EVA: Enää alle 30 prosenttia suomalaisista luottaa Orpon hallitukseen

Hallituksen näytöt on nyt nähty.

Veronkiertovelkatalous joka rapauttaa verorahoitteisen hyvinvointivaltion kestävyyspohjaa on myyty kansan enemmistölle vuosien talousoikeiston aivopesulla.

Verot on saatu miellettyä ainoastaan ansiotuloveroiksi, kun "veronkorotukset" voivat tarkoittaa myös veroetujen ja elinkeinoelämän verotukien poistoa, sekä mm. yhteisöjen lähdeveron käyttöönottoa.

2016 vuoden kokonaisveroasteella yhteiskunnan rahoituspohja vahvistuisi 8-10 miljardilla eurolla, joka tarkoittaisi vastaavasti vähemmän velanottoa, matalatuloisilta leikkaamista ja alv-tasaverojen nostamisen välttämistä. Kärsikö joku oikeasti 2016 hirvittävästä verotuksesta?

Orpo korjaa edellisten hallitusten virheitä ja ahneutta laittaa rahaa omaan taskuun.

Täytyy kyllä ihmetellä niiden jäljellä olevien 29 prosentin hyväuskoisuutta.

Aika ristiriitaista
https://www.verkkouutiset.fi/a/selkea-enemmisto-haluaa-jatkaa-talouden-sopeutusta/
Suomalaisten enemmistön mielestä julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa edelleen, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.

Selvä enemmistö eli 62 prosenttia on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Vastaajista 50 prosenttia kannattaa uusia menoleikkauksia ja 38 prosenttia veronkorotuksia tasapainottamisen keinoina.

Learn more
Vaikka sopeutustoimet saavat kansalaisilta kannatusta, vastaajista 29 prosenttia luottaa Petteri Orpon (kok.) hallitukseen, ja 54 prosenttia arvioi luottamuksensa hallitukseen vähäiseksi.

Suomalaiset näkevät arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa lähitulevaisuuden kehityksen pessimistisessä valossa. Enemmistö arvioi yhteiskunnallisten ristiriitojen ja vastakkainasetteluiden kasvavan, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden huononevan ja työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden heikentyvän.

– Pessimistinen tulevaisuuskuva selittää luottamuksen heikentymistä hallitukseen. Suomalaiset pelkäävät talouden vaikeuksien jatkuvan, eivätkä he ole kovin vakuuttuneita hallituksen onnistumisesta keskeisissä tavoitteissaan kuten velkaantumisen taittamisessa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut olemaan kiristämättä kokonaisveroastetta, mutta viime kevään kehysriihessä päätetyt veronkiristykset saattavat lisätä myös hallituspuolueiden kannattajien epäilyksiä tavoitteiden pitävyydestä, arvioi aihetta käsittelevän analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Poliisin ja armeijaan luotetaan
Yhteiskunnassa vaikuttavista toimijoista luottamus puolustusvoimiin on kasvanut eniten edelliseen mittauskertaan nähden.

Luottamus on vähentynyt hallituksen ohella tasavallan presidenttiin ja hyvinvointivaltion keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmään.

Suomalaisista 86 prosenttia luottaa puolustusvoimiin, mikä tekee siitä maan luotetuimman instituution. Toiseksi luotetuin instituutio on poliisi (82 %), sitten oikeuslaitos (71 %), yliopistotutkijat (65 %) ja puolustusliitto Nato (61 %).

– Luottamuksen rapautuminen valtion perustoimintoihin on huolestuttava ilmiö, jolla saattaa jatkuessaan ollaan merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Hallituksella on edelleen vahva selkänoja säästötoimille, mutta samalla sen olisi kyettävä osoittamaan, että sillä on keinoja luoda edellytyksiä talouskasvulle ja pitää huolta valtion perustehtävistä, Metelinen summaa.

Heti kun hallitus nimitettiiin 2023 tiesin, että työttömyys tulee kasvamaan.

Niin on tapahtunut. Hallitus lisää työttömyyttä kasvua jarruttavilla toimenpiteillään.

Hallitus ei nauti kansan luottamusta.

Köyhä kurjalisto on puhunut, pulinat pois.