Koineekreikassa EI OLE LAINKAAN VASTINETTA SUOMEN KIELEEN KADOTUS-SANALLE.
Ja gtällä ei ole toki mitään merkitystä niille, jotka siteeraavat infernalistinen kuola valuen jakeita, joissa kadotus-sana esiintyy.
:D :D :D
Helvetti-kysymyksessä tulee jokseenkin poikkeuksetta esille se, kuinka helvettiuskovaiset vastustavat ajatusta siitä, että otettaisiin selvää, mihin Jeesus viittasi puhuessaan "helvetistä" eli Gehennasta.
Usein heidän mielestään asia on jo selvitetty tuolla helvetti-sanalla. Mutta eihän se ole. Gehenna, Hinnomin laakso, oli olemassa oleva paikka Jeesuksen aikoihin, joten sana "helvetti", jonka myötä tämä tosiseikka EI paljastu vaan nimenomaan hämärtyy, on täysin kummallinen ja harhaanjohtava suomennos. Yksikään suomalainen lukija ei kykene päättelemään helvetti-sanasta, että kyseessä oli Jerusalemin lähistöllä sijaitseva laakso.
Jos ja kun helvettiuskovaiset vastustavat niin intohimoisesti SITÄ, MIKÄ TÄSSÄ ASIASSA ON TOTTA, mitä se kertoo
a) heistä
ja
b) helvetin käsitteestä
suhteessa TOTUUTEEN?
Jos ja kun TOTUUDEN ominaisuus on se, että se TEKEE IHMISEN VAPAAKSI, mitenkä tämä VAPAUS ilmenee helvettiuskovaisen käyttäytymisessä helvettikysymyksen kohdalla?
Minäpä vastaan: ei mitenkään.
Helvetin idea ei suinkaan tee ketään VAPAAKSI, vaan se SITOO siihen uskovat VASTUSTAMAAN TOTUUTTA.
Kuinka, jokin, mikä on TOTTA, voi saada jonkun HARAAMAAN VASTAAN, kun nimenomaan yritetään selvittää TOTUUS tietyn asian suhteen? Mitä VAPAUTTA tuo tuollainen on?
Lähetyssaarnaaja E. Stanley Jones sanoi Intiaan mennessään ottaneensa asenteekseen, että sen Jeesuksen, johon hän uskoi, oli kyettävä kohtaamaan avoimesti kaikki ne kysymykset ja vaikeudet, jotka Intiassa nousisivat esille, ja selviydyttävä niistä voittajana.
Jonesille ei riittänyt pelkkä kaunis kiiltokuva-Jeesus; Jeesuksen oli oltava myös kaikin tavoin TOTTA.
Jonesille tämä merkitsi sitä, että Jeesuksen oli kestettävä Intian rujon todellisuuden ja raakojen tosiasioiden keskellä.
Tällaisesta asenteesta en näe helvettiuskovaisissa helvettikysymyksen suhteen merkkiäkään vaan pelkkää kiemurtelua.
En tiedä, itkeäkö vai nauraa, kun maailman yksinkertaisin asia - kysymys siitä, mitä Jeesus tarkoitti ja mihin hän viittasi puhuessaan Gehennasta - saa helvettiuskovaiset kauhun valtaan. Eikö täydellinen rakkaus poistakaan KAIKKEA pelkoa? Helvettiuskovaisten edustama asenne on täysin vastakkainen sille asenteelle, joka E. Stanley Jonesilla oli hänen lähtiessään lähetystyöhön.
Mutta sellaista se on meidän nojatuolikristittyjen elämä. :)
Ja gtällä ei ole toki mitään merkitystä niille, jotka siteeraavat infernalistinen kuola valuen jakeita, joissa kadotus-sana esiintyy.
:D :D :D
Helvetti-kysymyksessä tulee jokseenkin poikkeuksetta esille se, kuinka helvettiuskovaiset vastustavat ajatusta siitä, että otettaisiin selvää, mihin Jeesus viittasi puhuessaan "helvetistä" eli Gehennasta.
Usein heidän mielestään asia on jo selvitetty tuolla helvetti-sanalla. Mutta eihän se ole. Gehenna, Hinnomin laakso, oli olemassa oleva paikka Jeesuksen aikoihin, joten sana "helvetti", jonka myötä tämä tosiseikka EI paljastu vaan nimenomaan hämärtyy, on täysin kummallinen ja harhaanjohtava suomennos. Yksikään suomalainen lukija ei kykene päättelemään helvetti-sanasta, että kyseessä oli Jerusalemin lähistöllä sijaitseva laakso.
Jos ja kun helvettiuskovaiset vastustavat niin intohimoisesti SITÄ, MIKÄ TÄSSÄ ASIASSA ON TOTTA, mitä se kertoo
a) heistä
ja
b) helvetin käsitteestä
suhteessa TOTUUTEEN?
Jos ja kun TOTUUDEN ominaisuus on se, että se TEKEE IHMISEN VAPAAKSI, mitenkä tämä VAPAUS ilmenee helvettiuskovaisen käyttäytymisessä helvettikysymyksen kohdalla?
Minäpä vastaan: ei mitenkään.
Helvetin idea ei suinkaan tee ketään VAPAAKSI, vaan se SITOO siihen uskovat VASTUSTAMAAN TOTUUTTA.
Kuinka, jokin, mikä on TOTTA, voi saada jonkun HARAAMAAN VASTAAN, kun nimenomaan yritetään selvittää TOTUUS tietyn asian suhteen? Mitä VAPAUTTA tuo tuollainen on?
Lähetyssaarnaaja E. Stanley Jones sanoi Intiaan mennessään ottaneensa asenteekseen, että sen Jeesuksen, johon hän uskoi, oli kyettävä kohtaamaan avoimesti kaikki ne kysymykset ja vaikeudet, jotka Intiassa nousisivat esille, ja selviydyttävä niistä voittajana.
Jonesille ei riittänyt pelkkä kaunis kiiltokuva-Jeesus; Jeesuksen oli oltava myös kaikin tavoin TOTTA.
Jonesille tämä merkitsi sitä, että Jeesuksen oli kestettävä Intian rujon todellisuuden ja raakojen tosiasioiden keskellä.
Tällaisesta asenteesta en näe helvettiuskovaisissa helvettikysymyksen suhteen merkkiäkään vaan pelkkää kiemurtelua.
En tiedä, itkeäkö vai nauraa, kun maailman yksinkertaisin asia - kysymys siitä, mitä Jeesus tarkoitti ja mihin hän viittasi puhuessaan Gehennasta - saa helvettiuskovaiset kauhun valtaan. Eikö täydellinen rakkaus poistakaan KAIKKEA pelkoa? Helvettiuskovaisten edustama asenne on täysin vastakkainen sille asenteelle, joka E. Stanley Jonesilla oli hänen lähtiessään lähetystyöhön.
Mutta sellaista se on meidän nojatuolikristittyjen elämä. :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.