21.12.2022
Vientivetoinen työmarkkinamalli tulee Ruotsista. Myös kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat ovat toimineet sen mukaisesti. EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä kertoo, miksi Suomen pitäisi kerrankin ottaa Ruotsista mallia.
Mitä vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa?
Suomen hyvinvointi riippuu keskeisesti vientialojemme menestyksestä.
Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritystemme kilpailukykyä. Koska myös muiden alojen palkkaratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kustannuksiin, vientivetoiseen työmarkkinamalliin kuuluu lisäksi periaate, jonka mukaan muut alat eivät saa ylittää viennin avauksen kustannusvaikutusta.
Onko missään muualla käytössä vientivetoista työmarkkinamallia?
Kyllä on. Lähin esimerkki löytyy Ruotsista. Periaate, jonka mukaan jokin keskeinen vientiala avaa neuvottelukierroksen ja toimii mallina muille, on käytössä monessa maassa. Näin toimitaan mm. Norjassa ja Saksassa.
Miksi Suomessa pitäisi toimia kuten Ruotsissa?
Olemme molemmat suhteellisen pieniä viennistä riippuvaisia kansantalouksia. Ruotsin talous on menestynyt viime vuosina erinomaisesti.
Hyväksyvätkö kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat mallin Ruotsissa?
Vientivetoinen malli on hyvin laajasti hyväksytty Ruotsissa. Myös kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat ovat toimineet sen mukaisesti.
Onko meillä ollut aiemmilla työmarkkinakierroksilla vientivetoinen malli käytössä?
Vientivetoinen malli oli ensimmäisen kerran käytössä vuosien 2017–2018 neuvottelukierroksella, ja sen mukaisesti toimittiin myös seuraavalla eli 2019–2020 neuvottelukierroksella. Myös vuoden 2021–2022 neuvottelukierroksella noudatettiin vientivetoista mallia kuntia koskevaa neuvotteluratkaisua lukuun ottamatta.
Kenen etuja vientivetoinen työmarkkinamalli ajaa?
Se ajaa viime kädessä kaikkien etua, koska vientivetoisen mallin kautta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos Suomen talouden kannalta. Ruotsin esimerkki osoittaa tämän hyvin.
Miten vientimalli sopii paikallisen sopimiseen?
Vientivetoinen malli sopii paikalliseen sopimiseen hyvin. Vientivetoisen mallin ensimmäisen neuvotteluratkaisun tekee yleensä Teknologiateollisuuden työnantajat, jonka työehtosopimuksissa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat erittäin laajat.
Ovatko Suomessa kaikki osapuolet hyväksyneet tämän mallin?
Palkansaajapuoli on ilmoittanut, että se ei hyväksy vientivetoista mallia. Tästä huolimatta viimeisellä kolmella neuvottelukierroksella eri alojen neuvotteluratkaisut ovat yleisesti olleet vientivetoisen mallin mukaisia vuoden 2022 kunta-alan ratkaisua lukuun ottamatta.
Lisätietoja lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, p. 040 703 2977
Vientivetoinen työmarkkinamalli tulee Ruotsista. Myös kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat ovat toimineet sen mukaisesti. EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä kertoo, miksi Suomen pitäisi kerrankin ottaa Ruotsista mallia.
Mitä vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa?
Suomen hyvinvointi riippuu keskeisesti vientialojemme menestyksestä.
Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritystemme kilpailukykyä. Koska myös muiden alojen palkkaratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kustannuksiin, vientivetoiseen työmarkkinamalliin kuuluu lisäksi periaate, jonka mukaan muut alat eivät saa ylittää viennin avauksen kustannusvaikutusta.
Onko missään muualla käytössä vientivetoista työmarkkinamallia?
Kyllä on. Lähin esimerkki löytyy Ruotsista. Periaate, jonka mukaan jokin keskeinen vientiala avaa neuvottelukierroksen ja toimii mallina muille, on käytössä monessa maassa. Näin toimitaan mm. Norjassa ja Saksassa.
Miksi Suomessa pitäisi toimia kuten Ruotsissa?
Olemme molemmat suhteellisen pieniä viennistä riippuvaisia kansantalouksia. Ruotsin talous on menestynyt viime vuosina erinomaisesti.
Hyväksyvätkö kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat mallin Ruotsissa?
Vientivetoinen malli on hyvin laajasti hyväksytty Ruotsissa. Myös kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat ovat toimineet sen mukaisesti.
Onko meillä ollut aiemmilla työmarkkinakierroksilla vientivetoinen malli käytössä?
Vientivetoinen malli oli ensimmäisen kerran käytössä vuosien 2017–2018 neuvottelukierroksella, ja sen mukaisesti toimittiin myös seuraavalla eli 2019–2020 neuvottelukierroksella. Myös vuoden 2021–2022 neuvottelukierroksella noudatettiin vientivetoista mallia kuntia koskevaa neuvotteluratkaisua lukuun ottamatta.
Kenen etuja vientivetoinen työmarkkinamalli ajaa?
Se ajaa viime kädessä kaikkien etua, koska vientivetoisen mallin kautta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos Suomen talouden kannalta. Ruotsin esimerkki osoittaa tämän hyvin.
Miten vientimalli sopii paikallisen sopimiseen?
Vientivetoinen malli sopii paikalliseen sopimiseen hyvin. Vientivetoisen mallin ensimmäisen neuvotteluratkaisun tekee yleensä Teknologiateollisuuden työnantajat, jonka työehtosopimuksissa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat erittäin laajat.
Ovatko Suomessa kaikki osapuolet hyväksyneet tämän mallin?
Palkansaajapuoli on ilmoittanut, että se ei hyväksy vientivetoista mallia. Tästä huolimatta viimeisellä kolmella neuvottelukierroksella eri alojen neuvotteluratkaisut ovat yleisesti olleet vientivetoisen mallin mukaisia vuoden 2022 kunta-alan ratkaisua lukuun ottamatta.
Lisätietoja lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, p. 040 703 2977
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainoa oikea palkkamalli...
Pitkistäkin perusteluista ja kiistelyistä huolimatta:
Vientivetoinen palkkamalli ON JO olemassa, riippumatta siitä, saako Orpon hallitus aikaan siitä jotakin sopimusta tai lakia.
Tämä jo nykyisin olemassaoleva viennin palkkamalli toteutuu sitten sopimisen sijasta pakolla, varmuudella jonkinlaisessa kaaoksessa ja vahingot tulee olemaan moninkertaiset verrattuna siihen, että siihen sopeudutaan neuvotteluteitse ja että jokainen sopeutuu siihen mitä viennillä saadaan aikaan.
Kysehän on vain siitä, millä tavalla halutaan tuo sopeutuminen tehdä, sopeudutaanko siihen hyvällä vai pahalla. Olipa hyvä tai paha sopeutuminen, niin vientimalli toteutuu aina lopulta, kaikissa tapauksissa, sopimalla tai ilman.
Luoja mitä roskaa.
Sukunimi on äimäilijällä kuitenkin kohdallaan, sen mukaista on tekstikin.
Kokoomus muuttaa koko maan Pohjois-Koreaksi.
Perutuslain vastainen ,yleistä sopimista rajoittava hanke.
Tuota on peruteltu mm. valtakunnan sovittelijan asemaa vahvistavana ,mutta sovittelijan asema on sovitteleva ei määräävä kuten jo nimitys kertoo joten jotain puppua koetetaan syöttää jotta joku peruste hankkeelle saataisiin.
Sovittelija voi antaa osapuolille esityksen mutta jättää korotusprosentin kohdan täyttämättä. Tämä on sallittua joka tapauksessa. Neuvottelijat sitten yhdessä arpovat luvun.
Paitsi järkevä ay-liike, Ruotsissa on myös oma Kuningas, oma Raha ja oikeasti monipuolinen maailmanluokan Teollisuus. Pörssiin sijoittamista ja vaurastumista pidetään fiksuna, ja valtio suosii sitä sekä maltillisen, vakaan verotuksen että eläkesäästämisen keinoin.