Sähköiskuja saaneet kalat ilmentävät meduusan geenejä

Ajattelevatko solut


Denise O'Leary kertoo Evolution News -sivustolla (25.8.24) Progress in Biophysics and Molecular Biology -julkaisun elokuun 2024 artikkelista, jonka mukaan elävillä soluilla ei ole pelkästään kognitiivisia kykyjä eli ne tavallaan ajattelevat, vaan lisäksi niiden ajattelukyky muodostaa evoluution perustan.
Ajatus ei ole uusi, vaan molekyylibiologi James Shapiro esitti vuonna 2021, että kaikilla elävillä soluilla on kognitiivisia kykyjä. Uutta on, että tästä näkökulmasta työskentelevät tiedemiehet ovat ryhtyneet kehittelemään yksityiskohtaista evoluutioteoriaa, joka haastaa Darwinin luonnonvalinnan (sattumamutaatioiden tuottaman kelpoisimman, joka jää eloon).
Uuden argumentin mukaan luonnonvalinnan käsitettä tulisi arvioida uudelleen
Kognitiivinen valinta olisi täsmällisempi termi käytettäväksi 21. vuosisadan biologiassa. Koska kognitio alkoi elämän alussa, luonnonvalinta edustaa kognitiivista valintaa ja he pitävät luonnonvalintaa tautologiana, joka ei selitä mitään eikä ennusta mitään. Tähän voitaisiin lisätä, että luonnonvalinta on toiminut kätevänä iskulauseena, jolla vaiennetaan uusdarvinismin vastustajat. Tämä onkin riittänyt tähän asti, mutta nyt solujen toiminnasta tiedetään enemmän. Luonnonvalintaa ei ole olemassa, vaan kaikki on ennakoivasti ohjelmoitu epigeneettisiin tiedostoihin.
Miten luonnonvalinnan voisi korvata?
Kirjoittajat ehdottavat tilalle "kognitioon perustuvaa evoluutiota. Kognitio käynnistyi, kun elämä alkoi ja luonnonvalinta -nimike tulisi ymmärtää kognitiiviseksi valinnaksi". He palaavat näin aivan elämän alkuun, jolloin solumatot olisivat ryhtyneet "yhteistyöhön ja ratkaisemaan yhdessä ongelmia. Kukaan ei tiedä, kuinka kognitio alkoi. Oli tuo kipinä sitten mikä tahansa, se epäilemättä käynnisti kognition 3,7-3,4 vuosimiljardia sitten ja tuo äly on heidän mukaansa hallinnut biologisen informaation virtaa tauotta tähän asti".
Merkitys ja tarkoitus tulivat mukaan
Uuden teorian mukaan merkitys ja tarkoitus tulivat osaksi evoluutiota. Neodarwinismilla ei ollut merkitystä eikä päämäärää. Uuden teorian mukaan solut käsittelevät informaatiota ja valitsevat tarkoituksenmukaisia ratkaisuja vastauksina ympäristön aiheuttamaan stressiin.
Uusi näkemys, jonka mukaan kognitio ja tietoisuus ympäristön tapahtumista käynnistyivät elämän alkaessa, voitaisiin kodifioida ja vahvistaa soluihin perustuvaksi tietoisuudeksi. Toisin sanoen, uuden teorian mukaan solut olisivat olleet tietoisia/kognitiivisia/tuntevia toimijoita alkusoluista alkaen. Solut olisivat siis päteviä ongelmien ratkaisijoita, älykkäitä toimijoita, jotka tekevät mielekkäitä päätöksiä, ohjelmoitua laitetta paremmin. Solut tekisivät ympäristöstään ratkaisuja insinöörien tavoin. Nämä tutkijat eivät näytä olevan tietoisia soluissa olevasta epigeneettisestä informaatiosta, jonka Luoja on ennakoivasti ohjelmoinut luomiensa eliöiden perimään, ratkaisemaan nopeasti eteen tulevia ympäristön haasteita.
Uusi teoria muistuttaa panteismia
Sitä nämä teoreetikot eivät tajua, kun antavat molekyyleille tietoisuuden. Solu ei ole todellisuudessa muuta kuin maailmankaikkeudessa olevaa ainetta, jota energia pyörittää. Emme kuitenkaan ole pelkkää ainetta, kuten materialistit uskovat.
Uusi evoluutioteoria on epätoivoinen yritys selittää tietoisuus, joka edelleen pysyy materialisteille ratkaisemattomana ongelmana. Meille, jotka uskomme Jumalan ilmoitukseen, se ei ole sitä. Luodessaan ihmisen Jumala puhalsi henkeään ihmisen sieraimiin (1.Moos.2:7) ja niin ihmisestä tuli elävä sielu, jolla on iankaikkisuuden kaipaus sydämessään (Saarnaaja 3:11).