Se on pakolaisten lähtömaiden ongelma selvittää ongelmat, ei meidän. Meillä on omiakin ongelmia joiden ratkaisut hidastuvat, tai jopa syntymäsuomalaisten vaikkapa köyhien työttömien ongelmat sivuutetaan kokonaan, "koska maailmassa on maita joiden ihmiset saavat vieläkin vähemmän käteen rahaa".
- ensinnäkin niissä maissa ei ole esim. Suomen tappavan kylmää talvea.
- toisekseen maailmankaikkeudessakin suurimmassa osassa planeettoja ei ole valtioita ollenkaan, miksi meilläkään pitäisi olla? Ihan yhtä pätevä argumentti kuin "koska maailmassa on köyhempiäkin ihmisiä" -väite.
Jokaisen maan ongelmien ratkaisemiseen paras asiantuntija on se maa itse kansalaisineen.
- ensinnäkin niissä maissa ei ole esim. Suomen tappavan kylmää talvea.
- toisekseen maailmankaikkeudessakin suurimmassa osassa planeettoja ei ole valtioita ollenkaan, miksi meilläkään pitäisi olla? Ihan yhtä pätevä argumentti kuin "koska maailmassa on köyhempiäkin ihmisiä" -väite.
Jokaisen maan ongelmien ratkaisemiseen paras asiantuntija on se maa itse kansalaisineen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ylikansalliset järjestöt ovat päättäneet niin. Sinä maksat.
Se mikä ei ole hyvä järjestelmä, se pitää muuttaa. Ei tuo ole mikään luonnonlaki vaan kelvottomien päättäjien keksintöä.
Onko kukaan laskenut paljonko muutaman sadan kiintiöpakolaisen hyysäys kaikkine kuluineen tulee maksamaan ja mikä hyöty siitä on, kun samanlaisia ns pakolaisia olisi kymmeniä miljoonia?
Tässä hyvä esimerkki.
https://www.youtube.com/watch?v=H-CqJYzDSI8
Onneksi saatiin ulkomaista apua, Unisefiltä ja amerikoista sotien jälkeen. Ruokaa ja vaatteita ja kenkiä Aina on kuitenkin hyviäkin ihmisiä jotka välittää!
Vaatteita ja saippuaa
YK:n lastenavun rahaston Unicefin Suomen osaston historiikki kertoo toisenlaisesta kehitysavusta.
Avustuslaiva SS Lord Delaware kuljetti pulavuonna 1946 Suomen hätää kärsiville lapsille 80 tonnia vaatteita. Laiva ajoi kuitenkin miinaan Tanskan salmissa.
Laiva nostettiin ylös kahden kuukauden kuluttua ja hinattiin Helsinkiin. Vaatteet osoittautuivat käyttökelpoisiksi. Märät vaatteet kuivattiin Lauttasaaressa, jonka ympäri viritettiin kymmenen kilometriä pyykkinarua. Samalla rikottiin maailman pisimmän pyykkinarun epävirallinen maailmanennätys.
"Kuivausoperaation suorittivat UNRRA:n (The United Nations Relief and Rehabilitation Administration) 40 vapaaehtoista. UNRRA:sta muodostui myöhemmin Unicef", historiikissa kerrotaan. Unicef antoi myös ruoka-apua 48 000 sotaorvon ruokkimiseksi. Sotien jälkeisessä Suomessa oli paljon aliravitsemusta.
"Kaikki korkeakaloriset munanvalkuaistuotteet ja rasva ovat sangen tervetulleita, kuten esimerkiksi maitopulveri, kannutetut liharuuat, munapulveri ja laardi. Jos Unicefin kautta voitaisiin saada maahan vaateapua, toivottaisiin lähinnä pikkuvauvojen huopia 85 000 kpl. Äitiyspakkauksiin tarvitaan kipeästi pikkulasten pesusaippuaa”, kirjoitti Lastenlinnan sairaalan ylilääkäri Arvo Ylppö Unicefille.
Sanomalehti Uusi Suomi kertoi Bloomington Victory -laivan saapumisesta Helsinkiin 25. lokakuuta 1947. New Yorkissa laivaan oli lastattu ensimmäinen erä Suomelle myönnetyistä elintarvikelähetyksistä, yhteensä 313 tonnia maitopulveria ja laardia.
Tämän yhden ainoan lähetyksen ansiosta 75 000 suomalaislasta sai päivittäin 242 kaloria enemmän kuin he olisivat muuten saaneet. Ylppö oli mukana vastaanottamassa laivaa.
Suomalaiset ajattelevat sitkeästi, että olemme selvinneet yksin, täysin ilman ulkopuolista apua. Todellisuudessa Suomea kehitettiin sotien jälkeen myös kehitysavulla ja tuetuilla lainoilla. Hyvästä syystä, sillä Suomi oli nykyisillä kriteereillä mitattuna kehitysmaa.
Suomi liittyi Maailmanpankin jäseneksi vuonna 1948. Ensimmäinen laina myönnettiin kesäkuussa 1950 jokien valjastamiseen, jolla tuotettiin vesivoimaa. Viimeinen laina nostettiin vuonna 1975. Sillä puhdistettiin selluteollisuuden jätevesiä.
Muilla lainoilla suomalaiset rakensivat sellutehtaita, tukivat pienyrityksiä ja kehittivät metsätaloutta. Esimerkiksi tieverkoston raivaaminen oli yksi sotien jälkeisen Suomen kehitysyhteistyöhanke, joka toteutettiin Maailmanpankin lainalla.
"Näin voitiin tarjota työtä kymmenilletuhansille ihmisille 1950-luvun työttömyyden aikana. Maailmanpankin lainojen avulla tienrakennus nostettiin Suomessa nykyaikaiselle tasolle", selviää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sivustolta.
Suomi sai YK:n ja Maailmanpankin kehitysapua vuosina 1945-1975. Kumpikin perustettiin torjumaan Venäjän imperialismia ja siitä mahdollisesti aiheutuva III maailmansota. Lisäksi Suomi sai apua Amerikan suomalaisten järjestöiltä, sekä CIA:lta. CIA järjesti myös Suomelle sotakalustoa Liittoutuneiden ylijäämävarikoilta, sekä höyryvetureita ja Saksalta takavarikoituja kauppalaivoja Venäjälle luovutetun "sotakorvauksen" tilalle.