Puna-armeijan eteneminen torjuttiin Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6.-9.7. Neuvostoliiton läpimurtoyritykset estettiin myös Viipurinlahdella heinäkuun alkupäivinä sekä Äyräpäässä ja Vuosalmella 4.-15.7. Aluksi Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista, mutta kovien torjuntataistelujen jälkeen rauhanehtoja lievennettiin.
Moskovan uudet rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Aselepo määrättiin alkavaksi 4.9.1944.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/05/07/kesan-1944-suurhyokkayksesta-aselepoon
12. heinäkuuta 1944– Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen edustaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/1944
Moskovan uudet rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Aselepo määrättiin alkavaksi 4.9.1944.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/05/07/kesan-1944-suurhyokkayksesta-aselepoon
12. heinäkuuta 1944– Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen edustaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/1944
Vastaukset 19
Vanhimmat
Missään lähteessä ei sanota että jatkosota olisi päättynyt Suomen ehdottomaan antautumiseen.
Saksa antautui ehdoitta ja sen koko alue miehitettiin.
Suomessa sen sijaan jatkoivat sodan aikaiset presidentti ja eduskunta, eikä armeijakaan luopunut aseistaan.
Antautuminen on sotilaallisessa mielessä alueen, sotilaiden, linnoitusten, laivojen tai aseiden luovuttamista toiselle vallalle tai vailtiolle. Antautuminen voidaan toteuttaa rauhanomaisesti tai se voi olla seurausta tappiosta taistelussa. Suvereeni valtio voi antautua tappion jälkeen sodassa, yleensä allekirjoittamalla rauhansopimuksen tai antautumissopimuksen. Taistelukentällä antautuminen joko yksittäisten henkilöiden tai upseerien käskystä johtaa yleensä siihen, että antautuvista tulee sotavankeja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antautuminen
Pääministeri J. K. Paasikivi oli murheen murtama hallituksen iltakoulussa marraskuussa 1944.
– Suomi on nyt okkupeerattu (miehitetty) maa.
https://yle.fi/a/74-20109898
"– Suomi on nyt okkupeerattu (miehitetty) maa."
No? Oliko oikeasti? Ei ollut!
Suomi joutui suostumaan kaikkiin naapurin esittämiin ehtoihin ja ehdoitta.
Naapuri suostui Suomen asettamaan ehtoon ehdoitta!
Älä horise typeryyksiä🤡
edeltäkäsin sovittuen kohtauksia olevia oleva näytelmä koko paska.
mutta kyllähän siitä mini leipänsä näköjään saa vieläkin.
moni leipänsä tosin rahahan ei kasva puussa.
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”
Puolustusministeri Rudolf Waldenista tehtiin pikakomennuksella rauhanvaltuuskunnan väliaikainen puheenjohtaja, kunnes ulkoministeri Carl Enckell ehtisi Moskovaan. Waldenin johdolla suomalaiset siirtyivät Kremliin halki öisen kaupungin.
Heitä oli vastassa Neuvostoliiton valtuuskunta sekä pieni brittien edustus. Reilun tunnin kestäneessä tapaamisessa äänessä oli lähinnä Molotov. Britannian lähettiläs käytti yhden puheenvuoron: ”Olen täysin samaa mieltä herra Molotovin kanssa.”
Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.
Esikatselukuva
0:49
Neuvostoliittolainen kuvausryhmä tallensi Moskovan välirauhan allekirjoitustilaisuuden 19. syyskuuta 1944. Alkuperäistä pääneuvottelijaa Antti Hackzellia ei kuvissa näy, sillä hän taisteli elämästään moskovalaisessa sairaalassa.
Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:
Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.
”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”
Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.
Porkkalan evakuointia veneillä 1944.
Avaa kuvien katselu
Porkkalan evakuointia syyskuussa 1944. Aikaa oli tasan 10 päivää. Kuva: SA-kuva
Suomalaiset tarjosivat tilalle Hankoniemeä ja Mannerheim oli puolipaniikissa jopa taipuvainen Ahvenanmaan luovuttamiseen.
– Porkkalan luovutuksen vaarallisuuden takia Mannerheim pohti myös pääkaupungin siirtämistä Tampereelle tai Jyväskylään, Pekka Visuri kuvaa tilanteen vakavuutta.
Mikään ei kuitenkaan auttanut. Rauhansopimuksen päälinjat oli sovittu jo joulukuussa 1943, kun liittoutuneiden johtajat tapasivat Teheranissa. Stalin piti kiinni silloin sovitusta ja Molotov toteutti esimiehensä ohjeita.
https://yle.fi/a/74-20109407
VOI HURRJJA. Onko se tosiaan niin ?
Ei ole! Tiltu valehtelee AINA!
Moskovassa valtuuskuntamme kuuli neukun ehdot. Kerro nyt sitten mitkä olivat Suomen ehdot vai asettiko Suomi ehtoja ollenkaan.
Sotakorvaus putosi puoleen! Jooseppi talutettiin korvasta komeroon ja tuli nenä veressä takaisin ja suostui!
Hahaha oletko vetänyt taas kiljua ja kärpässieniä?
Mitään tuollaista ei tapahtunut paitsi lrstaan lsoisän umpilahon pääkopan sisällä😜🤡😂
Et ollut paikalla!