Nyt nyt nyt nyt on ydinsota tosi lähellä. Siinä unessa oli vuosien takaa tuttu nainen joka sanoi, luulin et halusit silloin vain panna mua. Johon vastasin korjaten asiaa, e e een minä ihan niin ajatellut, ne on ne muut. Oltiin tämän naisen kanssa tässä nimeltään mainitsemattoman kaupunkin keskustan risteyksessä. Tuo kaupunki unessa ei ollut ihan sama mitä on todellisuudessa on nyt. Vaikutelma oli jotain 200 vuotta sitten jolloin puisia rakenuksia keskustassa oli paljon. Sää unessa oli erityisen kesä kuuma vain Dannyn Kesäkatu ei soinut radiosta. Siinä unessa jostain taivaalta tippuvasta syttyi puurakenteisiin taloihin nopeasti leviävä tulipalo. Nainen joka kanssani olin halusi minun nostavan häntä nähdäkseen kaiken paremmin paikalle tulipaloa katsovaan tulevien ihmisten takaa. Unessa nostin häntä kerran vaikka nainen olikin jonkin aikaa raskaana vaan tulipaloa sammuttamaan sekä tavaroita pois tulelta keräämään suojaan huudettiin lisää auttajia joten jätin naisen siihen katselemaan ja lähdin mukaan erääseen taloon. Yllätys sielä sisutukseltaan vanhanaikaisen talon sisällä oli iso kokoinen tietokone ja kaksi tavaroita tulelta suojaan keräävää miestä. Tämä tietokone oli kunnon kaappi pc. Me miehissä aijottiin pelastaa tietokone vaan oli nippusiteillä kiinni seinässä. Katkoin nippusiteitä epäonnisesti sivuleikkureilla. Alkoi tulemaan savua huoneeseen sisään. Köhittiin. Tietokone jäi tuleen. Tuli äkki lähtö. Ai se olikin unta.
Johanneksen ilmestys viides 9-11.
Anonyymi-ap
151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilm. 16. luku Uusi Testamentti 1938
1. Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: "Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle".
2. Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.
3. Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli.
4. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi.
5. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.
6. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet."
7. Ja minä kuulin alttarin sanovan: "Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi".
8. Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella.
9. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian.
10. Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa
11. ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet parannusta teoistansa.
12. Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.
13. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista.
14. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
15. - Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -
16. Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.
17. Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: "Se on tapahtunut".
18. Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä.
19. Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan.
20. Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut.
21. Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle; ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa raesateen vitsauksen tähden, sillä se vitsaus oli ylen suuri.