Syyt uudenlaisen kaluston hankinnalle ovat sangen raadollisia.
Venäjän Iranista ostama ballistinen ohjus Fath-360 ei tuo venäläisille mitään radikaalia uutta kykyä, ja tietyiltä osin sen ominaisuudet ovat kehnompia kuin venäläisten omissa ohjuksissa, kirjoittaa ohjusasiantuntija, Alankomaiden puolustusakatemian dosentti Ralph Savelsberg Breaking Defensessä.
Vuonna 2020 julkistetun Fath-360:n kantama on Iranin mukaan 120 kilometriä ja maksiminopeus Mach 4.
Savelsberg on tehnyt video- ja kuvamateriaaliin perusteella tietokonesimulaation, jonka perusteella väite 120 kilometrin kantamasta on uskottava.
Simulaatioiden perusteella ohjus tosiaankin kiihtyy maksimissaan Mach 4:n nopeuteen ja sen suurin korkeus lennon aikana olisi 45 kilometriä. Korkeus saavutettaisiin 100 sekunnin kuluttua laukaisusta.
Huippukorkeuden jälkeen ohjus alkaa pudota ja sen nopeus kiihtyy lähelle kolminkertaista äänennopeutta, minkä jälkeen ilmanvastus alkaa hidastaa ohjusta ja osumahetkellä ohjus kulkee kaksinkertaista äänennopeutta. 120 kilometrin lento kestää vajaat 200 sekuntia.
ranin mukaan ohjuksen tarkkuus on 30 metriä (CEP). Tämä circular error probable -metriikka tarkoittaa sen ympyrän sädettä, jonka sisälle 50 prosenttia projektiileista osuu.
Savelsberg pitää väitettä uskottavana. Fath-360:n taistelukärki painaa 150 kg, joten ilmoitetulla tarkkuudella ohjus sopii lähinnä suhteellisen suuria tai pehmeitä kohteita varten. Sen sijaan siltojen tai panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen tarkkuuden pitäisi olla vain joitakin metrejä.
Tarkkuusiskuissa tarvitaan siis useampia ohjuksia. Ukrainassa ohjuksen tarkkuus on Savelsbergin mukaan ilmoitettua merkittävästi kehnompi elektronisen sodankäynnin vuoksi.
Fath-360:n kantama ja hyötykuorma ovat samaa luokkaa kuin venäläisten omien ohjusten, etenkin 9M54-perheen aseiden. Lisäksi venäläisohjukset ovat iranilaista tarkempia ja niiden taistelukärjet kykenevät vaikuttamaan laajemmalle pinta-alalle.
Lisäksi Fath-360:t eivät sovi nykyisiin venäläisiin laukaisualustoihin, eikä niitä varten ole rakennettu vielä logistiikkaketjua. Miksi Venäjä siis ostaa niitä?
Savelsbergin mukaan syitä on todennäköisesti kaksi: Ensinnäkin Venäjän oma aseteollisuus ei välttämättä kykene vastaamaan nykyiseen kysyntään, joten hieman kehnompikin ohjus käy joitakin kohteita varten. Puutteistaan huolimatta Fath-360 käy esimerkiksi Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan hyökkäämiseen sekä siviiliväestön terrorisointiin.
Toinen syy on kulutussodan logiikka: mikä tahansa Ukrainaa vastaan käytetty ohjus pakottaa puolustajan kuluttamaan omaa ilmatorjunta-asearsenaaliaan.
Venäjän Iranista ostama ballistinen ohjus Fath-360 ei tuo venäläisille mitään radikaalia uutta kykyä, ja tietyiltä osin sen ominaisuudet ovat kehnompia kuin venäläisten omissa ohjuksissa, kirjoittaa ohjusasiantuntija, Alankomaiden puolustusakatemian dosentti Ralph Savelsberg Breaking Defensessä.
Vuonna 2020 julkistetun Fath-360:n kantama on Iranin mukaan 120 kilometriä ja maksiminopeus Mach 4.
Savelsberg on tehnyt video- ja kuvamateriaaliin perusteella tietokonesimulaation, jonka perusteella väite 120 kilometrin kantamasta on uskottava.
Simulaatioiden perusteella ohjus tosiaankin kiihtyy maksimissaan Mach 4:n nopeuteen ja sen suurin korkeus lennon aikana olisi 45 kilometriä. Korkeus saavutettaisiin 100 sekunnin kuluttua laukaisusta.
Huippukorkeuden jälkeen ohjus alkaa pudota ja sen nopeus kiihtyy lähelle kolminkertaista äänennopeutta, minkä jälkeen ilmanvastus alkaa hidastaa ohjusta ja osumahetkellä ohjus kulkee kaksinkertaista äänennopeutta. 120 kilometrin lento kestää vajaat 200 sekuntia.
ranin mukaan ohjuksen tarkkuus on 30 metriä (CEP). Tämä circular error probable -metriikka tarkoittaa sen ympyrän sädettä, jonka sisälle 50 prosenttia projektiileista osuu.
Savelsberg pitää väitettä uskottavana. Fath-360:n taistelukärki painaa 150 kg, joten ilmoitetulla tarkkuudella ohjus sopii lähinnä suhteellisen suuria tai pehmeitä kohteita varten. Sen sijaan siltojen tai panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen tarkkuuden pitäisi olla vain joitakin metrejä.
Tarkkuusiskuissa tarvitaan siis useampia ohjuksia. Ukrainassa ohjuksen tarkkuus on Savelsbergin mukaan ilmoitettua merkittävästi kehnompi elektronisen sodankäynnin vuoksi.
Fath-360:n kantama ja hyötykuorma ovat samaa luokkaa kuin venäläisten omien ohjusten, etenkin 9M54-perheen aseiden. Lisäksi venäläisohjukset ovat iranilaista tarkempia ja niiden taistelukärjet kykenevät vaikuttamaan laajemmalle pinta-alalle.
Lisäksi Fath-360:t eivät sovi nykyisiin venäläisiin laukaisualustoihin, eikä niitä varten ole rakennettu vielä logistiikkaketjua. Miksi Venäjä siis ostaa niitä?
Savelsbergin mukaan syitä on todennäköisesti kaksi: Ensinnäkin Venäjän oma aseteollisuus ei välttämättä kykene vastaamaan nykyiseen kysyntään, joten hieman kehnompikin ohjus käy joitakin kohteita varten. Puutteistaan huolimatta Fath-360 käy esimerkiksi Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan hyökkäämiseen sekä siviiliväestön terrorisointiin.
Toinen syy on kulutussodan logiikka: mikä tahansa Ukrainaa vastaan käytetty ohjus pakottaa puolustajan kuluttamaan omaa ilmatorjunta-asearsenaaliaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.