Mielenilmaus tulossa!

Jos ihmiset eivät ole halukkaita maksamaan kulttuuripalveluista, ne eivät ole tarpeellisia, eikä sellaisiin pidä upottaa veronmaksajilta rosvottua rahaa.

Empä ole eläissäni mokomaa tarvinnut, minun puolesta voisivat leikata vaikka tyvestä poikki.

Seta lakkautettava.

Loisijat haluavat jatkaa muiden nettoverovaroilla loisimistaan.

Itselle kirjallisuus, musiikki, taidenäyttelyt ja teatteri ovat olleet asioita, jotka ovat kuin ilma jota hengitän.

Kun lähdin ulkomaille töihin, otin mukaani Kiven Seitsemän veljestä, Sibeliuksen Finlandian cd:nä ja Eino Leinon tunot.
Ihmiset on niin erilaisia.
Minulle Suomi on kotimaa.
Ja munomaa kulttuuria.

Suomalaisuus ei häviä vaikka tiedämme, että 'The honey badger don't give a shit'!

"Kulttuuri on valitettavasti sellainen luksuspalvelu,
johon tällä hetkellä menee liikaa rahaa.
Julkisessa taloudessa emme me saa suhtautua tällaisiin
jättiläisiin niin, ettei niihin saa lainkaan koskea."
https://areena.yle.fi/1-65375369

Noin rehellisesti sanoi Riikka Purra tämän valtavaksi kasvaneita kulttuurimenoja
koskevan tosiasian 23.3.2023. Vain viikkoa ennen eduskuntavaaleja.

Suomalaiset palkitsivat rehellisen Riikan ja Perussuomalaiset jättimisellä äänivyöryllä.

Turhaa paskaa, pitäisi lopettaa kokonaan koko kulttuuritouhu.

Taide ja kulttuuri joutaa mennä, jos kuluttajat eivät halua sitä kustantaa. Kaikkeen huudetaan aina tukea.

Vieläkään eivät ole kertoneet mistä muualta kulttuuripuuhasteluun käytettävä rahoitus leikataan.

Niin kauan kun eivät esitä vaihtoehtoista budjettia joka toimisi, ei lapsellisella rääkymisellään ole mitään merkitystä.

Punavihreät ovat isänmaan pettureita , jokaisen kultturityöntekijän on työllään elettävä, ei valtion tuella.

Ymmärtäisin jos työn ja leivän puutteesta osoitettaisiin mieltä. Kulttuurin puutteesta en.

Säveltäjämestari Jean Sibelius vietti sikälikin oikeaa "taiteilijaelämää", että rahaa oli vähän ja velkaa paljon. Säveltäjän tulot olivat varsinkin nuorempana pieniä ja satunnaisia. Hän sai rahaa esimerkiksi toimiessaan omien teostensa kapellimestarina, sävellystensä esityskorvauksista ja tilauspalkkioista.

Siitä huolimatta hän halusi elää "säädynmukaista elämää". Perheellä oli usein täysipäiväinen kotiapulainen.

– Sibelius eli aina hieman yli varojensa. Sukulaiset joutuivat lainaamaan hänelle rahaa, Sibelius-kirjailija Pekka Hako kertoo.

Velkaantuminen johti miltei Sibeliuksen lahjaflyygelin uloskantoon vuonna 1915.

– Sibelius sai flyygelin 50-vuotislahjaksi, mutta se tultiin ulosmittaamaan aika lailla välittömästi. Lahja oli hankittu osin rahakeräysvaroilla ja sitten suoritettiin vielä uusi rahakeräys, jotta vältettiin se, ettei Sibeliuksen uusin työkalu mennyt valtiolle, Sibeliuksen lapsenlapsi, arkkitehti Severi Blomstedt muisteli aamu-tv:n haastattelussa.

Voe hirveätä sitäkin lauantaisin TV 1 työntämää viulun vinguntaa. Ihankuin sikoja rääkättäisiin. Sekö on sitä kulttuuria.

Kulttuuri on parasta hengen ravintoa.