Akateemikko Kustaa Vilkuna on jälleen nostattanut kirjoituksellaan hälyn.
Hän kertoo Suomen Kuvalehdessä, että ruotsalaiset ovat polttaneet salaiset sota-arkiston paperit, jotka jatkosodan lopulla toimitettiin Ruotsiin turvaan.
Vilkuna väittää, että asiakirjojen avulla olisi saatu totuus siitä, miten jatkosota todella syttyi. Presidentti Urho Kekkosen tavoin Vilkuna on romuttamassa ns. ajopuuteoriaa, jonka mukaan Suomi olisi ilman omaa syytään joutunut mukaan sotaan.
Nyt Vilkuna kysyy, kuka määräsi Ruotsiin siirrettyjen asiakirjojen polttamisesta ja ketä toimenpiteellä on pyritty suojelemaan?
Ruotsin armeijan ylipäällikkö kenraali Stig Synnergren vahvistaa papereiden polttamisen. Hän kertoi HS:lle, että Ruotsin viranomaisilla ei ole ollut niiden kanssa mitään tekemistä. ”Kysymyksessä oli suomalaisten ja ruotsalaisten yksityishenkilöiden välinen asia”.
Hän kertoo Suomen Kuvalehdessä, että ruotsalaiset ovat polttaneet salaiset sota-arkiston paperit, jotka jatkosodan lopulla toimitettiin Ruotsiin turvaan.
Vilkuna väittää, että asiakirjojen avulla olisi saatu totuus siitä, miten jatkosota todella syttyi. Presidentti Urho Kekkosen tavoin Vilkuna on romuttamassa ns. ajopuuteoriaa, jonka mukaan Suomi olisi ilman omaa syytään joutunut mukaan sotaan.
Nyt Vilkuna kysyy, kuka määräsi Ruotsiin siirrettyjen asiakirjojen polttamisesta ja ketä toimenpiteellä on pyritty suojelemaan?
Ruotsin armeijan ylipäällikkö kenraali Stig Synnergren vahvistaa papereiden polttamisen. Hän kertoi HS:lle, että Ruotsin viranomaisilla ei ole ollut niiden kanssa mitään tekemistä. ”Kysymyksessä oli suomalaisten ja ruotsalaisten yksityishenkilöiden välinen asia”.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saisiko tarkemmin viittauksen Suomen Kuvalehteen? Mikä numero, etc. etc.?
Olisiko tämä? Linkissä on monta muutakin juttua, pienellä skrollaamisella löytyy.
https://www.hs.fi/historia/art-2000010803387.html
Siinä poltettiin ne paljon kaivatut dokumentit marsalkan homoseksuaalisuudesta.
IL (Iltalehti) Historia Mannerheim Pal. vko 2021-10
S. 70 - 73
Timo J. Tuikka
Kolumni: Puvustajan painajainen
S. 72
Mannerheimin 75-vuotispäivät kertoivat, mikä hän oli Suomessa miehiään. Vanhus sai Helsingin keskustaan oman kadun, Suomen marsalkan arvonimen, syntymäpäivä nimettiin puolustusvoimien lippujuhlan päiväksi ja sotilaatkin saivat rintamalla pari desiä jaloviinaa.
Lukuisat uhkarohkeat nuoret miehet saivat jatkosodassa valkoisen ristin hautakumpunsa päälle tavoitellessaan paljon pienempää ristiä, joka oli nimetty Mannerheimin mukaan.
...
Suomen demokratian historian ironisena pyllistyksenä voidaan pitää sitä, kun eduskunta valitsi Mannerheimin poikkeuslailla tasavallan presidentiksi 4. elokuuta 1944.
Sotilas ei saanut missään vaiheessa uraansa kansanvallan kulmakivistä kiinni. Se ei ole ihme, sillä Mannerheim oli 1800-sääty-yhteiskunnan kasvatti, jolle demokratia meekitsi enemmistön tyranniaa.
Mannerheim kävi pyörähtämässä aatelissukunsa edustajana säätyvaltiopäivillä vuonna 1905. Sisällissotakin oli Mannerheimille osoitus siitä, mihin eduskuntavaltainen demokratia voi maan johtaa.
Sotilasdiktaattorina sisällissodassa toimineelle Mannerheimille valistunut diktatuuri oli maailmansotien välissäkin ihan passeli järjestelmä, mikäli hän itse pääsisi viisaudellaan kaitsemaan katajaista kansaa.
-----
Tämäkin on kaikki mainitsematta Leo Martti Niemisen kriittistä teosta Suur-Suomi-saasta.
IL (Iltalehti) Historia Mannerheim Pal. vko 2021-10
S. 70 - 73
Timo J. Tuikka
Kolumni: Puvustajan painajainen
S. 73
Kylmän sodan ja Kekkosen ajan YYA-suitsissa [Mannerheim-]ratsastajapatsas jolkotti rauhallisella käynnillä. Kohta Neuvostoliiton romahdettua ratsastajapatsas lähti laukalle. Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti oli käynnistämässä (1994) Mannerheimin uudelleen tulemista.
Mannerheim kohotettiin korkeuksiin ja venähtäneen YYA-liirumlaarum -kauden päättymisen innostamat oikeistopolitiikot vannoivat Mannerheimin nimiin.
Aikalaispoliitikkojen suhde Mannerheimiin oli paljon mutkikkaampi. Svinhufvud piti Mannerheimia epäisänmaallisena populistiluihuna. Jatkosodan pääministeri J. W. Rangell nimitteli ylipäällikköä tämän selän takana p sk housuksi.
Vuoden 2004 itsenäisyyspäivän alla suomalaiset valitsivat Mannerheimin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä. Suomalaisnuorisoa Mannerheim-huumaan villinnyt kenraali Ehrnroothkin valittiin äänestyksessä neljänneksi ennen tasavallan presidentti Tarja Halosta.
Villiintyneen ratsastajapatsaan heitellessä uhkaavasti turpaansa tutkijat purivat nyrkkejään norsunluupoteroissaan.
Historioitsijoiden ei kannattanut syöksyä nettikeskustelun helvetilliseen rumputuleen paljastamalla, ettei Mannerheim oikeasti ollut maailman vakuuttavin sodanjohtaja.
....
Kriittisen keskustelun perinpohjaiseen käynnistämiseen tarvittiin lopulta fiktiivinen nukkeanimaatio, jossa Mannerheimin näköisellä nukella oli homoseksuaalinen suhde toiseen nukkeen. Katarina Lillqvistin Uralin perhosen (2008) tv-esitys aloitti Mannerheimin raivoisan uudelleenarvioinnin.
Aluksi väännettiin pitkään ja hartaasti Mannerheimin homousasteesta, mutta 2010-luvulla Mannerheim-keskustelu viimein tasapainottui ja idolikuva inhimillistyi.
------
Eli Mannerheimin henkilökultti oli kuten muutkin henkilökultit: propaganda-paisuttelua.
"ettei Mannerheim oikeasti ollut maailman vakuuttavin sodanjohtaja". Ei Mannerheim ollut sodanjohtaja lainkaan vaan eräänlainen kunniamarsalkka, keulakuva. Samoin kuin Englannin kuninkaalliset ovat amiraaleja vaikkeivät ole vesillä käyneet ankkalammessa soutelua enempää.