Tähän meidät vietiin laittomasti

EU esittää, että kaivosten kaltaiset strategiset hankkeet ohittaisivat yleisen edun -
Viime vuonna EU:ssa voimaan astunut kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) sekä tiistaina julkistettu EU:n kilpailukykyraportti uhkaavat tehdä Suomesta Euroopan Kongon

CRMA on jo lyhentänyt kaivos- ja ympäristölupien käsittelyaikoja. Vielä pidemmälle mennään EU:n kilpailukykyraportissa eli niin sanotussa Draghin raportissa, jossa EU:n nimeämät strategiset hankkeet ohittaisivat yleisen edun.

Tämä nostaa entisestään painetta avata uusia metallimalmikaivoksia muun muassa Suomeen, jonka kallioperästä löytyy monia vihreään siirtymään tarvittavia mineraaleja.

Tällaisia strategisia hankkeita voivat olla myös Saimaan rannoille Heinävedelle, Enonkoskelle ja Outokumpuun suunnitellut kaivokset. Ainakin yhdelle niistä on haettu strategisen hankkeen statusta.

EU-maiden tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tämä on lisännyt vihreän siirtymän raaka-aineiden, kuten akkuteollisuuden tarvitsemien malmien ja harvinaisten maametallien kysyntää.

Tavoitteen saavuttamiseksi EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan raaka-aineiden tuonnista ja lisäämään omavaraisuuttaan.

Suomessa 70 prosenttia malminetsinnästä keskittyy Lappiin, missä suunniteilla on useita uusia metallimalmikaivoksia, joilla olisi vakavia ympäristö- ja vesistövaikutuksia.

Saimaalle suunnitelluista kaivoksista brittiläis-ruotsalaisen Beowulf Miningin tytäryhtiö Grafintec havittelee grafiittikaivosta Heinäveden Aitolammelle. Lontoossa listatun Bluejay Mining Ltd:n tytäryhtiö FinnAust Mining Finland suunnittelee puolestaan nikkeli-kupari-kobolttikaivosta Enonkoskelle.

Heinäveden grafiittikaivoksen vaarantaa Palokin koskien, Suvasveden ja Kermajärven alueiden luontoarvot.

Enonkosken kaivoshankkeen lähialue puolestaan on täynnä pieniä lampia ja puroja, jotka johtavat suoraan Saimaan Haukiveteen uhaten ympäröivää Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa vesistöä sekä äärimmäisen uhanalaisia lajeja, kuten saimaannorppaa, saimaannieriää ja järvilohta.

FinnCobalt oy:n Hautalammen kaivoshanke Outokummussa jätti ympäristölupahakemuksen aluehallintovirastolle huhtikuussa 2024, ja sillä on voimassa oleva kaivoslupa vuodelta 2009.

FinnCobalt oy on ruotsalaisen Eurobattery Minerals -yhtiön omistama tytäryhtiö, jonka tavoitteena on kaivaa nikkeliä, kobolttia ja kuparia.

Kaivoshankkeelle haetaan EU:n strategisen hankkeen CRMA-statusta. Toteutuessaan kaivoksen vesistövaikutukset ulottuisivat suoraan Saimaaseen Sysmäjärven ja Sysmäjoen kautta.

Elämme kriittisiä aikoja Suomen tulevaisuuden kannalta. EU esittää, että vihreään siirtymään tarvittavat malmit kaivetaan täältä periferiasta. Meidän on kysyttävä, saammeko niistä riittävän korvauksen, kun kaivosten jäljet jäävät siivottavaksi meille ja tuleville sukupolville.

Nyt on aika keskustella avoimesti, haluammeko olla Euroopan Kongo. Olisi suoranaista tyhmyyttä antaa kaivosbuumin pilata puhtaat vetemme.