Palkansaajan täytyy ansaita vuodessa jopa yli 48000 euroa enemmän kuin kansanedustajan, jotta pääsisi samoihin nettotuloihin, ilmenee Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen Verkkouutisten pyynnöstä tekemästä laskelmasta (ks. kuvio jutun alla).
Ensimmäisen kauden kansanedustajalla todellinen veroprosentti voi olla vain 31,2, kun vastaaviin nettotuloihin yltävä palkansaaja maksaa ansiotuloveroa 44,9 prosenttia.
Ero selittyy kansanedustajille maksettavilla verottomilla kulukorvauksilla, jotka pienimmillään ovat pääkaupunkiseudulla asuville 986,81 euroa kuussa, ja suurimmillaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien ulkopuolella asuville ja kakkosasuntoa pk-seudulla pitäville 1809,15 euroa kuussa.
Näin ollen maakunnista valittu ensimmäisen kauden kansanedustaja, jolle maksetaan 7137 euroa kuussa, ja jolla on asunto Helsingissä, saa kulukorvauksineen käteen 6156 euroa kuukaudessa.
Pienintä kulukorvausta nauttivan ensimmäisen vuoden kansanedustajan veroprosentti on hiukan kireämpi (34,3 %), mutta se on edelleen pienempi kuin jos palkkion ja kulukorvauksen summaa verotettaisiin tavallisen palkkatulon veroprosentilla.
Jos taas kansanedustajan palkkiota ja suurinta kulukorvausta yhteenlaskettuna verotettaisiin kuten palkkaa, veroprosentti olisi 42,1.''
Ensimmäisen kauden kansanedustajalla todellinen veroprosentti voi olla vain 31,2, kun vastaaviin nettotuloihin yltävä palkansaaja maksaa ansiotuloveroa 44,9 prosenttia.
Ero selittyy kansanedustajille maksettavilla verottomilla kulukorvauksilla, jotka pienimmillään ovat pääkaupunkiseudulla asuville 986,81 euroa kuussa, ja suurimmillaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien ulkopuolella asuville ja kakkosasuntoa pk-seudulla pitäville 1809,15 euroa kuussa.
Näin ollen maakunnista valittu ensimmäisen kauden kansanedustaja, jolle maksetaan 7137 euroa kuussa, ja jolla on asunto Helsingissä, saa kulukorvauksineen käteen 6156 euroa kuukaudessa.
Pienintä kulukorvausta nauttivan ensimmäisen vuoden kansanedustajan veroprosentti on hiukan kireämpi (34,3 %), mutta se on edelleen pienempi kuin jos palkkion ja kulukorvauksen summaa verotettaisiin tavallisen palkkatulon veroprosentilla.
Jos taas kansanedustajan palkkiota ja suurinta kulukorvausta yhteenlaskettuna verotettaisiin kuten palkkaa, veroprosentti olisi 42,1.''
Vastaukset 2
Vanhimmat
Myös marginaaliveroprosentissa suuri ero
Kansanedustajan on mahdollista saada myös muita palkkioita erillisten luottamustehtävien hoidosta, esimerkiksi valiokuntien ja jaostojen puheenjohtajuudesta, sekä kokouspalkkioita valtionyhtiöiden ja eduskunnan alaisten laitosten hallintoneuvostojen jäsenyydestä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kuittaavat lisäpalkkiota, mikäli ryhmässä on enemmän kuin kaksi edustajaa.
Näistä palkkioista veroa maksetaan marginaaliprosentin mukaan, joka ensimmäisen kauden kansanedustajalla on Sorjosen laskelmassa 51,6 prosenttia.
Kansanedustajan kanssa samaan nettotuloon yltävä palkansaaja maksaa veroa tekemästään lisätyöstä ja saamistaan lisäansioista kuitenkin 56,9 prosenttia.
– Eli siis jos tavallinen kansalainen kilpailee kansanedustajan kanssa luottamustehtäväpaikasta, josta maksetaan kokouspalkkioita, ja kummatkin tienaavat nettona yhtä paljon, niin palkansaajalla menee tästä lisätyöstä enemmän veroja, Sorjonen kiteyttää.
Palkansaajan tulisi päästä 10726 euron kuukausipalkkaan, jotta saisi nettona saman verran kuin muutama tuhat euroa pienempää peruspalkkiota sekä suurinta kulukorvausta saava 1. kauden kansanedustaja.
Ero palkansaajan ja edustajan välillä kasvaa vielä hieman 2.-3. sekä neljännen kauden kansanedustajiin verrattuna, jotka saavat kuukausipalkkion korotettuna. 12 vuoden edustajana työskentelyn jälkeen palkkio on 7993 euroa.
Kansanedustajille on läänitettävä valtakunnasta maaomistusta ja Ritarihuoneelle tilaa laittaa oma vaakuna.