UT todistaa, että Jeesuksen jumaluus on ihmisten mielikuvitusta

On todella huvittavaa, kuinka uusi testamentti, jota pidetään Jeesuksen jumaluuden todisteena, todistaa aivan päinvastaista. Eikö olisi ollut mahtavaa, jos Jeesus olisi voinut vain seistä koko maailman edessä ja sanoa: 'Hei, minä olen Jumala'? Mutta ei, hän valitsi jatkuvasti viitata Isäänsä Jumalana, aivan kuin hän olisi vain tavallinen kuolevainen. Oletko koskaan miettinyt, että ehkä hän ei ollutkaan niin varma omasta jumaluudestaan?

Kun Jeesus rukoilee Isää ja pyytää ohjausta, onko se todella jumalallista käytöstä? Jos hän olisi Jumala, miksi hän edes vaivautuisi rukoilemaan? Kuka nyt rukoilee itseään? Luulisi, että kaikkivaltiaan ei tarvitsisi kysyä neuvoja keneltäkään – mutta Jeesus tuntuu olevan koko ajan Jumalan varjossa, pyytämässä apua ja hyväksyntää. Melko alistuvaa, vai mitä?

Ja tämä klassinen kohtaus Matteuksen evankeliumista, jossa Jeesus kysyy: 'Miksi kutsut minua hyväksi? Hyvää ei ole ketään muuta kuin yksi, Jumala.' Kuulostaa melkein siltä, että Jeesus itse yrittää kertoa meille: 'Älkää nyt käsittäkö väärin, en ole Jumala – itse asiassa minä vain viittaan häneen koko ajan!' Onko tämä todella se 'Jumalan poika', josta puhumme? Vai onko hän vain opettaja, joka haluaa meidän ymmärtävän, että todellinen voima on jossain muualla?

On melko ironista, että niin monet edelleen uskovat Jeesuksen jumaluuteen, vaikka uusi testamentti itse asiassa täysin kyseenalaistaa sen. Ehkä se on vain ihmiskunnan tarve nostaa joku tavallinen ihminen jumalalliselle jalustalle, jotta heillä olisi joku, jota palvoa. Totuus on se, että uusi testamentti ei tarjoa todistetta Jeesuksen jumaluudesta – se on pikemminkin todiste siitä, että hän oli enemmän kuin vain myyttinen hahmo, mutta ei aivan se, mitä monet haluavat hänen olevan. Joten ehkäpä on aika myöntää, että kaikki tämä Jeesuksen jumaluus on vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta – ja aika vaikuttava sellainen!