Mitään ei ole näköjään opittu

Jatkuu, ote tiedotteesta:
"Meillä oli hyvin, hyvin koetteleva ja rankka kesä Suomessa, mutta jatkoimme kutsumuksessamme viedä evankeliumia eteenpäin. Todelliset veljet ja sisaret, jotka tuntevat meidät tietävät, kuinka vaikeata meillä on ollut ja he ovat pysyneet rinnallamme osoittaen aitoa rakkautta ja ymmärrystä. He ovat myös nähneet työmme hedelmiä kaiken keskellä ihmetellen, kuinka olemme jaksaneet eteenpäin. Kaikki on Jumalan armoa ja Hän on ollut väkevästi läsnä vaikeuksissa. Ei enää minä, vaan Messias minussa! Ihmisen kärsimyksen syvyys voi kuvata hänelle tulevien siunausten suuruutta ja siihen me haluamme uskoa. Jumala on vienyt meidät uuteen hengelliseen työyhteyteen ”Elävät Virrat” liikkeeseen Jarno Piipposen johtamana, koska Jumala käyttää kulkuamme estäviä kompastuskiviä askelmina. Puolellamme olevat voimat ovat väkevämmät kuin vastapuolen voimat. Koettelemuksien kautta vahvistumme ja päättäväisyytemme kasvaa uskon koetuksissa. Meidän ei saa katsoa asioita inhimillisesti koska me palvelemme yliluonnollista Jumalaa. Meidän pitää oppia elämään uskossa, ei näkemisessä.

Kun pysymme uskon asenteessa, Jumala auttaa meitä kuulemaan sen, mitä meidän pitää kuulla. Jumala on säätänyt kasvulle määräajan. Jumala on jo järjestänyt valmiiksi oikeat ihmiset, mahdollisuudet ja tilaisuudet, joita tarvitsemme. Hän on jo suunnitellut kaiken. Olemme kokeneet vaikeita aikoja ja olemme käyneet tulen ja veden läpi. Jumala sanoo: ”Aion osoittaa sinulle mielisuosiotani”. Myös sinulle, ystäväni, rohkaisuksi: Luovu kielteisyydestä, tappiomielialasta ja ajatuksista, jotka sanovat, ettei mikään muutu. Odota Jumalalta hyvää. Pukeudu uskoon, ylistykseen ja kiitokseen. Kiitä Jumalaa pitkin päivää siitä, että uutta on tulossa. Kiitä Häntä siitä, että Hänen mielisuosionsa määräaika on tullut. Kiitä siitä, että vapautuksesi hetki on käsillä.

Täällä Israelissa, pidämme yhtä ja osoitamme solidaarisuutta, elämän, ihmiskunnan ja toivon puolesta. Holokaustin aikana, kuoleman laakson kautta kulkeneet ihmiset valitsivat rakastaa ja pyhittää elämää, koska siinä on Jumalan Henki. Näin myös keskellä sotaa Israelissa!

Saarnamatkamme yhteydessä, Jarno Piipponen, joka tietää surumme ja ilomme, kun olemme jo yli vuosikymmenen takaa tunteneet, teki meille työtarjouksen. Efraim oli tehnyt selväksi, että hän ei lähde kenenkään oven taakse koputtelemaan vaan sen olisi tultava suoraan Jumalan johdatuksena. Sinä päivänä kun meidät kutsuttiin Loimaalle puhumaan, niin Jarno aloitti 40 päivän paaston ja ehdotti, että tulisimme heidän kanssaan työyhteyteen, ja sinä päivänä kun yhteistyömme ratkaistiin, se oli hänen viimeinen paastopäivänsä.

Pastori Jarno Piipponen

Tunnemme Efraim ja Rachel Naggarin jo yli vuosikymmenen takaa. Tiedämme heidät perheineen kokosydämisiksi Herran palvelijoiksi, jotka eivät pelkää laittaa itseään likoon evankeliumin vuoksi. Tiedämme heidän kohtaamat ilot ja surut, voitot ja koettelemukset. Kaikesta huolimatta he ovat päättäneet olla kutsujalleen uskollisia. Tällaista tervettä periksiantamattomuutta arvostamme koko Elävät virrat -liikkeessä ja iloitsemmekin saadessamme mahdollisuuden aloittaa virallisen yhteistyön heidän kanssaan.

Jos elämme ja Herra suo Israeliin vielä rauhan aikaa, haluaisimme olla viemässä maahan tiimejä ja kouluttaa heitä evankeliointiin Pyhässä maassa. Unelmoimme myös siitä, että saamme viedä ryhmiä niille Pyhille paikoille, jossa Herramme Jeesus Kristus itse kulki tehden ihmeitä Pyhän Hengen voimassa. Haluatko sinäkin kulkea samoja polkuja, joita Jeesus kulki?

Tule mukaan kanssamme Israeliin ja tukemaan tätä työtä!


Suomen Elävät virrat-seurakunta"

Ja väki mykistyi.....

Ei voi kuin ihmetellä. Näyttöä rikollisesta toiminnasta, tuomio, ei katumusta.....ja mitä vielä....yhteistyötä.
Onko samanlaista " työtä", josta kertoivat vielä ainakin vuonna 2022, työ jota ei ollut tehty sitten vuoden 2015 (Bead Chaim), vaiko Machaseh -järjestön kanssa kerrottu yhteistyö, jota ei ollutkaan.....
Vaiko "kiertävinä neuvonantajina Israelissa", samaan aikaan kun asuivat Tampereella 3 vuotta?

Kyllä tarinaa riittää, missä työnteko ja uhratut varat....Uhratut varat menevät valtiolle, ei sakkona, vaan käräjäoikeuden tuomiolla. "Kriisiraskaus" naisille ei käräjäoikeuden mukaan ollut todennettavissa, että varoja olisi mennyt.

No, kylväkööt varojaan minne tykkää, kun ei totuus kelpaa.