Ukraina on kehittänyt oman ballistisen ohjuksen, jonka testi on onnistunut.
Meni suunnitelman mukaan.
Varmaankin joskus myöhemmin esittelevät sen Putinille.
Meni suunnitelman mukaan.
Varmaankin joskus myöhemmin esittelevät sen Putinille.
Ukrainan ballistisen ohjuksen testi
Anonyymi-ap
7195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laittaisitko lähteen vielä.
Onko sulta juomat loppu?
Yle: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut Ukrainan äskettäin testanneen Ukrainassa valmistettuja ballistisia ohjuksia.
Lehdistötilaisuudessa Kiovassa puhuneen Zelenskyin mukaan testit onnistuivat hyvin. Hän ei halunnut antaa enempää tietoja ohjuksesta, kuten sitä, mikä ohjusten kantama on.
Ballistiset ohjukset ovat raketin lailla maasta laukaistavia ohjuksia, jotka kantavat räjähteitä. Ne voivat kantaa myös ydinkärkiä.
https://yle.fi/a/74-20107575
Onkohan kyseessä Ukrainan jo vuosia sitten kehittämä Hrіm-2, Grom tai OTRK Sapsan -ballistinen ohjusjärjestelmä, joita maan piti valmistaa ja myydä Saudi-Arabiaan. Muutama prototyyppi saatiin valmiiksi
Niiden enimmäiskantama on noin 400–500 kilometriä.
KB Juzhnoje -yhtiö on ilmoittanut kehittäneensä ohjuksesta versiota, jolla alkuperäinen 300 kilometrin enimmäiskantama saadaan kasvatettua 500 kilometriin. Hrim-2:n kehitystyö aloitettiin jo vuonna 2007, mutta hanke oli pitkään jäissä rahoitusongelmien vuoksi. Ukrainan hallitus allekirjoitti helmikuussa 2021 sopimuksen koekäyttöön valmistettavasta ohjuspatterista.
ISW-ajatuspajan mukaan venäläiset sotabloggarit ovat väittäneet Ukrainan asevoimien ottaneen kohteeksi miehitetylle Krimille johtavan Kertshinsalmen sillan. Se olisi Hrim-2:n kantaman sisällä, sillä nykyiseltä rintamalinjalta on noin 250 kilometriä sillalle.
Uutiset ohjuskokeesta tulevat, kun Ukrainan mahdollisuus käyttää länsimaisia ohjuksia vapaasti on edelleen vaikeuksissa. Esimerkiksi Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle taktisia ballistisia ohjuksia – erityisesti MGM-140 Army Tactical Missile Systems, joka tunnetaan myös nimellä ATACMS – mutta on kieltänyt Kiovaa käyttämästä näitä aseita iskemään kohteisiinsa rajojen ulkopuolella.
Ukraina tarvitsee siis 300 - 500 km:n kantaman omia ballistisia ohjuksia. Hrіm-2 lienee niiden kehityspohjana, mutta Yhdysvallat ja muut Natomaat esim. Norja ovat saattaneet auttaa kehitystyössä mm. elektronisen häirinnän suojauksessa ja useamman paikannusjärjestelmän käytössä. Pian saattavat olla tähtäimessä kaikki 300 km:n säteellä Venäjällä olevat 250 sotilaskohdetta, sen sijaan että ATACMS-kiellon takia niitä on vain 20 tällä hetkellä. Mikäli 500 km:n kantama on totta, Venäjällä sijaitsevia sotilasiskukohteita olisi vielä paljon, paljon lisää.
T&T: 250 venäläistä sotilaskohdetta on Ukrainan Atacms-ohjusten kantaman sisällä – USA:n rajoitukset estävät pääosan iskuista
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/250-venalaista-sotilaskohdetta-on-ukrainan-atacms-ohjusten-kantaman-sisalla-usan-rajoitukset-estavat-paaosan-iskuista/b91b2e92-5687-44e6-96a6-061a0e8b411c
Ukraina voisi aiheuttaa Venäjälle merkittäviä vaikeuksia, uskoo ISW.
Merkittävä osa Venäjän ilmavoimien liitopommeja kantavista taistelukoneista on siirretty Ukrainan Atacms- ja Storm Shadow -ohjusten kantaman ulkopuolelle, kirjoittaa ajatushautomo ISW (Institute for the Study of War).
ISW:n mukaan houkuttelevia kohteita on kuitenkin paljon: ainakin 250 sotilaallista kohdetta Atacms-järjestelmän kantaman sisällä. Näistä ainoastaan 17 on lentokenttiä, ja ISW:n mukaan on epätodennäköistä, että lopuista 233 kohteesta olisi samalla tapaa siirretty resursseja kauemmas rintamasta.
Pidemmän kantaman Atacms-ohjuksen kantama on 300 km.
Joukossa on esimerkiksi suuria sotilastukikohtia, viestintäasemia, logistisia solmuja, polttoaine- ja asevarikoita. ISW uskoo, että jos Yhdysvallat poistaisi ukrainalaisille asettamansa Atacmsin käytön rajoitukset, Ukraina kykenisi luomaan vakavan pitkän kantaman iskujen uhkan, joka taas pakottaisi venäläiset merkittäviin uudelleenjärjestelyihin, jotta sotilaskalusto pidettäisiin suojassa ohjusiskuilta.
Esimerkkinä ovat kesän ja syksyn 2022 tapahtumat, kun Ukraina käytti Himars-raketinheittimiä venäläistä sotilaslogistiikkaa vastaan. Venäjä joutui hajauttamaan logistiikkaansa, mikä taas vaikeutti operaatioita ja vaikutti osaltaan Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen pysähtymiseen.
ISW:n mukaan on epätodennäköistä, että Venäjä olisi ilman akuuttia uhkaa suojannut kaikkia tukikohdistaan Ukrainan ilmaiskuilta saati hajauttanut resurssejaan.
Venäjällä kontataan jo.
Neliveto päällä Kremlissäkin.