Sovituksen sana ja usko

Jos uskon jonkin väitteen tai uutisen todeksi, silloin uskon siihen, mitä väitteessä tahi uutisessa sanotaan.

Jos esim. uskon todeksi väitteen/uutisen; "Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995", silloin uskon Suomen liittyneen EU:hun vuonna 1995 ja ymmärrän samalla, ettei tuo väite tarkoita mitään, jollei se tarkoita KAIKKIA Suomen kansalaisia riippumatta HEIDÄN EU-kannastaan, myönteisestä tai kielteisestä.

Samoin on väitteen/uutisen 2 Kor. 5:19 kohdalla.

"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan."

Jos uskon sovituksen sanan/sanaan, silloin uskon Jumalan sovittaneen MAAILMAN eli jokaisen ihmisen ihmisen itsensä kanssa ja antaneen jokaiselle ihmiselle tämän synnit anteeksi RIIPPUMATTA SIITÄ, uskovatko ihmiset Jumalaan tai Jeesukseen tai saaneensa syntinsä antaeksi vaiko eivät.

Miksi? No siksi, kun tuossa sovituksen sanassa EI MAINITA LAINKAAN KENENKÄÄN USKOA SOVITUKSEN EDELLYTYKSENÄ.

Jumala näet sovitti maailman itsensä kanssa OLEMALLA IHMISEN POJASSA JEESUKSESSA KRISTUKSESSA tämä antaessa henkensä koko maailman lunnaiksi.

Paskanpahujut vääntävät tämän uutisen muotoon, jossa se "astuu voimaan" ainoastaan niiden kohdalla, jotka uskovat.

Syntyy eriskummallinen tilanne: ne, jotka väittävät, että sovitus astuu voimaan vasta sitten, kun ihminen uskoo Jeesukseen, eivät ITSE usko tuohon sovituksen sanaan niin kuin se on kirjoitettu vaan raiskaavat sen.