Kiovan rus oli venäjää

123

Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj[2], Kiovan Venäjä[3] ja Kiovan ruhtinaskunta[4], ven. Киевская Русь, Kijevskaja Rus, ukr. Київська Русь, Kyjivska Rus) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli.[5] Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan yhteys ei ole suora.selvennä Se oli Euroopan omana aikanaan suurin ja vaurain suurvalta, joka sijaitsi nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilla.[6] Maa ulottui etelässä Mustallemerelle, idässä Donille ja lännessä Laatokalle.[6]

Pääartikkeli: Vladimir Suuri
Vuonna 980 Svjatoslavin pojan, ruhtinas Jaropolkin lyhyen ja sekavan hallintokauden jälkeen tiensä valtakunnan johtoon raivasi ruhtinas Vladimir, joka kaiketi oli Svjatoslavin ja tämän orja Malušan, poika. Vaikka Svjatoslav omaksuikin monia piirteitä slaavien kulttuurista, Rurikin jälkeläiset eivät unohtaneet pohjoisia juuriaan.[6] Esimerkiksi Vladimir matkusti Ruotsiin hakemaan apua raivatakseen viikinkijoukkojen avulla tiensä valtakunnan johtoon vuonna 980.[6] Vladimir liitti Kiovan valtakunnan lopullisesti Bysantin ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. Kiovan valtakunta oli koko ajan ajautunut sitä kohti asteittain mutta vääjäämättä. Vuosina 987–988 Bysantin keisari Basileios II oli vaikeuksissa, kun ylimyssuvut kapinoivat häntä vastaan. Vladimir auttoi Basileiosta ja otti vaimokseen tämän sisaren. Vladimir kastettiin 19. toukokuuta 989 Pyhän Basileioksen kirkossa Khersonissa eli Khersonesoksessa nykyisellä Krimillä. Kerrotaan, että tämän jälkeen kaikki asukkaat olisi kastettu Dnipron eli Dneprin vedellä.lähde?

Kiovaan rakennettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa Neitsyt Marialle omistettu kirkko toria vastapäätä venäläiseen tapaan suurelle puistoaukiolle, jonne koko kaupungit asukkaat voitiin kutsua koolle. Kirkko hallitsi sekä poliittista että taloudellista kanssakäymistä. Vuonna 977 Kiovan piispa korotettiin metropoliitaksi, mutta hän johti Rusjin kirkkoa yhdessä Konstantinopolin nimittämän kreikkalaisen prelaatin kanssa.

Venäjä kuuluu historiallisesti Kiovan alaisuuteen. Sitäpaisti venäläisillä menisi paljon paremmin jos niitä johtaisi joku ulkopuolinen. Saksan avun ne typeryyttään torjui.

Syylliset on löydettävä eivätkä ne ole koskaan niitä pahantekijöitä, vaan ihan ulkopuolisia esim. vanhuksia ja lapsia.