On usein mainittua miten linux ei tue kaikkia osia koneessa. Jotta linux toimisi voi joutua lataamaan langattoman verkon ajurit, luin että jokin linux ei jotenkin tunnistanut emolevyä.
Mitkä on yleisimmät ajurit jotka joutuu asentamaan linuxiin?
Olen miettinyt langattoman näppäimistön ja hiiren ostamista. Näissäkin on joillakin ollut ongelmia saada toimimaan. Onko väliä onko näppämistöllä ja hiirellä sama usb lähetin, siis se pieni osa joka laitetaan koneeseen? Onko merkillä väliä? Esimerkiksi logitech on tunnettu ja sellainen kuin "logik" on vähemmän tunnettu. Joillakin on ollut bluetooth tavaroiden kanssa ongelmia, taitaa löytyä myös bluetooth näppäimistöjä.
Joku sanoi että hän ostaa vanhemman koneen linuxia varten koska niihin on ehditty päivittää ajurit. Ilmeisesti kannettavien kanssa on enemmän ongelmia ajureiden kanssa kuin pöytäkoneiden.
Onko jotkin linux käyttöjärjestelmät vaikeampia ajureiden kanssa kuin muut? Eräs taisi mainita että debian voi olla vaikea tässä. Ehkä kannattaisi testailla eri järjestelmiä ja valita se mistä pitää ja mikä toimii hyvin koneessa.
Ajureista kysymyksiä
40
278
Vastaukset
- Anonyymi
Tarkoitatko kernel-moduleita? Linux-ajurit on toteutettu kernel-moduleina ja useimmat ajurit on siinä mukana. Jos ei löydy, niin pakettivarastosta löytyy hiukan harvinaisempien laitteiden ajurit.
Debianissakin on linux-kerneli, joten ajurit ovat siinä täsmälleen samalla logiikalla kuin kaikissa muissakin järjestelmissä, jotka käyttävät linux-kerneliä.
Nykyään ajurit tulevat yleensä ensin linux-ympäristöön - joten uusien koneidenkaan kanssa ei välttämättä ole ongelmia. Syynä on se, että avoimen koodin ympäristönä siinä ei ole mitään salaisuuksia piilossa, jolloin järjestelmään voidaan kehitysvaiheessa luottaa. Binääri-pakatuissa järjestelmissä ei ole takuita siitä, mitä kommervenkkeja siellä on piilossa haittaamassa laiteajurien kehittämistä..- Anonyymi
Olen aloittelija tässä linuxissa. Mikä on kernel moduli? Mikä on pakettivarasto?
Voiko linuxeja ladata "binääri-pakatuissa" järjestelmissä? Mistä tietää mikä on binääri pakattu ja mikä ei? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen aloittelija tässä linuxissa. Mikä on kernel moduli? Mikä on pakettivarasto?
Voiko linuxeja ladata "binääri-pakatuissa" järjestelmissä? Mistä tietää mikä on binääri pakattu ja mikä ei?Jos olet aloittelija tietokoneissa, anna sen asennuksen hoitaa joku sellainen joka osaa tietotekniikaa.
Tietotekniikan opetteluun voi sitten hankkia vaikka Raspberry Pi 5:n.
- Anonyymi
Yleensä ajureita ei joudu asentamaan vaan ne on valmiina. Jos joku asia ei toimi, en ole vielä koskaan jäänyt ihmettelemään vaan netistä on aina löytynyt apu. Vaikeimmat tapaukset tainneet olla adsl-kortti, jonka valmistaja oli tehnyt vain yhdelle kernel-versiolle ajurin, mikä sitten piti päivittää nykykernelille sopivaan muotoon.
Ajurituki on kuitenkin selvästi parempi kuin esim. Windows 11:ssa. Tämä siitä syystä, että myös windows-ajureita voi joissain tapauksissa käyttää ja mitään ajureita ei varsinaisesti ole jätetty pois - tosin jos koneesta ei löydy esim. mikrokanava-arkkitehtuuria voi kortin käyttö olla hankalaa vaikka ajuri toimisikin, kun sille ei ole liitintä missään!- Anonyymi
Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?
Linuxin tapauksessa erillisiä ajureita tarvitsee asentaa todella harvoin. Itse olen joutunut asentamaan nVidian- näytönohjaimen ajurit ja koneessa olevan Wi-Fi- kortin -ajurit. Kummatkin asentuivat Ubuntun omalla Ajurityökalulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?
Asentaa vaikka lanikaapelilla, että saa asennettua ja sitten käyttää googlea. Ei sitten tarvitse puljata tikkujen kanssa kun voi asentaa suoraan jälkikäteen.
lspci komento listasi pci laitteet, ja lsusb listaa sitten usblaitteet.
Muistan, että kun joskus asensin Debianin yhteen koneeseen niin Broadcomin wifi ajuri puuttui joten googleen laitoin wifi piirin nimen ja Debian niin tuli vastaan ohjesivu, mikä nytkin löytyy: https://wiki.debian.org/bcm43xx
Eli käytännössä pääkäyttäjänä muokkasin /etc/apt/sources.list tiedostoa, että laitoin sinne "contrib non-free" sinne rivin perään ja asensi ohjeen mukaan.
Tähän ei minulla mennyt montaa minuuttia joten aika helposti käy kun jaksaa asennella lanikaapeli kiinni. Kyllä sen saman ajurin saa tikullekin työnnettyä ja asennusvaiheessa lisättyä ilman mitään nettiyhteyttä mutta minusta se on paljon vaikeampaa.
Mutta, olen kyllä IT-taitoinen ja asentanut käyttöjärjestelmiä ennenkin, joten jos tämä on uutta niin voi olla hyvä idea jos käyttöjärjestelmän asentaa joku kuka osaa asentaa käyttöjärjestelmän, kuten varmistaa tiedostot, kirjanmerkit, osioida kiintolevyn missä poistetaan vanha käyttöjärjestelmä ja jne.
Ja ennen kuin tähän lähtee niin voi olla hyvä kartoittaa että mitä sillä koneella nyt oikeasti aikoo tehdä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?
Jos kopioit ajurin joltakin toiselta koneelta - siinä on mahdollisuus, että se ei toimisi: Pitää olla samaa kerneliä vastaan käännetty moduli. Oikeastaan ainoa järkevä tapa on ladata ajuri pakettivarastosta tai kääntää se itse. Kernelin kääntämiseen taas löytyy ohjeita muualta. Ajurien kohdalla oikeastaan täytyy miettiä haluaako ajurin mukaan kerneliin vai haluaako sen moduliksi: Jos se on mukana, ajuri toimii heti kun kerneli on ladattu. Jos se on moduli, pitää se ladata erikseen - eli usb-tikulta et voi ladata mitään, jos ajuri-moduli on usb-tikulla eikä kernelissä.
Tuossa kääntäminen on melko lailla pähkinänkuoressa:
https://hackernoon.com/how-to-write-your-first-linux-kernel-module
-toki, jos koodi löytyy valmiina kernel-puusta voi tuon tehdä konfiguroimalla kerneliin kyseisen modulin ja kääntämällä uudestaan (make menuconfig/make modules/make modules_install)
- Anonyymi
Hiiret, näppäimistöt, viivakoodinlukijat jne. ovat standardia tavaraa joten jos eivät toimi, niin voi palauttaa ostopaikkaan. Tietysti jos jotain erikoisempaa hiirtä missä on lisävarusteena perseensuristin niin sitten ehkä voi tarvita jotain ajuria. Langattomat laitteet nyt oletuksena ovat häiriöherkempiä kun käyttävät samoja taajuuksia, että niitä on hyvä välttää.
Kaikissa käyttöjärjestelmissä yleisimmät asennettavat ajurit ovat langattomiin verkkolaitteisiin liittyvät. Eli vaikka se itse bluetooth jossain läppärissä.- Anonyymi
No jos se on jokin näppäimistö ja hiiri josta on mennyt jo palautusoikeus ja mieluummin jos voi niin selvittää mitkä käy linuxiin ja mitkä ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jos se on jokin näppäimistö ja hiiri josta on mennyt jo palautusoikeus ja mieluummin jos voi niin selvittää mitkä käy linuxiin ja mitkä ei.
Kaikki standardit laitteet kuten hiiret, näppäimistöt, viivakoodinlukijat jne. käyvät samalla tavalla kaikkiin käyttöjärjestelmiin.
Jos on ostanut jonkun paskan mikä hajoaa asennettaessa päivityksiä niin sitten maksetaan oppirahat. En ole kuitenkaan koskaan kuullut hiiristä, näppäimistöistä tai viivakoodinlukijoista jotka eivät toimisi. Joissakin saattaa olla eksoottisia lisänappeja joita voi sitten säädellä mieleiseksi.
- Anonyymi
Logitechin näppäimistöjä ja hiirejä katsoin niin ei ihan heti mitään ajureita löytynyt. Mitäs sitten.
- Anonyymi
Ne eivät tarvitse mitään erillisiä ajureita toimiakseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne eivät tarvitse mitään erillisiä ajureita toimiakseen.
Okei on sitten väärää tietoa muualla.
- Anonyymi
Kuullostaa hyvältä. Jos näillä olisi jotain ajureita jossain ladattavana, olisivat jotain standardoimatonta roskaa.
Kun ajureita ei ole, käyttävät sitä standardia ajuria mikä on joka paikassa valmiina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuullostaa hyvältä. Jos näillä olisi jotain ajureita jossain ladattavana, olisivat jotain standardoimatonta roskaa.
Kun ajureita ei ole, käyttävät sitä standardia ajuria mikä on joka paikassa valmiina.Niin mutta onko linuxia varten...ehkä niiden tekijät suunnittelee ne lähinnä windowsia varten samoin kuin windows kannettavat on suunniteltu windowsia varten...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mutta onko linuxia varten...ehkä niiden tekijät suunnittelee ne lähinnä windowsia varten samoin kuin windows kannettavat on suunniteltu windowsia varten...
Edelleenkin, näppäimistöillä ja hiirillä on standardi. Sitä varten käyttöjärjestelmissä on hiiriajuri ja näppisajuri ja ne käy näille kaikille vehkeille. Viivakoodinlukijatkin käyttää näppäimistöajuria, että lukemalla viivakoodin ruudulle tulee tekstiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, näppäimistöillä ja hiirillä on standardi. Sitä varten käyttöjärjestelmissä on hiiriajuri ja näppisajuri ja ne käy näille kaikille vehkeille. Viivakoodinlukijatkin käyttää näppäimistöajuria, että lukemalla viivakoodin ruudulle tulee tekstiä.
Selvä en ehkä täysin ymmärrä mikä standardi on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selvä en ehkä täysin ymmärrä mikä standardi on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Standardi
Asian voisi ilmaista niinkin, että Suomessa viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Niin se sitten tarkoittaa sitä, että jos lukee lakikirjasta pykäliä niin sen saa varmasti sitten suomeksi ja ruotsiksi. Arabian kielistä käännöstä ei sitten välttämättä kun se ei ole standardi täällä.
Tai se, että kun ostat kaupasta telkkarin että se on yhteensopiva täällä standardin sähköverkon kanssa. Eri puolilla maailmaa voi olla jotain muuta.
Standardi ei siis tarkoita sitä että mikä on vaikka yleinen vaan se mikä on jossain määritelty, sille löytyy speksi.
Tämä on ihan kelpo artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards
Tietotekniikassa toki sitten esimerkiksi verkkoprotokollat ja merkistöt ovat standardeja ja myös jotkut ohjelmointikielet ja kirjastot.
- Anonyymi
Tuolta löytyy tietokanta Linux:ssa toimivista laitteista - näyttäisi olevan n. 500 000 laitetta tuettuna:
https://linux-hardware.org/
Siellä on myös hw-probe komento, jolla voi uploadata oman laitteistonsa tiedot ja nähdä koosteen laitteisto-ongelmista: Ei pidä kuitenkaan järkyttyä, sivuston luokittelu on melko raaka ja esim. omassa koneessani on 3 laitetta merkattu viallisiksi. Kaikki kuitenkin toimivat, koska ajuritasolla ongelmat on saatu korjattua. Ja samat ongelmathan koskevat tietysti kaikkia käyttöjärjestelmiä vaikka niitä ei mainostetakaan missään.- Anonyymi
Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?
Luo Probe..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?
Melkoinen määrä laiterajapinnoista on standardisoitu: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards
Se mikä on standardia, toimii joka paikassa kun joka paikassa on geneerinen näppisajuri, hiiriajuri, UVC kamera, AC'97 jne.
Tämän lisäksi, vaikka LAN piirien toteutukset eivät ole standardeja, aivan jokaisesta ollut vuosikymmeniä kaikki speksit avoinna ja koodit tehty joka puolelle. Viimeisin käyttöjärjestelmä missä emolevyn LAN-portti ei aina toiminut taisi olla Windows 7.
Langallisten lähiverkkojen ohella, kaikki mikä on standardoitua toimii ongelmitta, ja koska verkkoprotokollat ovat standareja, laitteet jotka kytketään USB:n sijasta lähiverkkoon ovat ongelmattomia.
Joten käytännössä niitä standardoimattomia asioita sitten on:
1. USB-portteihin kytkettävät laitteet jotka eivät ole standardoituja. Esimerkiksi on mahdollista että jossain kamerassa onkin lisäominaisuus että seurailee ihmistä ja moottori liikuttaa sitä ja tätä ohjataan ajurilla. Tuollainen toiminto voi jäädä toimimatta standardilla ajurilla ja edellyttää laitevalmistajan ajuria.
2. Grafiikkakiihdytykset. Näytönohjainvalmistajat virittelevät omia juttuja.
Intel on perinteisesti tukenut piirejä parhaiten, ei ainoastaan näytönohjaomissa. Sattuneesta syystä Intel on suosittu yrityskoneissa
AMD oli surullisen kuuluisa huonoista ajureistaan aiemmin. Windowsissa ei toiminut OpenGL, päivitykset loppuivat ennen aikaisesti ja linuxeille ei ollut kuin jotain kuraa. AMD nytkin tukee ajureitaan Windowsissa lyhyemmän aikaa kuin nVidia ja Intel.
AMD korjasi ajuriongelmansa monta laitesukupolvea sitten, eli enää ei teknisiä ongelmia oikein ole. Koska ajurit löytyvät Linuxista valmiina niin ovat Linuxeissa pidempään tuettuja kuin Windowsissa.
nVidia taas on rakentanut ajuritukensa aina oman supersalaisen ajurinsa varaan. Tämä ajuri toiminut linuxeissa 2000-luvun alusta saakka. Tiettävästi joissakin läppäreissä on jokin erikoisempi nVidia optimus joka on hyvin ronkeli, että toimii vain niillä ajureilla mitkä laitevalmistaja mukaan laittanut. Windowsin päivittyessä tai linuxeja laitettaessa tuo on voinut rikkoutua että grafiikkakiihdytykset ovat olleet prossulla integroidun kiihdytyksen varassa.
3. Langaton tiedonsiirto
Itse tiedonsiirto on standardia, mutta piiritoteutukset eivät ole. Periaatteessa mahdollista että joku piiri ei toimi ilman ajurin lisäämistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melkoinen määrä laiterajapinnoista on standardisoitu: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards
Se mikä on standardia, toimii joka paikassa kun joka paikassa on geneerinen näppisajuri, hiiriajuri, UVC kamera, AC'97 jne.
Tämän lisäksi, vaikka LAN piirien toteutukset eivät ole standardeja, aivan jokaisesta ollut vuosikymmeniä kaikki speksit avoinna ja koodit tehty joka puolelle. Viimeisin käyttöjärjestelmä missä emolevyn LAN-portti ei aina toiminut taisi olla Windows 7.
Langallisten lähiverkkojen ohella, kaikki mikä on standardoitua toimii ongelmitta, ja koska verkkoprotokollat ovat standareja, laitteet jotka kytketään USB:n sijasta lähiverkkoon ovat ongelmattomia.
Joten käytännössä niitä standardoimattomia asioita sitten on:
1. USB-portteihin kytkettävät laitteet jotka eivät ole standardoituja. Esimerkiksi on mahdollista että jossain kamerassa onkin lisäominaisuus että seurailee ihmistä ja moottori liikuttaa sitä ja tätä ohjataan ajurilla. Tuollainen toiminto voi jäädä toimimatta standardilla ajurilla ja edellyttää laitevalmistajan ajuria.
2. Grafiikkakiihdytykset. Näytönohjainvalmistajat virittelevät omia juttuja.
Intel on perinteisesti tukenut piirejä parhaiten, ei ainoastaan näytönohjaomissa. Sattuneesta syystä Intel on suosittu yrityskoneissa
AMD oli surullisen kuuluisa huonoista ajureistaan aiemmin. Windowsissa ei toiminut OpenGL, päivitykset loppuivat ennen aikaisesti ja linuxeille ei ollut kuin jotain kuraa. AMD nytkin tukee ajureitaan Windowsissa lyhyemmän aikaa kuin nVidia ja Intel.
AMD korjasi ajuriongelmansa monta laitesukupolvea sitten, eli enää ei teknisiä ongelmia oikein ole. Koska ajurit löytyvät Linuxista valmiina niin ovat Linuxeissa pidempään tuettuja kuin Windowsissa.
nVidia taas on rakentanut ajuritukensa aina oman supersalaisen ajurinsa varaan. Tämä ajuri toiminut linuxeissa 2000-luvun alusta saakka. Tiettävästi joissakin läppäreissä on jokin erikoisempi nVidia optimus joka on hyvin ronkeli, että toimii vain niillä ajureilla mitkä laitevalmistaja mukaan laittanut. Windowsin päivittyessä tai linuxeja laitettaessa tuo on voinut rikkoutua että grafiikkakiihdytykset ovat olleet prossulla integroidun kiihdytyksen varassa.
3. Langaton tiedonsiirto
Itse tiedonsiirto on standardia, mutta piiritoteutukset eivät ole. Periaatteessa mahdollista että joku piiri ei toimi ilman ajurin lisäämistä.Joo joku sanoi että ubuntu toimi huonosti amd prosessorilla, taisi tuuletin pyöriä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo joku sanoi että ubuntu toimi huonosti amd prosessorilla, taisi tuuletin pyöriä.
Ei toimi huonosti laisinkaan. Itellä on koneessa AMD Ryzen 5 3600 ja tuuletin pyöriin Win11:sta ja Ubuntussa aivan samalla tavalla. Tuuletinasetukset on määritelty koneen BIOS:ssa, ja näillä samoilla asetuksilla myös kotelotuulettimet pyörivät matalemmilla kierroksilla. Kierrokset nousisivat vasta sitten, kun tietty lämpötilaraja saavutettaisiin.
- Anonyymi
Tässä vaikka aloitus miten ei tunnista kannetavan hiirtä
https://www.reddit.com/r/linuxquestions/comments/1e1q6d1/my_current_linux_distros_on_my_3_old_laptops_acer/- Anonyymi
Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.
Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.
Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.
Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.
Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen.Eikö trackpad ole tavallaan kannettavan hiiri, no kai se on eri, siis sillä liikutellan kursoria ja painetaan linkkejä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.
Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.
Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen.Huolestuttavaa ettei "trackpad" toimi kaikissa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huolestuttavaa ettei "trackpad" toimi kaikissa...
Tietotekniikka on sellaista. Kaikkea ei ole standardoitu ja siellä sitten pitää olla ajuri. Ja silloin kun pitää olla ajuri niin se on joko esiasennettu käyttöjärjestelmä mihin se ajuri on laitettu, tai sitten se on laitettu Linuxiin valmiiksi kuten melkein kaikki on.
Nämä ajurit vielä siitä vittumaisia, että yhteensopivuus ajurien ja käyttöjärjestelmän kernelin välillä muuttuu. Windowsin versiopäivitys esimerkiksi voi rikkoa sen jos kone on niin vanha, että laitevalmistajaa ei kiinnosta laittaa päivityksiin yhteensopivaa ajuria, eikä tilanne helpotu käyttöjärjestelmää vaihdettaessa.
Tästä syystä kannattaa vaan suosia standardia tekniikkaa, tai ainakin sellaisia tuotteita joissa on vähän paremmin dokumentoidut tai laadukkaiden valmistajien osat.
- Anonyymi
Aika hyvä idea on ostaa Chromebook läppäri niin siihen varmaan menee kaikki linuxit sitten kun ChromeOS käyttää Linuxia, jos ChromeOS ei syystä tai toisesta kelpaa.
Pöytäkoneeksi sitten löytyy näitä barebone koneita missä ei ole käyttöjärjestelmää ollenkaan, tyyliin Intelin NUC ja vastaavat niin niihinkin voi asennella mitä vaan.
Tai sitten ostaa esiasennettuna yritysvehjettä. Dell myy työkäyttöön XPS:ää missä Ubuntua esimerkiksi, sitten löytyy tehotyöasemia Red Hatilla vaikka.
Jos haluaa opetella tietotekniikkaa ja/tai haluaa halvan ja vähävirtaisen koneen niin sitten vaikka Rasperry Pi 5 ja siihen se Rasbian, joka on käytännössä Debian.- Anonyymi
Jaa tuota en tiennyt että chromebooki tukee hyvin linuxia, no varmaan siksi kun eikö koko chromeos perustu linuxiin.
- Anonyymi
Joku sanoi että lenovo jotenkin sopii linuxin kanssa. Thinkpad taidettiin mainita. Onko muita. Acer, asus, hp, mitä näitä nyt on.
- Anonyymi
Nuo chromeos koneet on usein aika alitehoisia ja chromen tuki loppuu jossain vaiheessa. Jos tarkoitus on käyttää linuxia niin mietin että tehokkaampi windows kone sopii paremmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku sanoi että lenovo jotenkin sopii linuxin kanssa. Thinkpad taidettiin mainita. Onko muita. Acer, asus, hp, mitä näitä nyt on.
Yrityskannettavat, tyyliin Dell, HP, Lenovo. Kuluttajakannettavissa on heikommin yhteensopivat osat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo chromeos koneet on usein aika alitehoisia ja chromen tuki loppuu jossain vaiheessa. Jos tarkoitus on käyttää linuxia niin mietin että tehokkaampi windows kone sopii paremmin.
Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.
Okei joku sanoi että juuri debianin kanssa voi olla ajuri ongelmia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.
Eikö tuossa debian 12 gnomessa ole usein musta taustakuva, eikö sitä saa muutettua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö tuossa debian 12 gnomessa ole usein musta taustakuva, eikö sitä saa muutettua.
Oletuksena tällainen: https://www.server-world.info/en/Debian_12/desktop/img/2.png
Saa sen muuttaa sellaiseksi kuin itse haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei joku sanoi että juuri debianin kanssa voi olla ajuri ongelmia.
Millä tahansa käyttöjärjestelmällä voi olla jos kyse on jostain standardoimattomasta.
Debian vaan on laadukas ja maksuton.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162168Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842098- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101256Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811183Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 63854
- 71853