Ajureista kysymyksiä

Olen aloittelija tässä linuxissa. Mikä on kernel moduli? Mikä on pakettivarasto?

Voiko linuxeja ladata "binääri-pakatuissa" järjestelmissä? Mistä tietää mikä on binääri pakattu ja mikä ei?

Anonyymi kirjoitti:

Olen aloittelija tässä linuxissa. Mikä on kernel moduli? Mikä on pakettivarasto?

Voiko linuxeja ladata "binääri-pakatuissa" järjestelmissä? Mistä tietää mikä on binääri pakattu ja mikä ei?

Lue lisää

Jos olet aloittelija tietokoneissa, anna sen asennuksen hoitaa joku sellainen joka osaa tietotekniikaa.

Tietotekniikan opetteluun voi sitten hankkia vaikka Raspberry Pi 5:n.

Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?

Lue lisää

Linuxin tapauksessa erillisiä ajureita tarvitsee asentaa todella harvoin. Itse olen joutunut asentamaan nVidian- näytönohjaimen ajurit ja koneessa olevan Wi-Fi- kortin -ajurit. Kummatkin asentuivat Ubuntun omalla Ajurityökalulla.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?

Lue lisää

Asentaa vaikka lanikaapelilla, että saa asennettua ja sitten käyttää googlea. Ei sitten tarvitse puljata tikkujen kanssa kun voi asentaa suoraan jälkikäteen.

lspci komento listasi pci laitteet, ja lsusb listaa sitten usblaitteet.

Muistan, että kun joskus asensin Debianin yhteen koneeseen niin Broadcomin wifi ajuri puuttui joten googleen laitoin wifi piirin nimen ja Debian niin tuli vastaan ohjesivu, mikä nytkin löytyy: https://wiki.debian.org/bcm43xx

Eli käytännössä pääkäyttäjänä muokkasin /etc/apt/sources.list tiedostoa, että laitoin sinne "contrib non-free" sinne rivin perään ja asensi ohjeen mukaan.

Tähän ei minulla mennyt montaa minuuttia joten aika helposti käy kun jaksaa asennella lanikaapeli kiinni. Kyllä sen saman ajurin saa tikullekin työnnettyä ja asennusvaiheessa lisättyä ilman mitään nettiyhteyttä mutta minusta se on paljon vaikeampaa.

Mutta, olen kyllä IT-taitoinen ja asentanut käyttöjärjestelmiä ennenkin, joten jos tämä on uutta niin voi olla hyvä idea jos käyttöjärjestelmän asentaa joku kuka osaa asentaa käyttöjärjestelmän, kuten varmistaa tiedostot, kirjanmerkit, osioida kiintolevyn missä poistetaan vanha käyttöjärjestelmä ja jne.

Ja ennen kuin tähän lähtee niin voi olla hyvä kartoittaa että mitä sillä koneella nyt oikeasti aikoo tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo ajurien asentaminen käytännössä tapahtuu? Sanotaan vaikka että jokin langattoman verkon ajuri puuttuu, selvitän mikä on ajurin nimi, lataan sen ja usb tikulta jotenkin asennan koneelle?

Lue lisää

Jos kopioit ajurin joltakin toiselta koneelta - siinä on mahdollisuus, että se ei toimisi: Pitää olla samaa kerneliä vastaan käännetty moduli. Oikeastaan ainoa järkevä tapa on ladata ajuri pakettivarastosta tai kääntää se itse. Kernelin kääntämiseen taas löytyy ohjeita muualta. Ajurien kohdalla oikeastaan täytyy miettiä haluaako ajurin mukaan kerneliin vai haluaako sen moduliksi: Jos se on mukana, ajuri toimii heti kun kerneli on ladattu. Jos se on moduli, pitää se ladata erikseen - eli usb-tikulta et voi ladata mitään, jos ajuri-moduli on usb-tikulla eikä kernelissä.
Tuossa kääntäminen on melko lailla pähkinänkuoressa:
https://hackernoon.com/how-to-write-your-first-linux-kernel-module
-toki, jos koodi löytyy valmiina kernel-puusta voi tuon tehdä konfiguroimalla kerneliin kyseisen modulin ja kääntämällä uudestaan (make menuconfig/make modules/make modules_install)

No jos se on jokin näppäimistö ja hiiri josta on mennyt jo palautusoikeus ja mieluummin jos voi niin selvittää mitkä käy linuxiin ja mitkä ei.

Anonyymi kirjoitti:

No jos se on jokin näppäimistö ja hiiri josta on mennyt jo palautusoikeus ja mieluummin jos voi niin selvittää mitkä käy linuxiin ja mitkä ei.

Kaikki standardit laitteet kuten hiiret, näppäimistöt, viivakoodinlukijat jne. käyvät samalla tavalla kaikkiin käyttöjärjestelmiin.

Jos on ostanut jonkun paskan mikä hajoaa asennettaessa päivityksiä niin sitten maksetaan oppirahat. En ole kuitenkaan koskaan kuullut hiiristä, näppäimistöistä tai viivakoodinlukijoista jotka eivät toimisi. Joissakin saattaa olla eksoottisia lisänappeja joita voi sitten säädellä mieleiseksi.

Ne eivät tarvitse mitään erillisiä ajureita toimiakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ne eivät tarvitse mitään erillisiä ajureita toimiakseen.

Okei on sitten väärää tietoa muualla.

Kuullostaa hyvältä. Jos näillä olisi jotain ajureita jossain ladattavana, olisivat jotain standardoimatonta roskaa.

Kun ajureita ei ole, käyttävät sitä standardia ajuria mikä on joka paikassa valmiina.

Anonyymi kirjoitti:

Kuullostaa hyvältä. Jos näillä olisi jotain ajureita jossain ladattavana, olisivat jotain standardoimatonta roskaa.

Kun ajureita ei ole, käyttävät sitä standardia ajuria mikä on joka paikassa valmiina.

Lue lisää

Niin mutta onko linuxia varten...ehkä niiden tekijät suunnittelee ne lähinnä windowsia varten samoin kuin windows kannettavat on suunniteltu windowsia varten...

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta onko linuxia varten...ehkä niiden tekijät suunnittelee ne lähinnä windowsia varten samoin kuin windows kannettavat on suunniteltu windowsia varten...

Edelleenkin, näppäimistöillä ja hiirillä on standardi. Sitä varten käyttöjärjestelmissä on hiiriajuri ja näppisajuri ja ne käy näille kaikille vehkeille. Viivakoodinlukijatkin käyttää näppäimistöajuria, että lukemalla viivakoodin ruudulle tulee tekstiä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkin, näppäimistöillä ja hiirillä on standardi. Sitä varten käyttöjärjestelmissä on hiiriajuri ja näppisajuri ja ne käy näille kaikille vehkeille. Viivakoodinlukijatkin käyttää näppäimistöajuria, että lukemalla viivakoodin ruudulle tulee tekstiä.

Lue lisää

Selvä en ehkä täysin ymmärrä mikä standardi on.

Anonyymi kirjoitti:

Selvä en ehkä täysin ymmärrä mikä standardi on.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Standardi

Asian voisi ilmaista niinkin, että Suomessa viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Niin se sitten tarkoittaa sitä, että jos lukee lakikirjasta pykäliä niin sen saa varmasti sitten suomeksi ja ruotsiksi. Arabian kielistä käännöstä ei sitten välttämättä kun se ei ole standardi täällä.

Tai se, että kun ostat kaupasta telkkarin että se on yhteensopiva täällä standardin sähköverkon kanssa. Eri puolilla maailmaa voi olla jotain muuta.

Standardi ei siis tarkoita sitä että mikä on vaikka yleinen vaan se mikä on jossain määritelty, sille löytyy speksi.

Tämä on ihan kelpo artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards

Tietotekniikassa toki sitten esimerkiksi verkkoprotokollat ja merkistöt ovat standardeja ja myös jotkut ohjelmointikielet ja kirjastot.

Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?

Anonyymi kirjoitti:

Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?

Luo Probe..

Anonyymi kirjoitti:

Siis onko tuo sellainen että asennetaan ohjelma ja se kertoo mikä sopii mikä ei? Onko sellaista sivua missä saisi etsiä listaa sopivista osista ja tavaroista?

Melkoinen määrä laiterajapinnoista on standardisoitu: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards

Se mikä on standardia, toimii joka paikassa kun joka paikassa on geneerinen näppisajuri, hiiriajuri, UVC kamera, AC'97 jne.

Tämän lisäksi, vaikka LAN piirien toteutukset eivät ole standardeja, aivan jokaisesta ollut vuosikymmeniä kaikki speksit avoinna ja koodit tehty joka puolelle. Viimeisin käyttöjärjestelmä missä emolevyn LAN-portti ei aina toiminut taisi olla Windows 7.

Langallisten lähiverkkojen ohella, kaikki mikä on standardoitua toimii ongelmitta, ja koska verkkoprotokollat ovat standareja, laitteet jotka kytketään USB:n sijasta lähiverkkoon ovat ongelmattomia.

Joten käytännössä niitä standardoimattomia asioita sitten on:

1. USB-portteihin kytkettävät laitteet jotka eivät ole standardoituja. Esimerkiksi on mahdollista että jossain kamerassa onkin lisäominaisuus että seurailee ihmistä ja moottori liikuttaa sitä ja tätä ohjataan ajurilla. Tuollainen toiminto voi jäädä toimimatta standardilla ajurilla ja edellyttää laitevalmistajan ajuria.

2. Grafiikkakiihdytykset. Näytönohjainvalmistajat virittelevät omia juttuja.

Intel on perinteisesti tukenut piirejä parhaiten, ei ainoastaan näytönohjaomissa. Sattuneesta syystä Intel on suosittu yrityskoneissa

AMD oli surullisen kuuluisa huonoista ajureistaan aiemmin. Windowsissa ei toiminut OpenGL, päivitykset loppuivat ennen aikaisesti ja linuxeille ei ollut kuin jotain kuraa. AMD nytkin tukee ajureitaan Windowsissa lyhyemmän aikaa kuin nVidia ja Intel.

AMD korjasi ajuriongelmansa monta laitesukupolvea sitten, eli enää ei teknisiä ongelmia oikein ole. Koska ajurit löytyvät Linuxista valmiina niin ovat Linuxeissa pidempään tuettuja kuin Windowsissa.

nVidia taas on rakentanut ajuritukensa aina oman supersalaisen ajurinsa varaan. Tämä ajuri toiminut linuxeissa 2000-luvun alusta saakka. Tiettävästi joissakin läppäreissä on jokin erikoisempi nVidia optimus joka on hyvin ronkeli, että toimii vain niillä ajureilla mitkä laitevalmistaja mukaan laittanut. Windowsin päivittyessä tai linuxeja laitettaessa tuo on voinut rikkoutua että grafiikkakiihdytykset ovat olleet prossulla integroidun kiihdytyksen varassa.

3. Langaton tiedonsiirto

Itse tiedonsiirto on standardia, mutta piiritoteutukset eivät ole. Periaatteessa mahdollista että joku piiri ei toimi ilman ajurin lisäämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoinen määrä laiterajapinnoista on standardisoitu: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards

Se mikä on standardia, toimii joka paikassa kun joka paikassa on geneerinen näppisajuri, hiiriajuri, UVC kamera, AC'97 jne.

Tämän lisäksi, vaikka LAN piirien toteutukset eivät ole standardeja, aivan jokaisesta ollut vuosikymmeniä kaikki speksit avoinna ja koodit tehty joka puolelle. Viimeisin käyttöjärjestelmä missä emolevyn LAN-portti ei aina toiminut taisi olla Windows 7.

Langallisten lähiverkkojen ohella, kaikki mikä on standardoitua toimii ongelmitta, ja koska verkkoprotokollat ovat standareja, laitteet jotka kytketään USB:n sijasta lähiverkkoon ovat ongelmattomia.

Joten käytännössä niitä standardoimattomia asioita sitten on:

1. USB-portteihin kytkettävät laitteet jotka eivät ole standardoituja. Esimerkiksi on mahdollista että jossain kamerassa onkin lisäominaisuus että seurailee ihmistä ja moottori liikuttaa sitä ja tätä ohjataan ajurilla. Tuollainen toiminto voi jäädä toimimatta standardilla ajurilla ja edellyttää laitevalmistajan ajuria.

2. Grafiikkakiihdytykset. Näytönohjainvalmistajat virittelevät omia juttuja.

Intel on perinteisesti tukenut piirejä parhaiten, ei ainoastaan näytönohjaomissa. Sattuneesta syystä Intel on suosittu yrityskoneissa

AMD oli surullisen kuuluisa huonoista ajureistaan aiemmin. Windowsissa ei toiminut OpenGL, päivitykset loppuivat ennen aikaisesti ja linuxeille ei ollut kuin jotain kuraa. AMD nytkin tukee ajureitaan Windowsissa lyhyemmän aikaa kuin nVidia ja Intel.

AMD korjasi ajuriongelmansa monta laitesukupolvea sitten, eli enää ei teknisiä ongelmia oikein ole. Koska ajurit löytyvät Linuxista valmiina niin ovat Linuxeissa pidempään tuettuja kuin Windowsissa.

nVidia taas on rakentanut ajuritukensa aina oman supersalaisen ajurinsa varaan. Tämä ajuri toiminut linuxeissa 2000-luvun alusta saakka. Tiettävästi joissakin läppäreissä on jokin erikoisempi nVidia optimus joka on hyvin ronkeli, että toimii vain niillä ajureilla mitkä laitevalmistaja mukaan laittanut. Windowsin päivittyessä tai linuxeja laitettaessa tuo on voinut rikkoutua että grafiikkakiihdytykset ovat olleet prossulla integroidun kiihdytyksen varassa.

3. Langaton tiedonsiirto

Itse tiedonsiirto on standardia, mutta piiritoteutukset eivät ole. Periaatteessa mahdollista että joku piiri ei toimi ilman ajurin lisäämistä.

Lue lisää

Joo joku sanoi että ubuntu toimi huonosti amd prosessorilla, taisi tuuletin pyöriä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo joku sanoi että ubuntu toimi huonosti amd prosessorilla, taisi tuuletin pyöriä.

Ei toimi huonosti laisinkaan. Itellä on koneessa AMD Ryzen 5 3600 ja tuuletin pyöriin Win11:sta ja Ubuntussa aivan samalla tavalla. Tuuletinasetukset on määritelty koneen BIOS:ssa, ja näillä samoilla asetuksilla myös kotelotuulettimet pyörivät matalemmilla kierroksilla. Kierrokset nousisivat vasta sitten, kun tietty lämpötilaraja saavutettaisiin.

Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.

Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.

Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.

Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.

Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen.

Lue lisää

Eikö trackpad ole tavallaan kannettavan hiiri, no kai se on eri, siis sillä liikutellan kursoria ja painetaan linkkejä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä puhutaan trackpadista, ei hiirestä.

Trackpad ei ole standardoitu joten on mahdollista, että joku harvinaisempi tarvitseekin ajurin.

Tai sitten vaan kytkee hiiren siihen laitteeseen.

Lue lisää

Huolestuttavaa ettei "trackpad" toimi kaikissa...

Anonyymi kirjoitti:

Huolestuttavaa ettei "trackpad" toimi kaikissa...

Tietotekniikka on sellaista. Kaikkea ei ole standardoitu ja siellä sitten pitää olla ajuri. Ja silloin kun pitää olla ajuri niin se on joko esiasennettu käyttöjärjestelmä mihin se ajuri on laitettu, tai sitten se on laitettu Linuxiin valmiiksi kuten melkein kaikki on.

Nämä ajurit vielä siitä vittumaisia, että yhteensopivuus ajurien ja käyttöjärjestelmän kernelin välillä muuttuu. Windowsin versiopäivitys esimerkiksi voi rikkoa sen jos kone on niin vanha, että laitevalmistajaa ei kiinnosta laittaa päivityksiin yhteensopivaa ajuria, eikä tilanne helpotu käyttöjärjestelmää vaihdettaessa.

Tästä syystä kannattaa vaan suosia standardia tekniikkaa, tai ainakin sellaisia tuotteita joissa on vähän paremmin dokumentoidut tai laadukkaiden valmistajien osat.

Jaa tuota en tiennyt että chromebooki tukee hyvin linuxia, no varmaan siksi kun eikö koko chromeos perustu linuxiin.

Joku sanoi että lenovo jotenkin sopii linuxin kanssa. Thinkpad taidettiin mainita. Onko muita. Acer, asus, hp, mitä näitä nyt on.

Nuo chromeos koneet on usein aika alitehoisia ja chromen tuki loppuu jossain vaiheessa. Jos tarkoitus on käyttää linuxia niin mietin että tehokkaampi windows kone sopii paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Joku sanoi että lenovo jotenkin sopii linuxin kanssa. Thinkpad taidettiin mainita. Onko muita. Acer, asus, hp, mitä näitä nyt on.

Yrityskannettavat, tyyliin Dell, HP, Lenovo. Kuluttajakannettavissa on heikommin yhteensopivat osat.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo chromeos koneet on usein aika alitehoisia ja chromen tuki loppuu jossain vaiheessa. Jos tarkoitus on käyttää linuxia niin mietin että tehokkaampi windows kone sopii paremmin.

Lue lisää

Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.

Anonyymi kirjoitti:

Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.

Okei joku sanoi että juuri debianin kanssa voi olla ajuri ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Voi siihen asentaa vaikka Debianin. Läppäreissä nyt muutenkin toimii paremmin heikkotehoisemmat laitteet kun niissä kestää akku paremmin eikä kuumene sylissä.

Eikö tuossa debian 12 gnomessa ole usein musta taustakuva, eikö sitä saa muutettua.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö tuossa debian 12 gnomessa ole usein musta taustakuva, eikö sitä saa muutettua.

Oletuksena tällainen: https://www.server-world.info/en/Debian_12/desktop/img/2.png

Saa sen muuttaa sellaiseksi kuin itse haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Okei joku sanoi että juuri debianin kanssa voi olla ajuri ongelmia.

Millä tahansa käyttöjärjestelmällä voi olla jos kyse on jostain standardoimattomasta.

Debian vaan on laadukas ja maksuton.