Taas näitä EU:uun järjettömyyksiä, kun EU haluaa määrätä kaikkea
https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7945959
Rami Lehtinen (ps.): EU tulee kalliiksi – Juomavesidirektiivi on täysin järjetön Suomelle
Puhdas juomavesi ei ole useissa muissa lähellekään sellainen itsestäänselvyys kuin Suomessa. SAMI LETTOJÄRVI
Rami Lehtinen
Europarlamenttivaalit käytiin kesällä ja kohta uutta direktiiviä puskee taas tuutin täydeltä. Äänestysprosentti 42,4 osoittaa, että suomalaiset eivät koe EU-vaaleja tärkeiksi. Tosiasia kuitenkin on, että valtaosa eduskunnan lainsäädäntötyöstä on jollain tasolla sidoksissa EU:n päätöksiin. Sillä on siis merkitystä ketkä Suomen asioista EU:ssa päättävät.
Yksi merkittävimmistä Suomea koskevista päätöksistä on paljon närää aiheuttanut juomavesidirektiivi. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa juomaveden saatavuutta.
Tarkoitus on hyvä, koska useassa EU-maassa vesi on juomakelvotonta.
Suomen osalta direktiivi on merkittävä siksi, että se käytännössä kieltäisi messingin käytön. Niin Suomessa kuin Ruotsissa käytetään veden poikkeuksellisen koostumuksen takia sinkkikadon kestäviä messinkiseoksia.
Direktiivin mukaan messingistä liukenee juomaveteen vähäinen määrä lyijyä, minkä takia Suomelta ja Ruotsilta odotetaan toimenpiteitä. Valtioneuvosto on asiasta täysin eri mieltä, mutta se ei tunnetusti paljon EU:ssa paina.
Arvioiden mukaan juomavesidirektiivi toisi Suomeen jopa yli kolmen miljardin lisäkustannukset vuodessa.
Lyhyesti sanottuna juomavesidirektiivi on Suomen osalta täysin järjetön. Niin tilastot kuin tutkimuksetkin ovat tässä asiassa puolellamme. Suomen juomavedessä ei ole lähelläkään raja-arvoja olevaa määrää lyijyä tai muita terveydelle haitallista aineita.
Suomen vesijohtovesi on tunnetusti maailman puhtaimpia. Direktiivin järjettömyyttä osoittaa myös se, että komissio ei ole pystynyt osoittamaan ratkaisulleen kestäviä oikeudellisia tai tieteellisiä perusteita.
Arvioiden mukaan juomavesidirektiivi toisi Suomeen jopa yli kolmen miljardin lisäkustannukset vuodessa, koska messingille ei ole meidän vedenlaatuamme kestävää vaihtoehtoa, jolloin vesijohtoverkkoa pitäisi uusia jopa 3–5 vuoden välein.
Ainoa positiivinen asia on se, että Suomi sai siirrettyä juomavesidirektiivin voimaantuloa vuoteen 2032, mutta se ei riitä. Direktiiviä on muutettava niin, että Suomessa käytettävää messinkiseosta ei kielletä.
Tämän kaltaiset päätökset murentavat lisää suomalaisten luottamusta EU:n jäsenyyteen. Olemme heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta vuodesta toiseen nettomaksajia, ja sen lisäksi EU:sta tulee jatkuvasti toinen toistaan uskomattomampia direktiivejä ja asetuksia, joille ei ole järjellisiä selityksiä.
Jos juomadirektiivistä tulee kallis lasku Suomelle, niin samaa herkkua on tulossa myös EU:n ennallistamisasetuksen myötä. Asetuksen on arvioitu tuovan vuosittain noin 700 miljoonan euron kustannukset.
Suomen talous ei tule tekemään ihmenousua, joten kiitos EU:n vaikeita talouspäätöksiä on tulossa jatkossakin. Asetus oli alun perin kaatumassa, mutta harmittavasti itävaltalainen vihreä ympäristöministeri äänesti maansa hallituksen tahtotilan vastaisesti.
EU:n mukana on tullut paljon Suomen kannalta kielteisiä asioita ja siksi kriittisyys unionia kohtaan on lisääntynyt.
Kalliit yhteisvelat ja kestämätön byrokratia eivät ole suhtautumista unioniin ainakaan parantaneet. Eduskunnassa huomaa, että valtioiden itsenäinen päätöksenteko on vuosi vuodelta huvennut, eikä loppua näy. Luisuminen kohti liittovaltiota on ollut kiihtyvää.
Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Jokioisista.
https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7945959
Rami Lehtinen (ps.): EU tulee kalliiksi – Juomavesidirektiivi on täysin järjetön Suomelle
Puhdas juomavesi ei ole useissa muissa lähellekään sellainen itsestäänselvyys kuin Suomessa. SAMI LETTOJÄRVI
Rami Lehtinen
Europarlamenttivaalit käytiin kesällä ja kohta uutta direktiiviä puskee taas tuutin täydeltä. Äänestysprosentti 42,4 osoittaa, että suomalaiset eivät koe EU-vaaleja tärkeiksi. Tosiasia kuitenkin on, että valtaosa eduskunnan lainsäädäntötyöstä on jollain tasolla sidoksissa EU:n päätöksiin. Sillä on siis merkitystä ketkä Suomen asioista EU:ssa päättävät.
Yksi merkittävimmistä Suomea koskevista päätöksistä on paljon närää aiheuttanut juomavesidirektiivi. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa juomaveden saatavuutta.
Tarkoitus on hyvä, koska useassa EU-maassa vesi on juomakelvotonta.
Suomen osalta direktiivi on merkittävä siksi, että se käytännössä kieltäisi messingin käytön. Niin Suomessa kuin Ruotsissa käytetään veden poikkeuksellisen koostumuksen takia sinkkikadon kestäviä messinkiseoksia.
Direktiivin mukaan messingistä liukenee juomaveteen vähäinen määrä lyijyä, minkä takia Suomelta ja Ruotsilta odotetaan toimenpiteitä. Valtioneuvosto on asiasta täysin eri mieltä, mutta se ei tunnetusti paljon EU:ssa paina.
Arvioiden mukaan juomavesidirektiivi toisi Suomeen jopa yli kolmen miljardin lisäkustannukset vuodessa.
Lyhyesti sanottuna juomavesidirektiivi on Suomen osalta täysin järjetön. Niin tilastot kuin tutkimuksetkin ovat tässä asiassa puolellamme. Suomen juomavedessä ei ole lähelläkään raja-arvoja olevaa määrää lyijyä tai muita terveydelle haitallista aineita.
Suomen vesijohtovesi on tunnetusti maailman puhtaimpia. Direktiivin järjettömyyttä osoittaa myös se, että komissio ei ole pystynyt osoittamaan ratkaisulleen kestäviä oikeudellisia tai tieteellisiä perusteita.
Arvioiden mukaan juomavesidirektiivi toisi Suomeen jopa yli kolmen miljardin lisäkustannukset vuodessa, koska messingille ei ole meidän vedenlaatuamme kestävää vaihtoehtoa, jolloin vesijohtoverkkoa pitäisi uusia jopa 3–5 vuoden välein.
Ainoa positiivinen asia on se, että Suomi sai siirrettyä juomavesidirektiivin voimaantuloa vuoteen 2032, mutta se ei riitä. Direktiiviä on muutettava niin, että Suomessa käytettävää messinkiseosta ei kielletä.
Tämän kaltaiset päätökset murentavat lisää suomalaisten luottamusta EU:n jäsenyyteen. Olemme heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta vuodesta toiseen nettomaksajia, ja sen lisäksi EU:sta tulee jatkuvasti toinen toistaan uskomattomampia direktiivejä ja asetuksia, joille ei ole järjellisiä selityksiä.
Jos juomadirektiivistä tulee kallis lasku Suomelle, niin samaa herkkua on tulossa myös EU:n ennallistamisasetuksen myötä. Asetuksen on arvioitu tuovan vuosittain noin 700 miljoonan euron kustannukset.
Suomen talous ei tule tekemään ihmenousua, joten kiitos EU:n vaikeita talouspäätöksiä on tulossa jatkossakin. Asetus oli alun perin kaatumassa, mutta harmittavasti itävaltalainen vihreä ympäristöministeri äänesti maansa hallituksen tahtotilan vastaisesti.
EU:n mukana on tullut paljon Suomen kannalta kielteisiä asioita ja siksi kriittisyys unionia kohtaan on lisääntynyt.
Kalliit yhteisvelat ja kestämätön byrokratia eivät ole suhtautumista unioniin ainakaan parantaneet. Eduskunnassa huomaa, että valtioiden itsenäinen päätöksenteko on vuosi vuodelta huvennut, eikä loppua näy. Luisuminen kohti liittovaltiota on ollut kiihtyvää.
Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Jokioisista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.