2005 vaaleissa Jutsenko (oranssi vallankumous) hävisi Janukovitsille, Kiovan korkein oikeus kuitenkin kumosi vaalituloksen vedoten vaalivilppiin. 2010 vaaleissa etyj:n vaalitarkkailijat olivat paikalla ja jälleen venäjämielinen Janukovits sai enemmän ääniä. Sillä kertaa ei vaalitulosta voitu kumota Kiovasta käsin, koska ETYJ:n tarkkailijat eivät havainneet vilppiä, vaalit olivat rehelliset.
Tätä ei Ukrainan äärioikeisto sulattanut, vaan aloitti vallankumouksellisen toiminnan, lännen, varsinkin usan ja EU:n tuella , mikä johti vallankaappaukseen 2014. Kuvaavaa on että eivät halunneet odottaa seuravia vaaleja, jotka olisivat olleet pian, 2015, llmeisesti tietäen ettei demokraattisissa vaaleissa voittoa tule. Janukovits jopa lupasi aikaistaa vaaleja, ei kelvannut.
Tämä johti samalla venäläisväestön syrjintään, mikä johti loppujen lopuksi sotaan.
Tämä kaikki on faktaa, puhdasta faktaa.
Tätä ei Ukrainan äärioikeisto sulattanut, vaan aloitti vallankumouksellisen toiminnan, lännen, varsinkin usan ja EU:n tuella , mikä johti vallankaappaukseen 2014. Kuvaavaa on että eivät halunneet odottaa seuravia vaaleja, jotka olisivat olleet pian, 2015, llmeisesti tietäen ettei demokraattisissa vaaleissa voittoa tule. Janukovits jopa lupasi aikaistaa vaaleja, ei kelvannut.
Tämä johti samalla venäläisväestön syrjintään, mikä johti loppujen lopuksi sotaan.
Tämä kaikki on faktaa, puhdasta faktaa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
moskova on Kiovan alusmaa jos historiaa tutkitaan. Tämä on faktaa, puhdasta faktaa, jota russakat eivät saa tunnustaa.
???? ja amerikka kuuluu intiaaneille. Neuvostoliitosta ei ollut aloituksessa kyse, vaan ukrainasta ja sen poliittisesta historiasta.
Antakaa mongoleille mikä heille kuuluu!!
Suomi lappalaisille kuuluu ei suomalaisille
Löysitkö tämän paskan naapuriseuran sivuilta? Siellä on muutakin paskaa valetta tarjolla
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/CRE-6-2004-12-01-ITM-010_FI.html
tossa on miten eu aloitti juonittelunsa 2002
Jos avausta tarkoitat, se on puhdasta faktaa.
Ei näitä Natseja Totuus kiinnosta. Kallon muotoja on mittailtu ja Venäläiset on todettu alemmaksi roduksi.
Laiton vallankaappaus Usan tukemana.
Löysää se kusemutteri päästäs ! Vaalit olivat väärennetyt. ETYJ: n tarkkailijoita ei ollut, koska niitä ei päästetty paikalle. Johan Bäckman ei ollut ETYJ:n tarkkailijoihin kuuluva, koska sillä ei ollut valtuuksia siihen.
Kansa äänesti jaloillaan, mitään vallankaappausta ei ollut. Juttusi on täyttä roskaa.
olet nyt täysin väärässä ajassa, ei liity avaukseen mitenkään. Jos et ole perillä asioista, ei kannata tulla tänne munaamaan itseään enempää.
Vai puhdasta faktaa? Buahahahahaa, eli venäläistä faktaa.
Kremlin näkemykset tiedetään kyllä, eivätkä ne ketään kiinnosta. Pelkkiä valheita ja sontapropagandaa.
https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/12-valheellista-vaittamaa-venajan-sodasta-ukrainassa-2023-02-23_fi
Sinäkin olet joku vajakki, tuo antamasi linkki kertoo ajasta helmikuu 2022 eteenpäin, ei siis liity avauksessa kerrottuihin tapahtumiin. Olet tyhmä, vai todella tyhmä?
Ryzzänvajakille tiedoksi, että sotaan ei johtanut venäläisväestön syrjintä, vaan venäläisväestön aloittamat väkivaltaisuudet yhdessä Venäjältä tulleiden agitaattoreiden ja venäläisten sotilaiden kanssa. Alkoivat murhaamaan länsimielisiä ukrainalaisia, mikä johti Ukrainan armeijan puuttumiseen ja sotaan.
"Todellisuudessa ei ole mitään näyttöä siitä, että Ukrainan viranomaiset vainoaisivat venäjänkielistä tai venäläistä väestöä Itä-Ukrainassa, kansanmurhasta puhumattakaan. Euroopan neuvosto, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu ja Etyj ovat kaikki vahvistaneet tämän raporteissaan."
Tuossa tunnettu venäläinen sotilasjohtaja ja agitaattori kertoo venäläisen Zavtra-lehden haastattelussa, miten hän joukkoineen aloitti sotimisen Itä-Ukrainassa:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000838688.html
tyhmä olet, ei sotaa voi aloittaa taistelemalla hyökkääjää vastaan. Hyökkääjä oli ukrainan armeija, kärkenään azovin natsipataljoona. Linkissäsi olev Girkin kertoi itäkrainan separisteille vain totuuden, "jos ette taistele kuolette" ja sehän oli totta, Poroshenko oli niennyt ne terroristeiksi.
Siinä sinulle oikeaa totuutta valehtelusi sijaan. Paljonko sinulle noista valheista maksetaan?
Missä Venäjä häärii, siellä vilppi, valhe ja korruptio.
Kiitos hyvästä tietoiskusta, koska Suomessa ei ole tarjolla fakta tietoa Ukrainan veljessodan taustoista.
>> Tätä ei Ukrainan äärioikeisto sulattanut, vaan aloitti vallankumouksellisen toiminnan, lännen, varsinkin usan ja EU:n tuella , mikä johti vallankaappaukseen 2014.
Tämä kaikki on faktaa, puhdasta faktaa.>>
Tuo on ainoastaan sitä Krelmlin faktaa. Mutta ihan oikeata tosiasiaa sepustuksessasi ei ole lainkaan.
Ukrainalaiset eivät suinkaan lähteneet kaduille vastustamaan tai kaatamaan presidentinvaalin voittanutta Janukovytšia. Wikipedia listaa taustalla vaikuttaneet syyt 2014 kansannousuun.
"1) – Mielenilmaukset saivat alkunsa marraskuussa 2013, kun EU-myönteiset ukrainalaiset alkoivat protestoida Kiovassa presidentti Janukovytšin päätöstä hylätä assosiaatio- ja vapaakauppasopimus Euroopan unionin kanssa ja hakea sen sijaan tiiviimpää taloudellista suhdetta Venäjän kanssa.
2) – Lisäksi mielenosoituksien taustalla oli yleinen tyytymättömyys Ukrainan johtoon, kasvavaan korruptioon sekä maan talouden kriisiin.
3) – Sadattuhannet ukrainalaiset jalkautuivat katuprotesteihin, jotka äityivät väkivaltaisiksi venäläismielisen hallinnon ja kansalaisten välillä. Kyseessä olivat Ukrainan suurimmat mielenosoitukset sitten oranssin vallankumouksen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_vallankumous_2014
Ukrainan väestöstä 67,5 % puhuu äidinkielenään ukrainaa ja 29,6 % venäjää. Prosenttijakauma on suunnilleen sama kuin vaikkapa Virossa.
Sen paremmin Ukrainan kuin Vironkaan kansalaisten enemmistö ei halua yhteistyöhön Venäjän, vaan läntisen Euroopan kanssa. Tästä ne Kiovan 2014 mellakoinnit alkoivat, vastustettiin Venäjän painostuksen ja vallan kasvamista Ukrainassa.
Täyttä passskaa kirjoittelet, ukrainassa oli täysin laillisilla vaaleilla valittu johto, jota vastaan hävinnyt osapuoli kapinoi ja sekin pääosin vain kiovassa. "sadat tuhannet" on mitätön luku 40 miljoonaisessa kansassa. Eikä kieli määrittänyt valtasuhteita Ukrainassa, van voiton vei venäjämieliset ja venäläiset, pääpuoluekoalitiona alueiden ukraina, mikä sai noin 40% äänistä.
Näin olikeassa elämässä.
Mikä tarve sinulla on esittää valheita täällä?
Vuonna 2004 Ukrainassa käytiin presidentinvaalit Viktor Janukovytšin ja Viktor Juštšenkon välillä. Heistä Janukovytš lupasi tehdä venäjästä toisen virallisen kielen ja sallia Ukrainan ja Venäjän kaksoiskansalaisuuden. Juštšenko taas kannatti Ukrainan lähentymistä Naton ja EU:n kanssa.
Vaalien alla tapahtui: Juštšenko yritettiin myrkyttää, ja myrkytysyritys runteli presidenttiehdokkaan kasvot. Vladimir Putin puolestaan esiintyi näyttävästi Janukovytšin rinnalla. Ei ollut epäselvää, kuka edusti mitäkin suuntautumisvaihtoehtoa.
Jo vaalien ensimmäisellä kierroksella Juštšenko sai eniten ääniä. Toisella kierroksella vaalien voittajaksi kuitenkin julistettiin Janukovytš. Juštšenkon häviö ei vastannut ovensuukyselyitä tai ETYJ-tarkkailijoiden havaintoja, ja niin ukrainalaiset lähtivät marraskuussa kaduille, tarkemmin Kiovan Maidan-aukiolle. Nuoret mielenosoittajat koristelivat aukiota oransseilla tunnuksilla, mistä oranssi vallankumous sai nimensä.
Lopulta maan korkein oikeus määräsi uudet vaalit, jotka järjestettiin joulukuussa 2004. Niissä Juštšenko sai yli puolet äänistä. Hän toimi lopulta Ukrainan presidenttinä vuosina 2005–2010.
– Vuodesta 2004 lähtien Ukraina on aktiivisesti vaatinut mahdollisimman tiiviitä suhteita EU:n kanssa. Välillä Venäjän retoriikassa luodaan mielikuva, että EU tai länsi tunkeutuisi Venäjän etupiiriin, mutta dynamiikka on kyllä ollut ihan päinvastoin, sanoo Ukrainan ja EU:n suhteita hyvin tunteva Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.
– EU:lla ei ole ollut mitään suurta intoa ottaa Ukrainaa edes hakijamaan asemaan. Ukraina on itse ollut se, joka on yrittänyt tätä edistää, Raik jatkaa.
ja jätit sitten kertomatta olennaisen, Janukovits voitti seuraavat, täysin rehelliset vaalit. Juttusi on siis valikoitua totuutta ja arvoton.
Miksi sinulla on tarve vääristellä historiaa?
Kiovan Maidanin mielenosoitukset ja presidentin pako maasta
Vaikka oranssissa vallankumouksessa mielenosoittajat vaativat Ukrainaa katsomaan EU:n suuntaan, lupausta jäsenyydestä ei kuulunut EU:n puolelta.
– Vastauksena Ukrainan jäsenyyspyyntöihin EU tarjosi assosiaatiosopimusta. Se saatiin neuvoteltua vuoteen 2013 mennessä, Raik sanoo.
Silloin elettiin Viktor Janukovytšin aikaa. Hänet oli valittu presidentiksi vuoden 2010 presidentinvaaleissa, joissa valtaan oli noussut Venäjän suuntaan katsovia poliitikkoja.
Raik huomauttaa, että kansan mielipide oli vuoteen 2014 saakka jonkin verran maantieteellisesti jakautunut. Itäisessä Ukrainassa oli enemmän Venäjän suuntaan katsovia ukrainalaisia, ja siellä suhteita Venäjään pidettiin länttä tärkeämpänä. Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa sen sijaan oli hyvin vahvaa EU-kannatusta.
Paperinmakuiselta kuulostavassa assosiaatiosopimuksessa oli kyse ennen kaikkea kaupan esteiden purkamisesta. Sen myötä ukrainalaisten tuotteiden viennistä EU:hun olisi tullut aiempaa helpompaa.
"Ukrainassa hyvin konkreettisesti odotettiin korruption kitkemistä ja oikeuslaitoksen uudistamista. Heikosti ne ovat edenneet. Ukraina on ollut kaukana jäsenyysehtojen toteuttamisesta."
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik
Näin ei kuitenkaan käynyt. Janukovytš yllättäen hylkäsi assosiaatiosopimuksen, ja ukrainalaiset lähtivät taas kaduille.
Pian oli selvää, ettei helmikuussa kärjistynyt Euromaidan ollut mikä tahansa mielenosoitus. Poliisit ampuivat mielenosoittajia, polttopulloja heiteltiin, kaaos levisi Kiovassa. Rauhanomaisena alkanut protesti oli muuttunut veriseksi yhteenotoksi. Sen seurauksena alun perin Itä-Ukrainasta kotoisin ollut ja venäjää äidinkielenään puhuva Janukovytš pakeni Venäjälle.
– Hänkin kuitenkin oli nähnyt hyvänä asiana, että assosiaatiosopimus solmittaisiin ja että Ukrainalla olisi vahvat suhteet EU:hun, vähän sellaisella tasapainoajatuksella, ettei Ukraina olisi liian riippuvainen Venäjästä. Janukovytšin oma asema kuitenkin oli sisäpoliittisesti niin heikko, että hän lopulta taipui Venäjän paineen alla ja kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta, Raik sanoo.
Hmmm... se Venäjän "paine" oli 10 miljardia euroa suoraa avustusta ilman ehtoja, EU tarjosi 0,8 miljardia. Edelleen pitää huomauttaa että Janukovits hallintoineen oli laillisilla vaaleilla valtaan valittu ja heillä oli demokratian mukainen mandaatti tehdä miten parhaaksi katsoo, kuten demokratiassa on tapana, mielenosoituksista huolimatta.
Porošenkon aika
Ukrainan seuraava presidentti oli Petro Porošenko. Hänen astuessaan maan johtoon Venäjä oli jo vallannut Krimin ja Itä-Ukrainan sota oli alkanut.
Sama kaava toistui kuin oranssin vallankumouksenkin jälkeen: ukrainalaisilla oli suuria toiveita EU-myönteistä presidenttiään kohtaan. Lähes ensi töikseen Porošenko allekirjoittikin edeltäjänsä hylkäämän assosiaatiosopimuksen.
– Ukrainassa hyvin konkreettisesti odotettiin korruption kitkemistä, oikeuslaitoksen uudistamista ja muutenkin länsisuuntautuneita uudistuksia. Aika heikosti ne ovat edenneet. Se on ollut yksi syy siihen, miksi EU on ollut niin haluton neuvottelemaan jäsenyydestä. Ukraina on ollut kaukana jäsenyysehtojen toteuttamisesta, Raik sanoo.
Vaikka Itä-Ukrainan sota toi jonkin verran ymmärrystä uudistusten hitaalle etenemiselle, pettymys Porošenkoon oli suurta. Lopulta hän ei edes yrittänyt kitkeä oligarkkiperusteista järjestelmää.
"Sota oikeastaan alkoi sen takia, että Ukraina tavoitteli eurooppalaista tulevaisuutta. Nyt on vahvistunut asenne Euroopassa, että Ukrainalle pitäisi antaa eurooppalainen perspektiivi”.
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik
Ja sitten presidentiksi nousi Zelenskyi. Sama ilmiö oli muualta maailmasta tuttu Macronin ja Trumpin esimerkkien tapaan: politiikan ulkopuolelta politiikan ytimeen nousi ihminen, joka edusti jotain aivan toisenlaista vaihtoehtoa.
Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Zelenskyikin oli saanut osakseen arvostelua, sillä kaikki luvatut uudistukset eivät ole edenneet.
– Hänen kaudellaan on kuitenkin edetty juuri oikeuslaitoksen uudistamisessa. Siinä on menty eteenpäin huolimatta siitä, että se turvallisuustilanne on ollut koko ajan jännitteinen, Raik sanoo.
EU:n näkökulmasta jäsenyysneuvottelujen aloittamisen yhtenä ehtona on ollut, että hakijamaassa on toimiva demokratia ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
– Kun EU:n itälaajentuminen aikanaan alkoi, toimiva markkinatalous oli toinen ehto. Silloin puhuttiin maista, jotka olivat siirtymässä valtiojohtoisesta talousjärjestelmästä markkinaehtoiseen järjestelmään, Raik sanoo.
Sota oikeastaan alkoi sen takia, että Ukraina tavoitteli eurooppalaista tulevaisuutta. Nyt on vahvistunut asenne Euroopassa, että Ukrainalle pitäisi antaa ”eurooppalainen perspektiivi”. Se on EU-jargonia, mutta se tarkoittaa lupausta siitä, että voi päästä EU:n jäseneksi, kun ehdot täyttyvät ja että Ukraina nähdään Eurooppaan kuuluvana maana.
Aiemmin kaiken tämän auki ajatteleminen ja ulospäin viestiminen on ollut EU:lle vaikeaa. Raik muistaa omista töistään EU:n ministerineuvostosta lukuisat työtunnit, joiden aikana erilaisia sanamuotoja pyöriteltiin. Pohdinnassa saattoi olla esimerkiksi, voidaanko EU:n papereissa sanoa, että Ukrainalla on eurooppalainen historia – tai yhteinen tulevaisuus EU:n kanssa.
Tosiasiassa Ukrainan pääsystä EU:n jäsenhakijamaaksi päättävät EU:n jäsenmaat. Tähän tarvitaan 27 maan yksimielinen päätös.
Raik tulkitsee, että Versailles’n huippukokouksessa EU otti historiallisen askeleen, vaikkei Ukrainalle luvattukaan pikatietä jäsenyyteen. EU aloitti Ukrainan liittymisprosessin, jonka ensimmäinen vaihe on komission laatima arvio jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. On hyvin merkittävää, että päätöslauselmassa viitataan EU-sopimukseen, Raik sanoo.
EU:n laajentumisprosessi voi viedä kuitenkin vuosia. Jäsenyysneuvottelut ovat monimutkaisia ja teknisesti raskaita prosesseja, joissa käydään läpi tuhansia sivuja EU-lainsäädäntöä kaikilta elämänalueilta kalastussäännöistä maatalouspolitiikkaan. Esimerkiksi Baltian maat jättivät EU-jäsenyyshakemuksen vuonna 1995 ja pääsivät jäseniksi vuonna 2004.
Sitäkin voi kysyä, onko Ukrainalla mahdollisuuksia saati sen prioriteetti keskittyä tällaisten yksityiskohtien hiomiseen keskellä sotatilaa.
Nyt EU tukee Ukrainaa paitsi rahallisesti, myös aseellisesti Venäjän hyökkäystä vastaan. Vaikkei varsinaista ohituskaistaa EU:n jäseneksi olisikaan, Raikin mielestä EU voisi pohtia ”luovaa ratkaisua”. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaista erityistä statusta tai asemaa, joka annettaisiin nimenomaan Ukrainalle.
Niin, se eurooppalainen tavoittelu edusti vaalien mukaan vähemmistöä, joka lähti vallankumoukseen ja Venäjä-vastaiseen vihaan.
Tässä kohtaa pitää sitten kysyä, miksi vaalit eivät kelvanneet länsimielisille, nehän olisivat olleet seuraavana vuonna, syy lienee ollut pelko jälleen kerran jäämisestä vähemmistöön. mieti sitä.
Teksti Laura Myllymäki
11.3.2022 Apu
Toi Laura Myllymäki on kyllä ihana toimittajanainen.
https://www.apu.fi/artikkelit/syntyvyyden-laskuun-on-ratkaisuja
>> Toi Laura Myllymäki on kyllä ihana toimittajanainen.
Joo, kyllä aika heikosti uppoaa suomalaisiin toimittajiin ja tavallisiin ihmisiinkään tuo idän potaska. Kyllä täällä osataan useita eri lähteitä lukemalla päätellä, mitä Ukrainassa 2014 suunnilleen oikeasti tapahtui.
Komeasti Luhanskissa 50-vuotispäviänsä viettävän Janus Putkosen pitäisi opetella ihan toisenlaiset ja uskottavammat sadut kerrottavaksensa,
Hyvät synttärit vaan Janukselle sinne poloiseen Luhanskiin. Toivottavasti et itse joudu siellä epäsuosioon, ja joudutkin hakemaan turvapaikkaa Suomesta.
Oman propagandalehtensä monivuotinen päätoimittaja Putkonen on asunut jo 10 vuotta lämpimässä Luhanskin maakunnassa.
https://aijaa.com/btZ2sM
Viisikymmenvuotissynttäreitä on juhlittu tällä viikolla.