Hei!
Olen epilepsiapotilas, tarkemmin sanottuna jo vuodesta -75. Nykyään lääkkeet ovat kehittyneet sen verran, että uskalsin ajaa ajokortin ja ostaa auton - tosin vain raskaan ja ison (ja mielestäni ruman) katumaasturin. Sillä syntyy pienimmät vammat mahdollisessa onnettomuudessa. Ajan tietysti vain kaupungissa.
Ongelmani on siinä, että riittävän vahva lääkitys pitää kohtaukset poissa, mutta vie ajokyvyn. Kevennetyllä lääkityksellä taas saan muutaman kohtauksen vuodessa, mutta pystyn ajamaan autolla.
Olen siis joukossanne. Toivotaan parasta.
Olen epilepsiapotilas, tarkemmin sanottuna jo vuodesta -75. Nykyään lääkkeet ovat kehittyneet sen verran, että uskalsin ajaa ajokortin ja ostaa auton - tosin vain raskaan ja ison (ja mielestäni ruman) katumaasturin. Sillä syntyy pienimmät vammat mahdollisessa onnettomuudessa. Ajan tietysti vain kaupungissa.
Ongelmani on siinä, että riittävän vahva lääkitys pitää kohtaukset poissa, mutta vie ajokyvyn. Kevennetyllä lääkityksellä taas saan muutaman kohtauksen vuodessa, mutta pystyn ajamaan autolla.
Olen siis joukossanne. Toivotaan parasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... ja on provo. mut aika luovaa jo...
Provoohan tuo kai on mutta :) Sovit oikein hyvin joukkoon etkä sieltä tuskin erotu. Yritän väistellä ja tähän asti on mennyt ihan ihan, itsemurhia yritetään, kolaroida yritetään mutta hyvä kuski haistaa jo kaukaa vaaralliset autoilijat ja tarvittaessa kouluttaa heitä..