Se eilinen Ylen uutisten juttu oli täysi susi.
Väitöskirja ja sähköyhtiöiden johtajat kertovat:
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis tarvitse rakentaa.
Sähköverkko siis kestää sähköautojen yleistymisen hyvin, eikä sähkö lopu kesken.
Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Väitöskirja ja sähköyhtiöiden johtajat kertovat:
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis tarvitse rakentaa.
Sähköverkko siis kestää sähköautojen yleistymisen hyvin, eikä sähkö lopu kesken.
Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Niin oli. Norjassa tehty tutkimus osoitti, että päivän aikainen pikalataus ei näy sähköverkossa kuin muutaman promillen lisäyksenä. Oikein oli IS uutinen. Enemmän huolestutti se,että mm. Carunan varsinainen viesti oli, että valtio on puuttunut siirtohintoje nousuun, joten linjojen saneerausta ei voi tehdä.........paitsi, jos korotetaan siirtohintoja.
Vetytalous on tukien hakuun tarkoitettu kupla. Parisen vuotta sitten puhuttiin julkisesti sähkön ylituotannon ylijäämästä mm. tuulivoiman hyödyntämisessä vedyn avulla. Tuulivoima tällä hetkellä tuottaa kokonaisuudesta n 18-22% laskentatavasta riippuen. Kapasiteetti taitaa olla 7000 Mw ja maksimit 5-6Gw, ja minimi 1oo Mw ja allekin. Vastaavasti myynti, osto hyvällä tuulisäällä myyntiin 300-1500 Mw ja huonoilla osto 1000 Mw. Tämän ja tulevan rakentamattoman tuulikapasiteetin hyödyntämiseksi keksittiin "vetytalous". Vety nimettiin energiavarastoksi. Vety on aika huono hyötysuhteeltaan, sähkö- vety 60% (jos sitäkään)-vety -sähkö 60% tot. 36%. Tarkoittaa, että 10Kw ylituotannosta saamme takaisin huimat 3,6Kw. Ei kauheasti järkeä. 1000Mw -360Mw. Muitakin tapoja, kuten Vantaalla. sähkön ollessa ilmaista ajetaan lämpöpumpuilla maaperään lämpöä ja otetaan sitä sieltä talviaikaan. Salon jätevoimala on yhteiskäyttövoimala jota on pakko ajaa kesälläkin. 100 Mw generaattori. Hukkalämmöt radiaattoreilla taivaalle., valitettavasti. Koelaitos siellä ajaa kallioperään lämpöä kesällä talvella nähdään toimiiko käytännössä, idea hyvä. Maalämpöpumpun COP paranee huomattavasti, kun maapiirin lämpö nousee. Kallion lämmittämisessä on omat vaikeutensa, lämpö nimittäin voi lähteä siitä pohjaveden mukanna liikkeelle . Tutkimuksissa on laskettu, 2 miljoonaa HENKILÖautoa tarvitsee lisäkapasiteettia n 300Mw jatkuvaa tehoa, on vajaa puolet OL1:stä. Vetylaitos pitää sijoittaa sellaiseen paikkaan missä sitä halpaa tuulisähköä on ja ajaa sitä tyyninä aikoina verkkoon, sieltä on valmiit linjat kantaverkkoon. Jotenkin ihmettelen, mikä taho rakentaa ylikapasiteettia vetytaloyutta varten. Yksi 800 Mw perusvoimalaitos ja pörssi sellaiseksi ettei spekulaatioihin ole tarvetta eikä mahdollisuuksia. Aikaa on liikenteen sähköistyminen kestää vielä vuosia (kymmeniä) aikaa on hyvin rakentaa linjoja ja voimaloita. Mykkäsen pienoisydinvoimaloista ei ole vaalipuheiden jälkeen kuulunut mitään.
....Mykkäsen pienoisydinvoimaloista ei ole vaalipuheiden jälkeen kuulunut mitään..
Suomessa tehdään merkittävää työtä pienvoimaloiden eteen. Tuossa muutamia linkkejä.
https://www.helen.fi/uutiset/2023/helen-ja-steady-energy-tahtaavat-ydinlampotuotannon-kaynnistamiseen-suomessa
https://www.hs.fi/talous/art-2000010479658.html
https://www.keravanenergia.fi/blog/artikkeli/keravan-energia-ja-steady-energy-sopimukseen-ydinkaukolammon-suunnittelusta/
https://www.kuopio.fi/2024/07/18/pienydinvoimalan-esisuunnittelusta-sopimus-kuopiossa-kaytannon-toimet-alkavat/
https://www.greenreality.fi/lprnyt/suomen-ensimmainen-pienydinvoimala-suunnitteilla-lappeenrantaan-kaupunki-hakee-teollisia
Toki ainakin aluksi vain lämpöä, mutta se antaa tilaa uusille sähkön käytön kohteille, kun lämpöä ei tehdä pelkästään verkon kautta tulevasta sähköstä.
Tekoäly kertoo näin:
"Norjan sähköautojen (EV) pikalatauksen vaikutus sähkönkulutukseen on monimutkainen kysymys, joka riippuu useista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat mm. sähköautojen määrä, pikalatausasemien käyttöaste ja sähkönkulutuksen yleinen taso päiväsaikaan.
Norjassa on ollut nopea sähköautojen käyttöönotto, ja sähköautojen osuus uusien autojen myynnistä on ollut maailman korkeimpia. Vuoden 2023 loppupuolella Norjassa oli rekisteröity yli 600 000 sähköautoa. Sähköautojen lataaminen, erityisesti pikalataus, kuluttaa merkittäviä määriä sähköä, mutta koska sähköautojen lataus jakautuu päivän eri ajankohtiin, sen vaikutus vaihtelee.
Keskimääräinen sähkönkulutus pikalatauksessa:
Pikalatausasemat tarjoavat yleensä tehoa välillä 50 kW - 350 kW, ja lataus kestää tavallisesti 15–45 minuuttia.
Esimerkiksi yhden auton 30 minuutin pikalataus 150 kW
teholla kuluttaa noin 75 kWh.
Sähköautojen vaikutus kokonaiskulutukseen:
Norjan päivittäinen sähkönkulutus on noin 350 GWh (gigawattituntia), ja huipputunteina kulutus voi olla 20–25 GWh/h.
Jos esimerkiksi 10 000 sähköautoa olisi samaan aikaan pikalatauksessa 150 kW
teholla, se kuluttaisi 1,5 GW, mikä vastaa noin 6–8 % huippukuormasta.
Käytännössä kaikki sähköautot eivät lataa samaan aikaan, mutta suurissa kaupungeissa ja vilkkailla matkailureiteillä pikalataus voi lisätä paikallista kuormitusta. Keskimäärin päivällä tapahtuva lataaminen, kun kulutus on jo korkealla, voi lisätä kysyntäpiikkejä, mutta Norjan energiajärjestelmä hyötyy uusiutuvan energian (vesivoima) ylivoimaisesta osuudesta, mikä tasoittaa kuormitusta.
Yhteenveto:
Sähköautojen pikalataus voi merkittävästi lisätä sähkön hetkellistä kulutusta, mutta vaikka kaikki Norjan sähköautot olisivat pikalatauksessa päivän aikana, kokonaiskuormitus kasvaisi vain muutaman prosentin verrattuna maan normaaliin sähkönkulutukseen. Tämä voi kuitenkin luoda paikallisia piikkejä ja vaatii hyvää kuormanhallintaa, varsinkin päiväsaikaan."
Sekö joku valehteli jo tästäkin asiasta, että sähköa ei riitä sähköautoille.
Myytti 1: Sähkö ei riitä, jakeluverkko ei kestä ja
niin edelleen
• Suomen henkilöautojen täyssähköistäminen kasvattaisi
sähkönkulutusta noin 10 %.
Sähkö riittää sähköautojen lisääntyessäkin.
https://www.sahkoviesti.fi/liikkeella/sahko-riittaa-sahkoautojen-lisaantyessakin.html
Sähköverkko kestää sähköautojen yleistymisen hyvin, eikä sähkö lopu kesken.
Suomen sähköverkko kestää sähköautojen yleistymisen ja sähköntuotanto on riittävällä tasolla. Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Fingridin sähköjärjestelmävisio 2023-julkaisussa todetaan:”Jakeluverkot mahdollistavat uuden sähköntuotannon ja -kulutuksen, kuten sähköautot, sähköisen lämmityksen ja hajautetun aurinkovoiman, eivätkä aiheuta niiden käytölle merkittäviä rajoitteita.”
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen.
Suomen sähköverkko kestäisi, vaikka kaikkien kotitalouksien autot muuttuisivat kertarysäyksellä sähköautoiksi. Tämä selvisi, kun Ville Tikka tutki väitöskirjassaan, miten sähköverkkoa pitää kehittää sähköautojen yleistyessä.
– Vaikka Suomen autokanta muuttuisi silmänräpäyksessä sähköautoiksi, meidän vuotuinen sähkönkulutus kasvaisi 10 prosenttia. Ei puhuta sähkönkysynnän kannalta kovinkaan suuresta ilmiöstä, kertoo väitöstutkija Ville Tikka LUT-yliopistosta Lappeenrannasta.
https://yle.fi/a/74-20068837
Nyt saa fossiili vapaasti.
Päästöttömän sähkön tuotannon osuus Suomessa on nyt 94 % kokonaistuotannosta ( vuoden 2023 luku). Alla listaus, miten siihen on päästy.
Sähkön tuotanto,hiilidioksidipäästöt:
• 2,5 Mt vuonna 2023*
• 4,1 Mt vuonna 2022
• 4,7 Mt vuonna 2021
• 6,9 Mt vuonna 2015
• 19 Mt vuonna 2010
https://energia.fi/tiedotteet/sahkovuosi-2023-puhdas-sahkontuotanto-kasvoi-paastot-ja-hinnat-romahtivat/
Tottahan verkkoja omistavat ja niistä rahansa saavat yrittävät lobata siten, että itse siitä hyötyisivät ja saisivat nostaa hintojaan tai ilmaista rahaa valtiolta kasvattaakseen verkkokapasiteettia.
Totuus on kyllä viranomaispuolellakin, mutta asia on arka ja lausunnoissa pitää olla varovainen.
Hienoa nähdä että vielä on kansalaisia jotka näkevät tälläisten salaliittojen läpi ja osaava ajatella omilla aivoillaan.
https://www.bbc.com/news/blogs-trending-57532368
Tämä valheellinen käsitys sähkön riittämättömyydestä nousi esiin Ylen valheellisen uutisen vuoksi.
Suomessa on liikennekäytössä 3 306 625 autoa.
päästöt pitäisi olla henkilökohtaiset... siis lentokonematka vs auto
suomen pitäisi ostaa caruna takaisin ... keräys pystyyn jos ei muuten ole rahaa..
" Suomen pitäisi ostaa caruna takaisin " . Eihän Suomi ole sitä koskaan omistanutkaan . Carunan sähköverkko on hyvin pieni osa koko sähköverkosta .
Tarkkaan ottaen Suomen pitäisi ostaa Carunan sähköverkot takaisin. Carunan hallinnoimat sähköverkot Suomi on aiemmin omistanut. Ja olet oikeassa, Suomen pitäisi kansallistaa kaikki sähköverkot. Paikalliset monopolit ovat järjettömiä eikä yksitysomistajuus tuota tässä tapauksessa mitään hyötyä.
Ja on suhteellista onko Caruna pieni osa sähköverkkoa, mutta ihmisiä Carunan sähköverkon alueella on varmaan noin 1,5 miljoonaa.
Eli aikanaan Pekka Haaviston ollessa ministerinä valtion sähköverkot myytiin Carunalle. Eikä siinä ollut mitään järkeä.
Tarkkaan ottaen Suomi ei ole koskaan omistanut Carunan sähköverkkoa . Fortum ne verkot omisti . Käsittääkseni kyseessä on pörssissä noteerattu yhtiö . Tuosta kansallistamisesta olen samaa mieltä .
Jos kaikki autot olisi huomenna sähköautoja, sähkön kulutus jopa laskisi kun nesteen öljyjalostamo hiljenisi, samalla päästäisiin suomen suurimpiin kuuluvasta ilman saastuttajasta eroon.
Vai ladataan yö aikaan??? Kyllä meillä on ainakin lämmöt päällä sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskellä yötä keskellä talvea kovilla pakkasilla. Varsinkin, kun ollaan siinä sydäntalvessa jolloin pakkaset on viikkojakin - 20 ja yli - 25 asteen. Mikä muuttuu yö latauksessa muka eroksi pakkasella. Kyllä nyt on kirjoitta aivan kuutamolla. Kyllä ihan samaa sähköä kuluu yölläkin lämmitykseen, kuin päivällä ja siihen sähköautoa viellä latautumaan, kun aurinkopanelien tuotto on aika nollissa.
Silti yöllä sähkön kulutus on pienimmillään. Ihan riippumatta omakotitalostasi, maailma ei pyöri SINUN ympärillä.
Aurinkovoima ei tuota sähköä yhtään suomessa yöllä . Välillä tuntuu, että maailma pyörii vain kehäkolmen sisäpuolella, eikä ymmärretä, että pohjoisessakin toiset elävät ja sähkökulut on suuret talvella kaamos aikaan ja kovilla pakkasilla . Voihan sitä sanoa, että kulutus on pienempää yöllä, mutta kaamos on yhtä yötä myös päivällä, mutta mitä se hyödyttää, kun sähkö ei tule riittämään kaikille.
Sähkön kokonaiskulutuksesta koti- ja maatalouksien osuus on vain 30 % (vuoden 2023 tieto), suurin sähkön käyttäjä on teollisuus ja palvelut (66%, loppu 4% menee häviöihin).
Toki jotkut teollisuuslaitokset toimivat 24/7, mutta iso osa teollisuudesta/palveluista on kiinni yöaikaan, jonka vuoksi sähkönkulutus on selvästi pienempää. Ei siis ole mikään ongelma jos vastapainoksi kotitalouksien sähkönkulutus nousee öisin.
Ihan tiedoksi, aurinkovoima ei ole talvella merkittävää edes päiväaikaan. Joten miksi takerrut johonkin aurinkovoimaan?
Huijausta koko aloitus. Sähköautoilu talviaikaan todellakin aiheuttaa suuremman riskin sähkön loppumiselle kun on päiviä jolloin ei tuulimyllyt pyöri, eikä aurinko paista. Tällöin sähkönkulutus on usein jo yli 2000 megawattia suurempi kuin Suomen oma sähköntuotanto. Tähän päälle jos jokin Olkiluodon ydinvoimaloista joutuu vikatilaan ja siksi pois käytöstä niin silloin sähkön tuotanto jää vielä pahemmin vajaaksi. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä että sähköautoja ladataan yöaikaan. Talvella käynnistyvät jo erilaisten talojen, rakennuksien, ajoneuvojen lämmittimet jolloin sähkönkulutus nousee tuhansilla megawateilla suuremmaksi kuin kesällä. Nykyisin monet ihmiset käyttävät asuntojensa kodinkoneita yöaikaan.
"Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä että sähköautoja ladataan yöaikaan."
Tuolla on perustavanlaatuinen merkitys. Yöllä tehoa on "liikaa", päivällä ei.
Tuotantoa sopeutetaan tarpeen mukaan, mutta Fingridin sivuilta voi katsoa sähkönkulutuksen ja -tuotannon historiaa hyvinkin tarkalla tasolla. Sieltä näkee hyvin miten sähkönkulutus laskee yöaikaan selvästi, joten sähköautojen lataukseen kapasiteettia kyllä on.
Sähköverkko ei osassa Suomea kestä edes tuulivoiman lisärakentamista . Lisää kapasiteettiä rakennetaan , mutta kestää 4-5 vuotta vielä .