Suomi jakoi peppua

Mitään sotilasoperaatioita ei tapahtunut muuta kuin Suomen irrottaminen Venäjästä. Luonnonvarojakaan eivät pyrkineet erityisesti hyödyntämään. Saksan tavoite oli romahduttaa tsaarin valta ja se onnistui lähinnä Leninin avulla, joskin siihen liittyi taloudellisesti tärkeiden alueiden irrottamista Venäjästä, tärkeimpänä Ukraina. Suomikin toimitti elintarvikkeita Pietariin, samoin Baltian alue. Niiden erottaminen Venäjästä oli ratkaiseva isku, johon Venäjä sitten kaatuikin ja bolsevikit suostuivat rauhaan, jota Saksa tavoitteli.

Hitlerillä parikymmentä vuotta myöhemmin oli sitten jo laajemmat tavoitteet, joihin sisältyi myös pidemmälle meneviä taloudellisia ja strateigisia laskelmia. Silti hänenkin sotansa sellaisena kuin se toteutui, oli yllättävän paljon improvisaatiota ja tapahtuneeseen reagoimista. Sikäli kuin pidemälle tähtääviä suunnitelmia oli, ne olivat pahasti kesken sodan alkaessa. Varsinaiset hyökkäykset kyllä suunniteltiin etukäteen sellaisella aikataululla kuin saksalaiselle esikuntatyöskentelylle oli ominaista. Sodan voittaminen olisi vaatinut pitkäjänteistä strategiaa. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, saati vallattu sen valtaamaa aluetta muutamassa vuodessa. Brittiläisestä imperiumista puhumattakaan. Montgomery antaa hyvän kuvauksen asiasta kirjassaan, jonka hän kirjoitti sodankäynnin historiasta toisen maailmansodan jälkeen. Oikein hyvä teos, joka kertoo senkin, että brittiläisessä sotataidossa oli tutkittu historiaa huolella ja käsitettiin, että sota on paljon muutakin kuin vain sotilaiden käymiä taisteluja ja kestävän imperiumin kasaaminen enemmän kuin vain sotavoimien marssittamista rajojen yli. Jo muinaiset roomalaiset... heistä kannattaa aina aloittaa, jos haluaa ymmärtää, miten maailma oikein toimii.