannatukseni maatalouden alasajamiseksi.

halusi lahjoittaa rahat kirjoitti:

ranskaan ja englantiin ilmaiseksi, hän taitaa olla rikas mies.

...

halusi lahjoittaa rahat kirjoitti:

ranskaan ja englantiin ilmaiseksi, hän taitaa olla rikas mies.

...

Hallitusnikkari kirjoitti:

En ole mikään maaseudun puolustaja, katson asiaa kokonaisuuden kannalta ilman minkäänvärisiä laseja.

Niin kauan kuin maatalouden tuottavuus (nyt 93 %)on parempi kuin työttömyys (nyt -78.9 %), meidän kannattaa pitää maatalous hengissä. Siinä vaiheessa kun joku tuo tai sallii meille tuotantoa (teollisuus, kauppa, innovaatiot, mitä tahansa) jonka tuottavuus on parempi kuin 93 %, meidän kannattaa lopettaa maatalous ja siirtyä sitten tälle uudelle alalle.

Jos se vaatii tukea ja tuottavuus on 94 %, muutokseen ei ole kiirettä. Mutta jos keksit (tai joku muu keksii) työtä kaikille, jonka tuottavuus on yli 100 % (nykyisten työpaikkojen lisäksi), annan heti kannatukseni maatalouden alasajamiseksi.

Lue lisää

...

Hallitusnikkari kirjoitti:

En ole mikään maaseudun puolustaja, katson asiaa kokonaisuuden kannalta ilman minkäänvärisiä laseja.

Niin kauan kuin maatalouden tuottavuus (nyt 93 %)on parempi kuin työttömyys (nyt -78.9 %), meidän kannattaa pitää maatalous hengissä. Siinä vaiheessa kun joku tuo tai sallii meille tuotantoa (teollisuus, kauppa, innovaatiot, mitä tahansa) jonka tuottavuus on parempi kuin 93 %, meidän kannattaa lopettaa maatalous ja siirtyä sitten tälle uudelle alalle.

Jos se vaatii tukea ja tuottavuus on 94 %, muutokseen ei ole kiirettä. Mutta jos keksit (tai joku muu keksii) työtä kaikille, jonka tuottavuus on yli 100 % (nykyisten työpaikkojen lisäksi), annan heti kannatukseni maatalouden alasajamiseksi.

Lue lisää

...

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

sinu itsesi listaamiesi mukaan Pietilän mielestä maataloustuet eivät ole tärkeitä vaikka kaikkien tiedossa oli/on että se on ainoa keino saada myös tuossa tilanteessa saada niitä takaisin suomeen.

Taitaa tuon yksinkertaisen asian käsittäminen olla liian vaikeaa.

Kannatat varmasti näitä toimenpiteitä
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=2357

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Lue kysymyksesi ja minun vastaukseni niin se selviää sinullekin.

Kun kaupassasi on kaksi samanlaista makkarapakkausta, sanotaan nyt vaikka Gotleria. Toinen maksaa euron ja toinen puolitoista euroa. Kumman ostaisit?

Jos maataloustuki siirrettäisiin elintarviketeollisuuden maksettavaksi, pian kotimaisten tuotteiden kysyntä loppuisi kun niiden hinnat olisivat muiden maiden tuotteiden hintoja huomattavasti korkeampia ja 700 000 elintarvikeketjun työntekijää jäisi työttömäksi. Siinä menisi metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, paperimiehiä, kuljetusta, sihteerikköjä, ravintoloita, takseja, matkailua ja monia muita konttoristeja.

Nyt ylijäämäinen ulkomaankauppa muuttuisi alijäämäiseksi, joutuisimme ottamaan lisää lainaa ja korot kasvaisivat. Työttömyyden vuoksi pitäisi veroja korottaa ja suomalaisten tuotteiden kysyntä entisestään hiipuisi, työpaikat siirtyisivät entistä kiivaampaa tahtia ulkomaille.

Voidaan sanoa, että maataloustuella kyetään saamaan työtä 10 % panostuksella noin 0.7 miljoonalle kansalaisella. Tämä 820 miljoonan investointi maataloustukeen tuo meille yli 10 miljardin tuotannon ja 700 000 työpaikkaa.

Oletko koskaan nostanut painoja? Jos olet, ajettele tilannetta että olet kilpailussa, jossa on aikuinen ja lapsi. Tehtävänä on nostaa painavia esineitä penkille. Jaksat tehdä sen yhdeksän kertaa, mutta kymmenenteen kertaan voimasi eivät riitä.

Kaverisi on pieni tenava, joka jaksaa nostaa 15 kiloa. Kun et saa viimeistä esinettä nostettua, tämä lapsikumppanisi tulee apuun ja nostaa sen jaksamansa 15 kiloa ja te saatte sen viimeisenkin painon penkille ja voitatte kilpailun.

Ilman tätä pientä 15 kilon apua olisi kultamitalli ja 10 000 euron palkinto jäänyt saamatta teiltä. Samalla tavalla maataloustuki tuo yli 10 miljardia. Ilman tuota pientä tukea ei tulisi mitään. Mutta kuluja olisi, aivan kuin kilpailussa olisi ne matkakustannukset, hotellit ja muut. Kumpi on siis parempi, pieni apu vai kokonaan saamatta jäänyt 10 miljaridia?

Hallitusnikkari kirjoitti:

Kun kaupassasi on kaksi samanlaista makkarapakkausta, sanotaan nyt vaikka Gotleria. Toinen maksaa euron ja toinen puolitoista euroa. Kumman ostaisit?

Jos maataloustuki siirrettäisiin elintarviketeollisuuden maksettavaksi, pian kotimaisten tuotteiden kysyntä loppuisi kun niiden hinnat olisivat muiden maiden tuotteiden hintoja huomattavasti korkeampia ja 700 000 elintarvikeketjun työntekijää jäisi työttömäksi. Siinä menisi metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, paperimiehiä, kuljetusta, sihteerikköjä, ravintoloita, takseja, matkailua ja monia muita konttoristeja.

Nyt ylijäämäinen ulkomaankauppa muuttuisi alijäämäiseksi, joutuisimme ottamaan lisää lainaa ja korot kasvaisivat. Työttömyyden vuoksi pitäisi veroja korottaa ja suomalaisten tuotteiden kysyntä entisestään hiipuisi, työpaikat siirtyisivät entistä kiivaampaa tahtia ulkomaille.

Voidaan sanoa, että maataloustuella kyetään saamaan työtä 10 % panostuksella noin 0.7 miljoonalle kansalaisella. Tämä 820 miljoonan investointi maataloustukeen tuo meille yli 10 miljardin tuotannon ja 700 000 työpaikkaa.

Oletko koskaan nostanut painoja? Jos olet, ajettele tilannetta että olet kilpailussa, jossa on aikuinen ja lapsi. Tehtävänä on nostaa painavia esineitä penkille. Jaksat tehdä sen yhdeksän kertaa, mutta kymmenenteen kertaan voimasi eivät riitä.

Kaverisi on pieni tenava, joka jaksaa nostaa 15 kiloa. Kun et saa viimeistä esinettä nostettua, tämä lapsikumppanisi tulee apuun ja nostaa sen jaksamansa 15 kiloa ja te saatte sen viimeisenkin painon penkille ja voitatte kilpailun.

Ilman tätä pientä 15 kilon apua olisi kultamitalli ja 10 000 euron palkinto jäänyt saamatta teiltä. Samalla tavalla maataloustuki tuo yli 10 miljardia. Ilman tuota pientä tukea ei tulisi mitään. Mutta kuluja olisi, aivan kuin kilpailussa olisi ne matkakustannukset, hotellit ja muut. Kumpi on siis parempi, pieni apu vai kokonaan saamatta jäänyt 10 miljaridia?

Lue lisää

Työläästi ajattelu käy - HALUAN MAATALOUSYLITUOTANNON POISTETTAVAKSI - se EI nosta elintarvikkeen hintaa.

Maatalouden YLITUOTANNON poistumisella korjataan mm. vesistöjen saastumista.

-IQ 164-

Hallitusnikkari kirjoitti:

Kun kaupassasi on kaksi samanlaista makkarapakkausta, sanotaan nyt vaikka Gotleria. Toinen maksaa euron ja toinen puolitoista euroa. Kumman ostaisit?

Jos maataloustuki siirrettäisiin elintarviketeollisuuden maksettavaksi, pian kotimaisten tuotteiden kysyntä loppuisi kun niiden hinnat olisivat muiden maiden tuotteiden hintoja huomattavasti korkeampia ja 700 000 elintarvikeketjun työntekijää jäisi työttömäksi. Siinä menisi metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, paperimiehiä, kuljetusta, sihteerikköjä, ravintoloita, takseja, matkailua ja monia muita konttoristeja.

Nyt ylijäämäinen ulkomaankauppa muuttuisi alijäämäiseksi, joutuisimme ottamaan lisää lainaa ja korot kasvaisivat. Työttömyyden vuoksi pitäisi veroja korottaa ja suomalaisten tuotteiden kysyntä entisestään hiipuisi, työpaikat siirtyisivät entistä kiivaampaa tahtia ulkomaille.

Voidaan sanoa, että maataloustuella kyetään saamaan työtä 10 % panostuksella noin 0.7 miljoonalle kansalaisella. Tämä 820 miljoonan investointi maataloustukeen tuo meille yli 10 miljardin tuotannon ja 700 000 työpaikkaa.

Oletko koskaan nostanut painoja? Jos olet, ajettele tilannetta että olet kilpailussa, jossa on aikuinen ja lapsi. Tehtävänä on nostaa painavia esineitä penkille. Jaksat tehdä sen yhdeksän kertaa, mutta kymmenenteen kertaan voimasi eivät riitä.

Kaverisi on pieni tenava, joka jaksaa nostaa 15 kiloa. Kun et saa viimeistä esinettä nostettua, tämä lapsikumppanisi tulee apuun ja nostaa sen jaksamansa 15 kiloa ja te saatte sen viimeisenkin painon penkille ja voitatte kilpailun.

Ilman tätä pientä 15 kilon apua olisi kultamitalli ja 10 000 euron palkinto jäänyt saamatta teiltä. Samalla tavalla maataloustuki tuo yli 10 miljardia. Ilman tuota pientä tukea ei tulisi mitään. Mutta kuluja olisi, aivan kuin kilpailussa olisi ne matkakustannukset, hotellit ja muut. Kumpi on siis parempi, pieni apu vai kokonaan saamatta jäänyt 10 miljaridia?

Lue lisää

"Kun kaupassasi on kaksi samanlaista traktoripakkausta, sanotaan nyt vaikka Massey Ferguson ja Valmet .."

Kumman maajussi osti? Olin pikkupoikana laivassa 60-luvulla joka rahtasi Englantiin munavuorta ja voivuorta ja juustovuorta .. ja paluulastina oli paskajusseille Massey Ferguson-traktoreita.

Halifax'ista ja Quebec'istä vehnää Suomeen - suomalainen rehuvehnä ei kelvannut leipomoille - silloin oli Suomessa VILJAVUORET. Vasta tuossa 500 miljoonaa kiloa kauraa vietiin USA'han rehuksi - sitä kun on helvetin helppo viljellä - kasvaa suollakin.

luettavaa kirjoitti:

Työläästi ajattelu käy - HALUAN MAATALOUSYLITUOTANNON POISTETTAVAKSI - se EI nosta elintarvikkeen hintaa.

Maatalouden YLITUOTANNON poistumisella korjataan mm. vesistöjen saastumista.

-IQ 164-

Lue lisää

Hävisit niukasti, typerys!

Nalle W kirjoitti:

Hävisit niukasti, typerys!

Se olikin mitattu mulla alapäästä?

enemmän kirjoitti:

Se olikin mitattu mulla alapäästä?

Mahtoi olla traumaattinen kokemus. Sekö on syynä mielipuolisiin kirjoituksiisi?

tämäkin kirjoitti:

"Kun kaupassasi on kaksi samanlaista traktoripakkausta, sanotaan nyt vaikka Massey Ferguson ja Valmet .."

Kumman maajussi osti? Olin pikkupoikana laivassa 60-luvulla joka rahtasi Englantiin munavuorta ja voivuorta ja juustovuorta .. ja paluulastina oli paskajusseille Massey Ferguson-traktoreita.

Halifax'ista ja Quebec'istä vehnää Suomeen - suomalainen rehuvehnä ei kelvannut leipomoille - silloin oli Suomessa VILJAVUORET. Vasta tuossa 500 miljoonaa kiloa kauraa vietiin USA'han rehuksi - sitä kun on helvetin helppo viljellä - kasvaa suollakin.

Lue lisää

Sinä osasit vastata kysymykseen oikein. Jos ostaja saa valita, se valitsee sen maalle epäedullisimman. Jottä näin ei kävisi, meillä on maataloustuki, joka asettaa suomalaisen tuotteen vähän edullisemmaksi kuin ulkomaisen tuotteen. Näin tavalliset suomalaiset ruoan ostajat saavat suomalaiset tuotteet kaupasta yhtä edullisesti kuin ulkomaisetkin.

Näin kansalaiset huijataan ostamaan enemmän kotimaisia tuotteita ja pääsemme sentään ostovoimassa EU:n toiseksi huonoimmaksi. Jos maataloustukijärjestelmää ei olisi, meillä olisi EU:n heikoin ostovoima. Tähän ostovoimaan ei auta se, että olemme maailman kilpailukykyisin maa. Sehän vain tarkoittaa että myymme tuotteemme laatuun nähden maailman halvimmalla.

Maajusseille pitäisi siis olla tuki myös traktoreiden ostoon, silloin he ostaisivat kotimaisia traktoreita enemmän. Jos tavalliset ihmiset ja maajussit olisvat tarpeeksi viisaita ja luottaisivat siihen, että kaikki muutkin tekevät viisaasti, mitään tukia ei tarvittaisikaan. Mutta näinhän ei ole, suurin osa ostaa sen halvimman. Vaikka viisi kertaa kun se halpa kestää vain pari kuukautta ja kalliimpi kestää viisi vuotta.

Maataloudessa on näitä ylilyöntejä, mutta niitä on myös muilla sektoreilla, joiden päättäjät pääsevät vaikuttamaan. Jokainen puolue vetää kotiinpäin noin 3.5 miljoonaa per kansanedustaja. Se demokratialle suotakoon. Tuo kertomasi juttu taisi tapahtua vähän eri aikana, ei tällä vuosituhannella.

Jos lasketaan kepulle 150 miljoonaa euroa kotiinpäin, niin loppu hyödyttääkin sitten suoraan suomalaisia työpaikkoina ja vähän parempana elintasona.

Mutta kun kepu on nyt hallituksessa, voisitte vaatia työttömyyden poistamista julkisesti. Sehän tapahtuu helposti muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että kaikilla olisi soviteltu päiväraha.

Se auttaisi myös näihin turhiin tukiin. Jos maatalous ei tuottaisi riittävästi, ei tarvittaisi näitä kalliiksi tulevia tukia, vaan maajussi saisi tukea maksimissaan 500 €/kk jos tulot ovat alla 1000 €/kk.

luettavaa kirjoitti:

Työläästi ajattelu käy - HALUAN MAATALOUSYLITUOTANNON POISTETTAVAKSI - se EI nosta elintarvikkeen hintaa.

Maatalouden YLITUOTANNON poistumisella korjataan mm. vesistöjen saastumista.

-IQ 164-

Lue lisää

Kumpi onnistuu helpommin ja kummasta saadaan suurempi säästö?

Ylituotanto maksaa ehkä 60 miljoonaa euroa. Työttömyys maksaa ehkä 40 000 miljoonaa euroa.

Työttömyyden saa pois kun muutetaan työttömyysturvalakia niin, että kaikilla on automaattisesti soviteltu päiväraha. Samalla poistuu myös ylituotanto, sillä muutos synnyttää miljoonaan verran uusia tuottavia työpaikkoja eikä kaikkien tarvitse enää olla maataloudessa töissä.

Ylituotannon poistaminen tarkoittaa pienten tilojen hävittämistä. Nykyisin se tapahtuu useimmiten luonnollista tietä eli viljelijä jää eläkkeelle ja tuotanto loppuu. Jos ylituotanto lopetetaan pakolla, se tarkoittaa että velkaisia tiloja loppuu ja viljelijä jää velkavankeuteen.

Kukaan ei saa rahoja, ne maksamme kokonaisuudessaan tappioina. Viljelijästä tulee sosiaalihuollon asiakas, joka kuluttaa terveydenhoitoa ja muita palveluita paljon enemmän eli moninkertaisesti kuin se pieni tuki oli, joka hänelle maksettiin.

Eikö ylituotannon poistaminen kerralla nosta elintarvikkeiden hintaa? Miten luulet verojen korotuksen, joka ylituotannon popistamisesta seuraa, vaikuttavan elintarvikkeiden hintoihin?

Ylituotantoahan ei hävitetä, vaan se siirtyy jonnekin muualle lähes ilmaiseksi. Saastumisen väheneminen on vain paikallista, ei globaalista. Eli kun Suomessa ei saastu, niin saastuu jossakin toisessa maassa.

Kanerva, Isopää-Erkki ja Zyssovitsi, hehän eivät ole ikinä tehneet mitään työtä! Eivätkä tee nytkään...

Oikein muistat. Mutta muistatko, millaisella summalla (prosenttiosuudella budjetistamme) tuetaan tuota 1,2 % kansantulosta edustavaa elinkeinoa? Taitaa olla enämpi kuin kymmenkertainen luku. Mistä ne rahat on poissa? Tavallisislta palkansaajilta enimmäkseen. Mitä puoluetta siitä saadaan kiittää? Ja sitten vielä kepulaiset sanovat että kepu ei ole sosialistinen puolue!

Olet varmaan katsonut, minkä verran maatalouden tuki on BKT:stä. Tämä tukihan jakaantuu EU:n maksamaan tukeen, joka käytännössä menee EU:n maatalouteen palautuen suomalaisille viljelijöille ja kansalliseen tukeen, joka maksetaan Suomesta Suomeen.

Kansallisen tuen osuus on 820 miljoonaa euroa, joka on 0.55 % BKT:stä.

Sen sijaan kotimaisen maatalouden vaikutus on 7.8 % eli sen verran vähemmän meillä syntyisi toimintaa jos maataloutta ei olisi. Eli tuolla 820 miljoonan euron satsauksella varmistamme sen, että meillä on noin 700 000 työpaikkaa enemmän kuin meillä olisi jos maatalous päätettäisiin lopettaa vaikka ensi vuoden alusta lukien.

Maataloushan ei ole pelkästään sitä viljelyä, vaan se työllistää monta hitsaria, paperimiestä, sihteeriä mitä moninaisimmilla aloilla.


Jos maataloutta ei olisi, meillä tietenkin olisi enemmän työttömiä ja työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Nykyiset työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat puolet kerätyistä veroista ja 27 % BKT:stä. Jos siis haluamme pienentää veroja, se onnistuisi kätevästi poistamalla työttömyys.

Työttömyyshän poistetaan tekemällä käänteinen lakimuutos vuoden 1985 työttömyysturvalakiin. Silloin muutettiin itsensä työllistäminen rangaistavaksi. Nyt se voitaisiin taas sallia ja työttömyys poistuisi muutamassa vuodessa. Helpoiten muutos tapahtuisi jos hallitus tekisi esityksen, jossa kaikilla olisi automaattisesti soviteltu päiväraha. Hyvin yksinkertainen ja helppo muutos, eikä aiheuta lisäkustannuksia.

maatalous kirjoitti:

Oikein muistat. Mutta muistatko, millaisella summalla (prosenttiosuudella budjetistamme) tuetaan tuota 1,2 % kansantulosta edustavaa elinkeinoa? Taitaa olla enämpi kuin kymmenkertainen luku. Mistä ne rahat on poissa? Tavallisislta palkansaajilta enimmäkseen. Mitä puoluetta siitä saadaan kiittää? Ja sitten vielä kepulaiset sanovat että kepu ei ole sosialistinen puolue!

Lue lisää

Oletteko te keskustalaiset niin tyhmiä, ettette tiedä edes mitä numerot tarkoittavat? Kansallisesti siis tuetaan 0.55 prosentilla. EU:n kautta kiertävän tuen kanssa tuki on 1.2 %. EU:n osuuteen emme voi vaikuttaa ellemme eroa EU:sta.

Joku sanoo että voimme jättää maksamatta EU:n maksut jos emme ota tukea vastaan. Pitää olla melko vaikutusvaltainen taho että näin voi tehdä. Suomi joutuu maksamaan maataloustukea EU:lle, halusipa tai ei. Jos se saa sieltä takaisin, sehän on kotiinpäin.

Tuemme siis vapaaehtoisesti 0.55 prosentilla ja sillä saamme 7.8 % osuuden BKT:stä. Ei siis budjetista (mitä budjettia tarkoitat?). Niin kauan kuin meillä on työttömiä, mielestäni tämä maatalouden pyörittäminen (vaikkakin sen tuottavuusaste on vain 93 prosenttia, niin on kannattavampaa kuin päästää kaikki tai osa työttömäksi, mikä maksaisi maltaita.

"Mistä ne rahat on poissa? Tavallisislta palkansaajilta enimmäkseen. "

Maataloustukeahan käytetään alentamaan elintarvikkeiden hintoja. Jos sinä olet teollisuustyöntekijä kuten minäkin, en kovin helpolla suostu tekemään työtäni pienemmällä palkalla mitä nyt saan. Ennemmin jään työttömäksi kuin teen alihintaista työtä.

Sama on maataloudesta palkkansa saavilla. Jos Suomessa myytäisiin elintarvikkeet samalla hinnalla kuin muualla euroopassa, niin se tarkoittaisi että kaikki maaloudesta palkkansa saavat joutuisivat tekemään työt puolella palkalla.

Ei taitaisi moni hitsari tai sihteeri suostua siihen, että pomo sanoisi että maatalous työllistää meidät ja tukia ei haluta maksaa, teidän palkkaanne on laskettu puoleen. Leafillahan ne kokeilivat sitä, kaikki marssivat ulos. Niin kävisi varmaan sinunkin työpaikallasi jos sen työllistää maatalous suoraan tai välillisesti.

Eli kun sinä ostat kaupasta Gotleria, se maksaa 93 senttiä paketilta. Sen lisäksi sinä maksat siitä kansallisena tukena 7 senttiä, eli hinnaksi tulee euro. Tämän lisäksi, koska liityimme EU:n, joudut maksamaan vielä 11 senttiä lisää eli ostaessasi 93 sentin Gotler paketin, maksat siitä kaikkiaan 1.11 euroa.

Voisit tietenkin ostaa myös ulkolaisen Gotler paketin, jolloin sinä maksaisit siitä sen saman 93 senttiä. Mutta siitä huolimatta joutuisit maksamaan kotimaiselle elintarviketuottajille 18 senttiä, vaikket saakkaan kotimaista tuotetta.

Jos nyt sitten lopettaisimme kerralla tämän 0.55 % tuen, kävisi niin, että 700 000 suomalaista jäisi työttömäksi, ehkä sinäkin. Kun menet ostamaan sitä Gotleria, maksat siitä sen 93 senttiä ja EU:n tuen, 11 senttiä. Yhteensä siis 1.04 euroa. Sen lisäksi joutuisit maksamaan suurentuneesta työttömyydestä 27 senttiä.

Eli ilman maataloustukea Gotler paketillesi tulisi hintaa 1.31 euroa. Eikö siis kannata maksaa nykyinen 1.11 euroa ja pitää maataloutemme siihen saakka kunnes meillä on 500 000 700 000 uutta tuottavaa työpaikkaa maassamme, jotta voimme luopua maataloudesta?

Lisäksi, kun tarkastelemme tukia, niin kannattaa muistaa, että Suomessa teollisuustyöntekijää tuetaan 190 euron summalla kuukaudessa, maataloustyöntekijää 92 eurolla kuukaudessa ja työtöntä 740 euron summalla kuukaudessa. Itse olen teollisuustyöntekijä.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Olet varmaan katsonut, minkä verran maatalouden tuki on BKT:stä. Tämä tukihan jakaantuu EU:n maksamaan tukeen, joka käytännössä menee EU:n maatalouteen palautuen suomalaisille viljelijöille ja kansalliseen tukeen, joka maksetaan Suomesta Suomeen.

Kansallisen tuen osuus on 820 miljoonaa euroa, joka on 0.55 % BKT:stä.

Sen sijaan kotimaisen maatalouden vaikutus on 7.8 % eli sen verran vähemmän meillä syntyisi toimintaa jos maataloutta ei olisi. Eli tuolla 820 miljoonan euron satsauksella varmistamme sen, että meillä on noin 700 000 työpaikkaa enemmän kuin meillä olisi jos maatalous päätettäisiin lopettaa vaikka ensi vuoden alusta lukien.

Maataloushan ei ole pelkästään sitä viljelyä, vaan se työllistää monta hitsaria, paperimiestä, sihteeriä mitä moninaisimmilla aloilla.


Jos maataloutta ei olisi, meillä tietenkin olisi enemmän työttömiä ja työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Nykyiset työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat puolet kerätyistä veroista ja 27 % BKT:stä. Jos siis haluamme pienentää veroja, se onnistuisi kätevästi poistamalla työttömyys.

Työttömyyshän poistetaan tekemällä käänteinen lakimuutos vuoden 1985 työttömyysturvalakiin. Silloin muutettiin itsensä työllistäminen rangaistavaksi. Nyt se voitaisiin taas sallia ja työttömyys poistuisi muutamassa vuodessa. Helpoiten muutos tapahtuisi jos hallitus tekisi esityksen, jossa kaikilla olisi automaattisesti soviteltu päiväraha. Hyvin yksinkertainen ja helppo muutos, eikä aiheuta lisäkustannuksia.

Lue lisää

Nero - olet keksinyt ikiliikkujaan verrattavan keksinnön. Työttömyys poistuu muutamassa vuodessa yksinkertaisella lakimuutoksella, joka ei edes maksa mitään. Oletko tarjonnut "ideaasi" Vanhaselle?

Olet koko illan hokenut tuota yksinkertaista mantraasi. Alkaa jo väsyttää lukea tuota yhtä ja samaa hokemaa ja vielä monista eri ketjuista.

Pelle P kirjoitti:

Nero - olet keksinyt ikiliikkujaan verrattavan keksinnön. Työttömyys poistuu muutamassa vuodessa yksinkertaisella lakimuutoksella, joka ei edes maksa mitään. Oletko tarjonnut "ideaasi" Vanhaselle?

Olet koko illan hokenut tuota yksinkertaista mantraasi. Alkaa jo väsyttää lukea tuota yhtä ja samaa hokemaa ja vielä monista eri ketjuista.

Lue lisää

Olen kertonut Vanhasella asiasta. Muutkin voisivat kertoa, ehkä hän ei ole vielä ymmärtänyt.

Joudut nyt joksikin aikaa lopettamaan tämän palstan lukemisen, sillä tulen lähiaikoina tuomaan asiaa esille eri näkökulmista ja eri keskusteluissa.

Vaikka tiedän että kaikki vastustavat työttömyyden poistamista, niin kyllä se jää sinne aivojen lokeroon itämään ja kun tulee uusia asioita, niin ihmiset, jotka sattuivat lukemaan näitä keskusteluja, muistavat ja alkavat miettimään, että kannattaako tosiaan maksaa se kymppitonni vuodessa siitä, että ylläpidämme työttömyyttä.

Jos olet eri mieltä sovitellun päivärahan toimivuudesta, voisimme keskustella asiasta. Ensinnäkin kysyisin, oletko ymmärtänyt mitä tapahtuisi jos tuo yksinkertainen lakimuutos tehtäisiin?

Tuo rangaistushan kirjattiin työttömyysturvalakiin vuonna 1985, jonka jälkeen työttömyys alkoi kasvamaan ja tekee sitä edelleen. Jos poistamme sen tuolta laista, niin eikö sinunkin logikkasi mukaan työttömyys ala taas vähenemään?

Minä nyt varmuuden vuoksi kerron pääkohdat mitä tuo muutos saisi aikaan. Siis kaikille automaattisesti soviteltu päiväraha. Sen jälkeen jokainen voi hankkia itselleen toiminimen, tarvitsi sitä tai ei. Se mahdollistaa verojen maksun ja voi laillisesti valmistaa ja myydä jos sellainen tulee mieleen.

Tämä poistaa sitten pelon aktiiviselta toiminnalta, ei tarvitse pelätä työttömyyttä vaikka jotain tekeekin. Syntyy kaikenlaista toimintaa, joka lisää kysyntää. Aktiivisuus kansalaisten keskuudessa siis lisääntyy. Kaiken ei tarvitse olla valmista ulkomailta tuotua, vaan voi hankkia paikallistakin.

Meillä on paljon lukeneita tutkijoita, Pelle Pelottomia ja muita, joiden innovaatio pääsee valloilleen. He eivät tarvitse siihen rahaa, sillä useimmilla heillä on tulot olemassa. Jos tarvitaan jotain lisää, sen voi hankkia vaikka tekemällä jotain ja hankkimalla tarvitsemaansa.

Kun kysyntä saatiin jo kasvamaan, syntyy tilaa uusille tuotteiteille, joita ei vielä ole olemassakaan. Voisin luetella monia, mutta en halua että japanilaiset tai muunmaalaiset hyödyntävät niitä. Eräs suomalainen keksintöhän ehti jo mennä, nimittäin laite, joka aikaan saa kaiuttimien tapaan haju tai makuaistimuksen ihmisessä. Japanilaiset patentoivat sen ajatuksena. Olivat ilmeisesti kuulleet siitä täällä Suomessa.

Tämä lisääntynyt kysyntä ja uusien innovaatioiden ilmestyminen tarjolle synnyttävät taas uusia työpaikkoja.

Samalla kun näin alkaa tapahtumaan, vähenee työttömyyden aihettama kustannusten tarve. Veroja ei tarvitakkaan enää niin paljon kuin nykyisin, ihmiset eivät ole niin masentuneita koska he näkevät paremman tulevaisuuden, he voivat työllistää aivan itse itseään. Veroja voidaan pienentää (muistatahan että puolet veroista menee työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin?).

Kun veroja voidaan laskea, suomalaisten tuotteiden hintaa voidaan alentaa. Ne alkavat käyvä paremmin kaupaksi, tulee lisää tilauksia. Syntyy lisää työpaikkoja. Ja kun työttömyys vähenee, vähenee myös työttömyyden aiheuttamat kustannukset. Kierre on valmis. Meille syntyy muutamassa vuodessa miljoona uutta tuottavaa työpaikkaa.

Mikä tässä ajatuksessa on väärin? Sen käynnistämiseen tarvitaan vain soviteltu päiväraha kaikille automaattisesti tai joku muu lakimuutos, jolla työttömyysturva säilyy kaikilla ja tukea maksetaan pienen tulon perusteella eikä tekemättömien työtuntien mukaan kuten nykyisin.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Oletteko te keskustalaiset niin tyhmiä, ettette tiedä edes mitä numerot tarkoittavat? Kansallisesti siis tuetaan 0.55 prosentilla. EU:n kautta kiertävän tuen kanssa tuki on 1.2 %. EU:n osuuteen emme voi vaikuttaa ellemme eroa EU:sta.

Joku sanoo että voimme jättää maksamatta EU:n maksut jos emme ota tukea vastaan. Pitää olla melko vaikutusvaltainen taho että näin voi tehdä. Suomi joutuu maksamaan maataloustukea EU:lle, halusipa tai ei. Jos se saa sieltä takaisin, sehän on kotiinpäin.

Tuemme siis vapaaehtoisesti 0.55 prosentilla ja sillä saamme 7.8 % osuuden BKT:stä. Ei siis budjetista (mitä budjettia tarkoitat?). Niin kauan kuin meillä on työttömiä, mielestäni tämä maatalouden pyörittäminen (vaikkakin sen tuottavuusaste on vain 93 prosenttia, niin on kannattavampaa kuin päästää kaikki tai osa työttömäksi, mikä maksaisi maltaita.

"Mistä ne rahat on poissa? Tavallisislta palkansaajilta enimmäkseen. "

Maataloustukeahan käytetään alentamaan elintarvikkeiden hintoja. Jos sinä olet teollisuustyöntekijä kuten minäkin, en kovin helpolla suostu tekemään työtäni pienemmällä palkalla mitä nyt saan. Ennemmin jään työttömäksi kuin teen alihintaista työtä.

Sama on maataloudesta palkkansa saavilla. Jos Suomessa myytäisiin elintarvikkeet samalla hinnalla kuin muualla euroopassa, niin se tarkoittaisi että kaikki maaloudesta palkkansa saavat joutuisivat tekemään työt puolella palkalla.

Ei taitaisi moni hitsari tai sihteeri suostua siihen, että pomo sanoisi että maatalous työllistää meidät ja tukia ei haluta maksaa, teidän palkkaanne on laskettu puoleen. Leafillahan ne kokeilivat sitä, kaikki marssivat ulos. Niin kävisi varmaan sinunkin työpaikallasi jos sen työllistää maatalous suoraan tai välillisesti.

Eli kun sinä ostat kaupasta Gotleria, se maksaa 93 senttiä paketilta. Sen lisäksi sinä maksat siitä kansallisena tukena 7 senttiä, eli hinnaksi tulee euro. Tämän lisäksi, koska liityimme EU:n, joudut maksamaan vielä 11 senttiä lisää eli ostaessasi 93 sentin Gotler paketin, maksat siitä kaikkiaan 1.11 euroa.

Voisit tietenkin ostaa myös ulkolaisen Gotler paketin, jolloin sinä maksaisit siitä sen saman 93 senttiä. Mutta siitä huolimatta joutuisit maksamaan kotimaiselle elintarviketuottajille 18 senttiä, vaikket saakkaan kotimaista tuotetta.

Jos nyt sitten lopettaisimme kerralla tämän 0.55 % tuen, kävisi niin, että 700 000 suomalaista jäisi työttömäksi, ehkä sinäkin. Kun menet ostamaan sitä Gotleria, maksat siitä sen 93 senttiä ja EU:n tuen, 11 senttiä. Yhteensä siis 1.04 euroa. Sen lisäksi joutuisit maksamaan suurentuneesta työttömyydestä 27 senttiä.

Eli ilman maataloustukea Gotler paketillesi tulisi hintaa 1.31 euroa. Eikö siis kannata maksaa nykyinen 1.11 euroa ja pitää maataloutemme siihen saakka kunnes meillä on 500 000 700 000 uutta tuottavaa työpaikkaa maassamme, jotta voimme luopua maataloudesta?

Lisäksi, kun tarkastelemme tukia, niin kannattaa muistaa, että Suomessa teollisuustyöntekijää tuetaan 190 euron summalla kuukaudessa, maataloustyöntekijää 92 eurolla kuukaudessa ja työtöntä 740 euron summalla kuukaudessa. Itse olen teollisuustyöntekijä.

Lue lisää

...

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Hyvä että olet samaa mieltä kanssani. Sinunkin naamasi meni iloiseen virheeseen kun huomasit ettei ne asiat olekaan niin huonosti kuin olet kuvitellut niiden olevan tämän suhteen.

Sen sijaan voisit murehtia hallituksen ylläpitämää työttömyyttä, joka maksaa sinulla ja minulle saman verran kuin pankkiin saamme tuloja. Eli sallimalla työn tekemisen kaikille, sinullekin tulisi sinne tilille tuplasti se rahamäärä mitä sinne nyt tulee. Eikä sinun tarvitsisi tehdä yhtään enempää, jos nyt teet töitä.

Hallitusnikkkari kirjoitti:

Hyvä että olet samaa mieltä kanssani. Sinunkin naamasi meni iloiseen virheeseen kun huomasit ettei ne asiat olekaan niin huonosti kuin olet kuvitellut niiden olevan tämän suhteen.

Sen sijaan voisit murehtia hallituksen ylläpitämää työttömyyttä, joka maksaa sinulla ja minulle saman verran kuin pankkiin saamme tuloja. Eli sallimalla työn tekemisen kaikille, sinullekin tulisi sinne tilille tuplasti se rahamäärä mitä sinne nyt tulee. Eikä sinun tarvitsisi tehdä yhtään enempää, jos nyt teet töitä.

Lue lisää

...

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Niin, valitettavasti vain totta meillä Suomessa. Kiitos demareiden ja keskustan ylläpitämän työttömyyden.

Tähänkin asiaan toisi ratkaisun esittämäni soviteltu päiväraha kaikille automaattisesti.

On totta, että meillä on kohta vain tietyt tuotteet ostettavina. Pullaa on kahta sorttia, ne maistuvat joka kerta samanlaisilta. Samoin kaikki muu. Kun nyt menee kauppaa ja ajattelee että ostaa jotain hyvää ja erillaista, se ei onnistu enää useinkaan.

Tämä lähituote ajatus on varmaan se ratkaisu. Mutta se ei onnistu jos meillä ylläpidetään työttömyyttä. Meillähän ei voi enää valmistaa mitään menettämättä työttömyysturvaansa. Ja kun kukaan ei voi valmistaa mitään, ei ole kenelläkään rahaa ostaa mitään parempaa. Ostoivoima on tippunut alas, kaikki työn tulokset menevät veroihin.

Jos hallitus lopettaisi työttömyyden ylläpidon, meillä olisi paljon monipuolisempi tarjontakin ja voisimme nauttia ostovoimasta ja sillä saatavista erillaisuuksista kaupassakin.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Tähänkin asiaan toisi ratkaisun esittämäni soviteltu päiväraha kaikille automaattisesti.

On totta, että meillä on kohta vain tietyt tuotteet ostettavina. Pullaa on kahta sorttia, ne maistuvat joka kerta samanlaisilta. Samoin kaikki muu. Kun nyt menee kauppaa ja ajattelee että ostaa jotain hyvää ja erillaista, se ei onnistu enää useinkaan.

Tämä lähituote ajatus on varmaan se ratkaisu. Mutta se ei onnistu jos meillä ylläpidetään työttömyyttä. Meillähän ei voi enää valmistaa mitään menettämättä työttömyysturvaansa. Ja kun kukaan ei voi valmistaa mitään, ei ole kenelläkään rahaa ostaa mitään parempaa. Ostoivoima on tippunut alas, kaikki työn tulokset menevät veroihin.

Jos hallitus lopettaisi työttömyyden ylläpidon, meillä olisi paljon monipuolisempi tarjontakin ja voisimme nauttia ostovoimasta ja sillä saatavista erillaisuuksista kaupassakin.

Lue lisää

...

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Voihan siellä olla, mutta kun jokainen paketti maistuu aivan samanlaiselta. Sitä tarkoitin.