Ei sitä ristinmerkkiä luterilaisen papin kohdatessa tunneta,mutta pappi veljelläni on kokemus jossa paikallinen slaavi teki niin.Kysyin veljeltäni miten siihen pitäisi vastata,hän sanoi ettei tiedä.Onko palstalla tietävämpää.
Vastaus orttodoksi tervehdykseen.
Anonyymi-ap
71111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei ortodokseilla ole sellaista tapaa, että papin kohdatessaan tehtäisiin ristinmerkki. Joidenkin ei-ortodoksien olen kyllä nähnyt sellaista tekevän. En tiedä, olisiko katolilaisilla olemassa sellainen tapa?
Kiitos vastauksesta kerron tämän veljelleni,mysteeri syvenee.
Jos tahtoo, ortodoksipapin tavatessaan voi pyytää häneltä siunauksen. Se tapahtuu siten, että laitetaan kädet ikäänkuin "kupiksi" oikean käden ollessa päällimmäisenä. Pappi on se joka tekee ristinmerkin. Tahtoessaan voi siunauksen jälkeen suudella papin kättä.
Egyptin orjia on kätilönä jos lapsellasi puuttuu sukuelimet .
Kreikassa syljetään vasemman olan yli kolme kertaa, kun pappi tulee vastaan. Sama tapa kuin Suomessa mustan kissan kulkiessa tien poikki, ja sama ajatus takaraivossa: papin näkeminen tietää pahaa.
Kreikassa miehet, kun vieraisiin ollaan menossa, peittävät papin nähdessään käsillänsä haarovälinsä, jottei tule impotenssia.
Papin kohdatessa on tosiaan tapana pyytää papilta siunausta laittamalla kädet kupiksi oikea käsi päällä ja sanomalla "isä siunaa" (tai "esipaimen siunaa" jos kyseessä on piispa), jolloin pappi laittaa kätensä käsiesi päälle ja siunaa sinut toisella kädellä tekemällä ristinmerkin (ja sen jälkeen suutelet papin kättä).
Kun pääsiäisen aikaan kohtaa toisen ortodoksin niin on tapana sanoa "Kristus nousi kuolleista", johon toinen vastaa "totisesti nousi" ja samalla suudellaan ("kristottaminen") kolme kertaa vuorotellen poskille. Ehtoollisella käynnin jälkeen sanotaan "sielun ja ruumiin parannukseksi" ja kristotetaan myös. Muiden suurempien juhlien yhteydessä voi myös toivottaa "hyvää juhlaa", joka on käytännössä sama kuin juutalaisten "hag sameach" tai muslimien "eid mubarrak" (jotka molemmat tarkoittavat "hyvää juhlaa").
Periaatteessa koska tahansa voi myös toista ortodoksia tervehtiä sanoin "Kristus on keskellämme", mutta olen aika harvoin nähnyt kenenkään tekevän näin.
Itse teen ristinmerkin kadulla kulkiessani pikemminkin esim. silloin, kun ohitan kirkon.