OWUOR-KULTIN SOKEAT SEURAAJAT

PROFEETTA OWUORIN ympärille on eittämättä rakentunut melkoinen henkilökultti. Hänen uskolliset seuraajansa kutsuvat häntä monikossa ”Jumalan suurimmiksi profeetoiksi.” Hän on sekä Mooses että Elia ja tästä on todisteena valokuvia, joissa hänellä näkyy kaksi päätä!
Owuorin kannattajat uskottelevat yhä uudelleen, että he uskovat pelastuvansa uskon kautta Jeesukseen. Heidän kirjoituksistaan, puheistaan ja nettisivuiltaan käy varsin pian ilmi, että julistuksen ja palvonnan keskiössä on aina ”jumalan kaikkien aikojen mahtavin ja voimallisin profeetta”. Kaikesta voi selvästi ymmärtää, että profeetan uskominen ja profeetan kunnioittaminen on pelastumisen ja iankaikkisen elämän ehto. Samalla tehdään selväksi, että profeetan epäileminen ja hänen väittämiensä kyseenalaistaminen tuottaa tuhon ja tuomion.

HENKILÖKULTIN lisäksi ”parannuksen tekijät” ovat Afrikassa- ja muuallakin - muodostaneet ”alttareita”, kuten he kulttinsa seurakuntia kutsuvat. Niistä eronneet pastorit ja rivijäsenet ovat paljastaneet alttareissa vallitsevan tiukan hierarkian ja sen, kuinka muka ”itsenäiset alttarit” loppujen lopuksi palvelevatkin profeetan omia tarkoitusperiä ja päämääriä. Pettyneiden ja petettyjen uhrien tarinoitaan saamme lukea internetistä harva se päivä. Uhkausten ja kirousten saattelemana lahkosta eronneet ihmettelevät, missä ovatkaan olleet mukana.

TÄLLAISTEN LAHKOJEN ja kultteja määrittää yksi yhteinen piirre, ja se tulee ilmi siinä, kuinka ne rajoittavat ihmisen itsemääräämisoikeutta. Kultille ominaiseen tapaan profeetta Owuor hallitsee alamaistensa ajattelua suvereenilla auktoriteetilla. Kukapa ei tottelisi miestä, joka on mahtikäskyllään laskenut liikkeelle milloin tsunamit, maanjäristykset ja vaikkapa koronapandemian! Pienimmällekään epäilylle ei ole sijaa. Julistus ei ole Raamatun opetusta, jolla vedottaisiin ihmisen ymmärrykseen ja harkintaan, vaan se on autoritaarista käskyttämistä ”suoraan valtaistuimelta.”
Kuten yleensäkin kulteille on tyypillistä, on Owuorillekin naisten pukeutumisen määritteleminen tärkeää. Niinpä piispat Suomessa pynttävät itsensä 'siveästi' samanlaiseen kolttuun, kuin Nairobilainen kohtalotoverinsakin. Pukeutumiskoodiksi määritelty vaatimattomuus ei tietenkään koske kultinjohtajaa itseään, vaan hän saa kukkoilla kretongeissaan kenenkään kieltämättä.

MONIEN MUIDEN kultin johtajien Owuor peilaa oman mielipahansa lahkonsa kannettavaksi. Kun profeetta kohtaa kritiikkiä, hänen alamaisensa piiskataan pukeutumaan säkkipukuun harjoittamaan katumusta, ettei profeetan viha leimahtaisi. Kieroutuneella tavalla kultin johtaja saa kulttinsa jäsenet tuntemaan syyllisyyttä siitä, että koko maailma ei palvo heidän johtajaansa. Samaan aikaan, kun alistetut uskovaiset ryömivät tomussa ja tuhkassa anomassa anteeksiantoa, heidän johtajansa kiertää valikoimassa pukimikseen kalleinta ja uusinta luksusta miljoonakaupungin merkkiliikkeissä.

KUN KULTIN jäsenet kadottavat yhteyden omiin tarpeisiinsa, heidän korkeimmaksi ihanteekseen, heidän elämänsä tarkoitukseksi, jää palvella kultin johtajan tarpeita. Näin heistä tulee oivallisia työkaluja, käsikassaroita kultin johtajan mielivallan palvelukseen; robotteja, jotka papukaijan lailla toistavat sitä, mitä heidän on ohjelmoitu toistamaan.

TUTKIMUS OSOITTAA, että erilaisissa kulteissa mukana olevat väittävät olevansa onnellisia ja tyytyväisiä tilaansa. Ongelma on, että he ovat onnellisia, koska heidän odotetaankin olevan onnellisia. Tässäkin he täyttävät kultin johtajan odotuksia. Todellisuudesta kulteista lähteneet ovat vasta eronsa jälkeen löytäneet kontaktin omiin, todellisiin tunteisiinsa, ja uskaltavat käsitellä niitä. Sen myötä esiin nousee vaimennettu ahdistus, pelot ja suunnaton epävarmuus.

OWUOR-kultti on Suomessa – kuten muuallakin maailmassa – rakentanut omintakeista hierarkiaa. Kouluttamattomia, mutta johtajalleen sokean uskollisia alamaisia nimitetään piispoiksi tai jopa arkkipiispoiksi. Kultin sisällä tällainen toimii tietenkin kannustimena yhä sokeampaan kuuliaisuuteen.
On kuitenkin lohdutonta nähdä, kuinka sairas kultti vieraannuttaa terveestä harkintakyvystä ja aidoista ihmissuhteista. On lopulta raskasta elää elämää, jossa oikeus omiin tunteisiin ja tarpeisiin on uhrattu afrikkalaisen narsisti- kulttijohtajan pohjattoman vallanhalun alttarille.