olen syntynyt lapsena tilanteeseen missä vanhempien eron takia minulla on jatkuvasti ollut kaksi asuinpaikkakuntaa, missä varttua, tavata kaverit ja elää elämää eteenpäin (tai useampia).
kirjoitan tätä nyt 36-vuotiaana miehenä joka ei vieläkään tiedä kumpaan paikkaan minun pitäisi lopulta päätyä. olen vuoro vuosina asunut molemmissa ja lopulta olen tajunnut sen että ainakun asun toisessa paikkakunnassa niin toinen paikkakunta jää minusta ajassa jälkeen ja niin edespäin. uskon ettei kummankaan paikkakunnan ihmiset tunne minua kunnolla koska aina 3-6 vuoden välein minun elämässäni on heille "aukko" jossa muutan toisen vanhemman paikkakunnalle.
olen tehnyt tätä samaa muuttelua 36-vuoden ajan. ja uskoon käännyin 16 vuotta sitten, mutta jumalakaan ei ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaani ja yhdistämään paikkakuntia yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi.
tilanne on pahentunut kun olen huomannut ajankuluvan ja vanhempienkin kääntyvän ikääntyneemmiksi ilman että koen että itse olisin kasvanut juuri ollenkaan. elämäni on vain ollut sitä että selviän kulloisestakin paikkakunnanvaihdoksesta "hengissä".
olen lopulta tämän kahden paikkakunnan ongelman vuoksi tajunnut ettei jumalaa ole olemassa, koska olisi täysin mahdoton ajatus että hän olisi tämän ongelman laittanut vain minun päälleni eikä muiden ihmisten.. se että minä olen ainoa ihminen joka on sahannut näiden paikkauntien välillä eikä ole ketään kaltaistani on tehnyt minusta super yksinäisen ja myös sairaan koska tilanne teki minusta pelokkaan ja ahdistuneen, enkä koe missään olevani kotonani.
kirjoitan tätä nyt 36-vuotiaana miehenä joka ei vieläkään tiedä kumpaan paikkaan minun pitäisi lopulta päätyä. olen vuoro vuosina asunut molemmissa ja lopulta olen tajunnut sen että ainakun asun toisessa paikkakunnassa niin toinen paikkakunta jää minusta ajassa jälkeen ja niin edespäin. uskon ettei kummankaan paikkakunnan ihmiset tunne minua kunnolla koska aina 3-6 vuoden välein minun elämässäni on heille "aukko" jossa muutan toisen vanhemman paikkakunnalle.
olen tehnyt tätä samaa muuttelua 36-vuoden ajan. ja uskoon käännyin 16 vuotta sitten, mutta jumalakaan ei ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaani ja yhdistämään paikkakuntia yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi.
tilanne on pahentunut kun olen huomannut ajankuluvan ja vanhempienkin kääntyvän ikääntyneemmiksi ilman että koen että itse olisin kasvanut juuri ollenkaan. elämäni on vain ollut sitä että selviän kulloisestakin paikkakunnanvaihdoksesta "hengissä".
olen lopulta tämän kahden paikkakunnan ongelman vuoksi tajunnut ettei jumalaa ole olemassa, koska olisi täysin mahdoton ajatus että hän olisi tämän ongelman laittanut vain minun päälleni eikä muiden ihmisten.. se että minä olen ainoa ihminen joka on sahannut näiden paikkauntien välillä eikä ole ketään kaltaistani on tehnyt minusta super yksinäisen ja myös sairaan koska tilanne teki minusta pelokkaan ja ahdistuneen, enkä koe missään olevani kotonani.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.