Hajua lattian / seinän rajasta

Ostin viime syksynä -72 valmistuneen omakotitalon. Nyt toukokuussa alkoi olohuoneen kahden eri ulkoseinän ja lattian raosta haisemaan todella voimakkaasti homeelle. Tein sisäseinään yhden aukon josta pääsin tutkimaan seinän kuntoa, pieniä pilkkuja kosteussulussa mutta muutoin ok. Seinät, pystyt ja juoksut kuin uudet. Mittarilla todettu alaosan seinästä olevan selvästi kosteampi 5->15%. Talo on loivassa rinteessä, nykerretty valtavan kivikon keskelle.
Valesokkeli, eristeenä on käytetty kuulemma jotain vuorivillaa tms. Sen alla soraa.
Ilmeisesti nyt kannattaa päästä lattian läpi näkemään mikä siellä haisee. Lämmitysputkisto on vedetty betonin alle ja vettä on lisättävä hieman 2x vuodessa, paine 0,6-0,3 bar. Putkistot ylettyvät lähelle pahiten haisevaa kohtaa, mutta eivät ole enää kohdalla. Käyttövesi on pinnassa.
Betoni kelluu soran ja eristeen päällä, pääsee liikkumaan koska rapisee seinän vierustoilla ja siitä raosta tulee hajua voimakkaasti. Pikakorjaus: maalarinteippi saumaan vähensi hajua välittömästi.
Ideoita, kokemuksia ja vinkkejä mistä ja miten jatkan etsimistä... Seinään lisää kurkistusreikiä?
3729729
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

Kauhee tilanne. Hajun lähde pitäisi kuitenkin selvittää, koska jos siellä jotain on niin se myös leviää, jollei asialle mitään tee.
Itse alkaisin purkamaan pikkukohtia kerrallaan ja selvittämään tai palkkaisin jonkun ammattilaisen tekemään sen puolestani.
Aika kökkö tilanne.
Toivottavasti joku osaa neuvoa.

Äänestä

Tällä tavoin ilmenevään hajuhaittaan voi olla monia syitä. Tässä joitain tavallisimpia:

- Rakennuksen alle on jätetty rakennusjätteitä (betonilaudoituksia tms.), jotka hajoavat siellä kosteuden vaikutuksesta ja mikrobien haisevat aineenvaihduntatuotteet siirtyvät sisäilmaan ilmanpaineen vaihteluiden mukana lattian ja seinän välisistä raoista.
- On tavallista, että suunnitelmien mukaisen soratäytön sijasta on käytetty hienojakoista hiekkaa, joka on kapillaarista ja sisältää humusmaata.
- Salaojitus on toimimaton tai sitä ei ole tehty, vaikka rakennuspaikka edellyttäisi sitä.
- Maa kallistuu rakennukseen päin eivätkä pintavesiohjaukset ole toimivia.
- Multaistutukset ovat rakennuksen seinässä kiinni johtaen siihen kosteutta ja maaperämikrobeja.
- Ulkoverhoilusta puuttuu tuuletusraot.

Ongelmaa on vaikea selvittää kokonaisvaltaisesti piikkamatta laattaa auki.

Äänestä

taloissa valesokkelirakenne on kosteusteknisesti arveluttava. Ulkoseinän puurakenteet sijaitsevat lämmöneristeen alapuolella ja ovat koko ajan kosteassa tilassa. Vaikka alajuoksu näyttää päältäpäin uudelta, voi sen alapinta jo olla lahoamassa, varsinkin jos puun ja betonin välissä ei ole riittävää kapillarikatkoa.

Äänestä
  • että alajuoksun ja valesokkelin välissä on kosteuskatko? Meidän taloyhtiössä (rak.vuosi -80) nimittäin ilmeni, että kosteuskatkot puuttuvat kaikista yhtiön rakennuksista. Ja nyt kuulemma haisee useammassa asunnossa.

    Äänestä

nätin ja kivuton hajunpoisto on vital protect ei ole mitään myrkkyä useiden vuoden kokemus 50 taloa käsitällty kaikki tytyväisia useita sairaala myös

Äänestä
  • Siis mihinkähän rakoseen tuota ainetta laittaisin? Vaikka minkälaisella Andyllä olen lattiat pessyt niin sieltä lattian raosta sitä hajua edelleenkin tulee...

    Äänestä

  • hente kirjoitti:

    Siis mihinkähän rakoseen tuota ainetta laittaisin? Vaikka minkälaisella Andyllä olen lattiat pessyt niin sieltä lattian raosta sitä hajua edelleenkin tulee...

    höyryllä löytyy amattimihet joka tekää

    Äänestä

  • tapahtuu purkamatta mitään

    Äänestä

  • ruisku kirjoitti:

    tapahtuu purkamatta mitään

    Nämä on niitä juttuja, joihin sorrutaan, kun toivotaan päästävän vähällä. Onnistumisprosentit ovat todella pieniä.

    Äänestä

  • Mitään kemikaalia, jolla homevauriot voitaisiin hävittää ei tietenkään ole olemassa. Suomen Kemissä ei ole tehty mullistavaa keksintöä, joka ratkaisisi maailmanlaajuisen ongelman ! Tässäkin on kysymyksessä kyllästysaine, jolla voi käsitellä terveen rakennusmateriaalin ennen rakentamista eikä sekään ole ihmisasumuksissa suotavaa. Talot tulee rakentaa niin, ettei kosteusvaurioita synny.

    Jo syntyneitä homekasvustoja ei voi poistaa kemikaaleilla eikä edes kuivaamalla. Allergeenit ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä.

    Homevaurioiden korjaamisen ensimmäinen askel on ongelman aiheuttajan löytäminen ja sen hoitaminen kuntoon. Sen jälkeen poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki vaurioitunut materiaali muistaen, että kaikki vauriot eivät välttämättä ole silmin havaittavissa. Koska kantavien materiaalien uusiminen on vaikeata ja kallista, niiden vauriot joudutaan usein hoitamaan kuivaamalla ja pintojen puhdistamisella mekaanisesti höyläämällä tai hiomalla.

    Hajut ovat mikrobien (homesienet, bakteerit jne) aineenvaihduntatuotteita ja niiden myrkyllisyys on riippuvainen ko. mikrobin lajista ja siitä kasvualustasta, mitä se hajottaa.

    Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta, asiaa voidaan jossain määrin auttaa tiivistämällä rakenteita ja ilmastoinnin säädöillä. Menetelmät ovat samat kuin radonin torjunnassa ja ohjeita löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta. Ongelmaa ei kuitenkaan niillä menetelmin voida poistaa kokonaan.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Mitään kemikaalia, jolla homevauriot voitaisiin hävittää ei tietenkään ole olemassa. Suomen Kemissä ei ole tehty mullistavaa keksintöä, joka ratkaisisi maailmanlaajuisen ongelman ! Tässäkin on kysymyksessä kyllästysaine, jolla voi käsitellä terveen rakennusmateriaalin ennen rakentamista eikä sekään ole ihmisasumuksissa suotavaa. Talot tulee rakentaa niin, ettei kosteusvaurioita synny.

    Jo syntyneitä homekasvustoja ei voi poistaa kemikaaleilla eikä edes kuivaamalla. Allergeenit ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä.

    Homevaurioiden korjaamisen ensimmäinen askel on ongelman aiheuttajan löytäminen ja sen hoitaminen kuntoon. Sen jälkeen poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki vaurioitunut materiaali muistaen, että kaikki vauriot eivät välttämättä ole silmin havaittavissa. Koska kantavien materiaalien uusiminen on vaikeata ja kallista, niiden vauriot joudutaan usein hoitamaan kuivaamalla ja pintojen puhdistamisella mekaanisesti höyläämällä tai hiomalla.

    Hajut ovat mikrobien (homesienet, bakteerit jne) aineenvaihduntatuotteita ja niiden myrkyllisyys on riippuvainen ko. mikrobin lajista ja siitä kasvualustasta, mitä se hajottaa.

    Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta, asiaa voidaan jossain määrin auttaa tiivistämällä rakenteita ja ilmastoinnin säädöillä. Menetelmät ovat samat kuin radonin torjunnassa ja ohjeita löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta. Ongelmaa ei kuitenkaan niillä menetelmin voida poistaa kokonaan.

    Pakko heittää tähän väliin.
    Kerroppa Liisa onko kaikki hometta mikä haisee?
    Esim. meillä tulvi ns. maan haju sisälle lattian
    rajasta. No, avasin seinää sisäpuolelta siitä mistä haju tuntui voimakkaimmalta, mutta eihän
    sieltä mitään löytynyt.

    Kosteusmittaajat kävivät mittamassa useammastakin
    paikasta. Siis porasivat laatan läpi mittasivat
    sieltä kosteuden eikä pintakosteusmittarilla. Ei
    ollut kosteutta.

    Ainoa järkevä selitys oli hajulle, että lattia on
    samalla tasolla kuin maanpinta ja tästä johtuu
    hajun tuleminen sisälle. Ei kun pihaa laskemaan
    että sain maanpinnan 15 cm alemmas ja sen jälkeen
    suoritettiin asuntoon "otsonointi".

    Nyt on kulunut 3 vuotta operaatiosta eikä haju-
    ongelmia enään ole ollut.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Mitään kemikaalia, jolla homevauriot voitaisiin hävittää ei tietenkään ole olemassa. Suomen Kemissä ei ole tehty mullistavaa keksintöä, joka ratkaisisi maailmanlaajuisen ongelman ! Tässäkin on kysymyksessä kyllästysaine, jolla voi käsitellä terveen rakennusmateriaalin ennen rakentamista eikä sekään ole ihmisasumuksissa suotavaa. Talot tulee rakentaa niin, ettei kosteusvaurioita synny.

    Jo syntyneitä homekasvustoja ei voi poistaa kemikaaleilla eikä edes kuivaamalla. Allergeenit ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä.

    Homevaurioiden korjaamisen ensimmäinen askel on ongelman aiheuttajan löytäminen ja sen hoitaminen kuntoon. Sen jälkeen poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki vaurioitunut materiaali muistaen, että kaikki vauriot eivät välttämättä ole silmin havaittavissa. Koska kantavien materiaalien uusiminen on vaikeata ja kallista, niiden vauriot joudutaan usein hoitamaan kuivaamalla ja pintojen puhdistamisella mekaanisesti höyläämällä tai hiomalla.

    Hajut ovat mikrobien (homesienet, bakteerit jne) aineenvaihduntatuotteita ja niiden myrkyllisyys on riippuvainen ko. mikrobin lajista ja siitä kasvualustasta, mitä se hajottaa.

    Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta, asiaa voidaan jossain määrin auttaa tiivistämällä rakenteita ja ilmastoinnin säädöillä. Menetelmät ovat samat kuin radonin torjunnassa ja ohjeita löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta. Ongelmaa ei kuitenkaan niillä menetelmin voida poistaa kokonaan.

    "Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta..."

    Mitä tarkoitat taloudellisesti kannattamattomalla? Jos alustäyttö sisältää orgaanista materiaalia, joka kosteuden takia hajua, niin ainoa keino poistaa ongelma on alustäytön vaihto. Ongelman poistaminen johtaa siihen, että ongelma poistuu. Tiivistäminen ei poista ongelmaa.

    Näyttäkää minulle se tiiviste, joka 100%:sesti pitää hajoamistuotteet poissa sisäilmasta.

    Äänestä

  • ruiskuttelija kirjoitti:

    "Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta..."

    Mitä tarkoitat taloudellisesti kannattamattomalla? Jos alustäyttö sisältää orgaanista materiaalia, joka kosteuden takia hajua, niin ainoa keino poistaa ongelma on alustäytön vaihto. Ongelman poistaminen johtaa siihen, että ongelma poistuu. Tiivistäminen ei poista ongelmaa.

    Näyttäkää minulle se tiiviste, joka 100%:sesti pitää hajoamistuotteet poissa sisäilmasta.

    Ongelmaa ei voida poistaa tiivistämällä. Siksi totesinkin: "asiaa voidaan jossain määrin auttaa tiivistämällä rakenteita ja ilmastoinnin säädöillä."

    Alustäytön vaihtaminen maanvaraisen laatan alta on valtava ja kallis operaatio, johon kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia (sana "kannattamaton" oli ehkä huonosti valittu). Silloin voi olla pakkoa tyytyä pienempään pahaan eli vähentää ongelmaa tällaisin vippaskonstein.

    Äänestä

  • Einari kirjoitti:

    Pakko heittää tähän väliin.
    Kerroppa Liisa onko kaikki hometta mikä haisee?
    Esim. meillä tulvi ns. maan haju sisälle lattian
    rajasta. No, avasin seinää sisäpuolelta siitä mistä haju tuntui voimakkaimmalta, mutta eihän
    sieltä mitään löytynyt.

    Kosteusmittaajat kävivät mittamassa useammastakin
    paikasta. Siis porasivat laatan läpi mittasivat
    sieltä kosteuden eikä pintakosteusmittarilla. Ei
    ollut kosteutta.

    Ainoa järkevä selitys oli hajulle, että lattia on
    samalla tasolla kuin maanpinta ja tästä johtuu
    hajun tuleminen sisälle. Ei kun pihaa laskemaan
    että sain maanpinnan 15 cm alemmas ja sen jälkeen
    suoritettiin asuntoon "otsonointi".

    Nyt on kulunut 3 vuotta operaatiosta eikä haju-
    ongelmia enään ole ollut.

    Ilmeisesti teidän tapauksessanne hajut ovat alipaineisen ilmanvaihdon vaikutuksesta tulleet rakennuksessa kiinni olevasta humusmaasta. Maakellarimainen/multamainen tms. haju on tällöin ollut maaperämikrobien aiheuttamaa. Nämä (tätä hajua aiheuttavat maaperämikrobit) ovat toiselta nimeltään aktinobakteereja tai aktinomykeettejä. Niiden vanha nimitys ”sädesieni” johtuu niiden rihmastoja muodostavasta ulkonäöstä. Myös nämä bakteerit kuuluvat yleisnimityksen ”home” piiriin. Eli niidenkin aiheuttamaa maan hajua kutsutaan ns. homeen hajuksi.

    Rakentamismääräysten (C2/1.4.5) mukaan myös rakennuksen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa ja siksi nykyään laitetaankin sorakaistale koko rakennuksen ympärille. Sisäilma voi luonnollisestikin pilaantua riippumatta siitä, tulevatko nämä hajut rakennuksen alta, vierestä tai itse rakenteista.

    Äänestä

  • ruiskuttelija kirjoitti:

    Nämä on niitä juttuja, joihin sorrutaan, kun toivotaan päästävän vähällä. Onnistumisprosentit ovat todella pieniä.

    15 vuoden aikana aika pieni prosentti

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Mitään kemikaalia, jolla homevauriot voitaisiin hävittää ei tietenkään ole olemassa. Suomen Kemissä ei ole tehty mullistavaa keksintöä, joka ratkaisisi maailmanlaajuisen ongelman ! Tässäkin on kysymyksessä kyllästysaine, jolla voi käsitellä terveen rakennusmateriaalin ennen rakentamista eikä sekään ole ihmisasumuksissa suotavaa. Talot tulee rakentaa niin, ettei kosteusvaurioita synny.

    Jo syntyneitä homekasvustoja ei voi poistaa kemikaaleilla eikä edes kuivaamalla. Allergeenit ja toksiinit ovat pysyviä yhdisteitä.

    Homevaurioiden korjaamisen ensimmäinen askel on ongelman aiheuttajan löytäminen ja sen hoitaminen kuntoon. Sen jälkeen poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki vaurioitunut materiaali muistaen, että kaikki vauriot eivät välttämättä ole silmin havaittavissa. Koska kantavien materiaalien uusiminen on vaikeata ja kallista, niiden vauriot joudutaan usein hoitamaan kuivaamalla ja pintojen puhdistamisella mekaanisesti höyläämällä tai hiomalla.

    Hajut ovat mikrobien (homesienet, bakteerit jne) aineenvaihduntatuotteita ja niiden myrkyllisyys on riippuvainen ko. mikrobin lajista ja siitä kasvualustasta, mitä se hajottaa.

    Jos ongelma on esim. alustäytössä, jonka vaihtaminen on taloudellisesti kannattamatonta, asiaa voidaan jossain määrin auttaa tiivistämällä rakenteita ja ilmastoinnin säädöillä. Menetelmät ovat samat kuin radonin torjunnassa ja ohjeita löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta. Ongelmaa ei kuitenkaan niillä menetelmin voida poistaa kokonaan.

    kanattai nytt ensiks selvittää mistä puhut
    ollan käyttänyt aine jo useita vuosia ja ei yksikään ole moittinnut et ei toimi.
    Ja toiseks sitä ei valmistellaan missään kemissä

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Ilmeisesti teidän tapauksessanne hajut ovat alipaineisen ilmanvaihdon vaikutuksesta tulleet rakennuksessa kiinni olevasta humusmaasta. Maakellarimainen/multamainen tms. haju on tällöin ollut maaperämikrobien aiheuttamaa. Nämä (tätä hajua aiheuttavat maaperämikrobit) ovat toiselta nimeltään aktinobakteereja tai aktinomykeettejä. Niiden vanha nimitys ”sädesieni” johtuu niiden rihmastoja muodostavasta ulkonäöstä. Myös nämä bakteerit kuuluvat yleisnimityksen ”home” piiriin. Eli niidenkin aiheuttamaa maan hajua kutsutaan ns. homeen hajuksi.

    Rakentamismääräysten (C2/1.4.5) mukaan myös rakennuksen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa ja siksi nykyään laitetaankin sorakaistale koko rakennuksen ympärille. Sisäilma voi luonnollisestikin pilaantua riippumatta siitä, tulevatko nämä hajut rakennuksen alta, vierestä tai itse rakenteista.

    >Rakentamismääräysten (C2/1.4.5) mukaan myös
    >rakennuksen viereisestä täytöstä on poistettava
    >humusmaa ja siksi nykyään laitetaankin sorakaistale
    >koko rakennuksen ympärille.

    Liisa, salaojavalmistajien ohjeissa sanotaan, että salaojan päälle tulevan soran päälle pitäisi laittaa vielä tiivis seinästä poispäin viettävä maakerros, jottei salaoja joutuisi käsittelemään sadevesiä. Jos multaa ei saa käyttää, mitä tämän tiiviin maakerroksen pitäisi olla?

    Äänestä

  • Alpo kirjoitti:

    >Rakentamismääräysten (C2/1.4.5) mukaan myös
    >rakennuksen viereisestä täytöstä on poistettava
    >humusmaa ja siksi nykyään laitetaankin sorakaistale
    >koko rakennuksen ympärille.

    Liisa, salaojavalmistajien ohjeissa sanotaan, että salaojan päälle tulevan soran päälle pitäisi laittaa vielä tiivis seinästä poispäin viettävä maakerros, jottei salaoja joutuisi käsittelemään sadevesiä. Jos multaa ei saa käyttää, mitä tämän tiiviin maakerroksen pitäisi olla?

    Minä laitoin seinänviereen n. 10cm:n syvyyteen
    finnfoam (tulikohan oikein) eristyslevyn ja sen
    päälle sepeliä. Mielestäni tämä levy kallistettuna talosta poispäin johtaa sadevedet
    kauemmaksi seinänvierestä. Kerro Alpo jos
    olen väärässä.

    Jäädään mielenkiinnolla odottamaan mitä Liisa
    vastaa kunhan on saanut selattua opuksensa läpi.

    Oletkos Liisa ikinään päässyt ns. "kantapään
    kautta" tutustumaan näihin asioihin? Vai onko kaikki kirjatietoa?

    Äänestä

  • Alpo kirjoitti:

    >Rakentamismääräysten (C2/1.4.5) mukaan myös
    >rakennuksen viereisestä täytöstä on poistettava
    >humusmaa ja siksi nykyään laitetaankin sorakaistale
    >koko rakennuksen ympärille.

    Liisa, salaojavalmistajien ohjeissa sanotaan, että salaojan päälle tulevan soran päälle pitäisi laittaa vielä tiivis seinästä poispäin viettävä maakerros, jottei salaoja joutuisi käsittelemään sadevesiä. Jos multaa ei saa käyttää, mitä tämän tiiviin maakerroksen pitäisi olla?

    tiivistettyä, routimatonta soraa (raekoissa löytyy valinnanvaraa).

    Multaa ei saa jättää rakennuksen alle eikä sen vierustäyttöön.

    Äänestä

  • Eemeli kirjoitti:

    Minä laitoin seinänviereen n. 10cm:n syvyyteen
    finnfoam (tulikohan oikein) eristyslevyn ja sen
    päälle sepeliä. Mielestäni tämä levy kallistettuna talosta poispäin johtaa sadevedet
    kauemmaksi seinänvierestä. Kerro Alpo jos
    olen väärässä.

    Jäädään mielenkiinnolla odottamaan mitä Liisa
    vastaa kunhan on saanut selattua opuksensa läpi.

    Oletkos Liisa ikinään päässyt ns. "kantapään
    kautta" tutustumaan näihin asioihin? Vai onko kaikki kirjatietoa?

    Joudun nimenomaan kohtaamaan ne ihmiset, jotka ovat kantapään kautta tulleet tietoisiksi vallitsevasta rakentamiskulttuurista.

    Äänestä

  • ruisku kirjoitti:

    kanattai nytt ensiks selvittää mistä puhut
    ollan käyttänyt aine jo useita vuosia ja ei yksikään ole moittinnut et ei toimi.
    Ja toiseks sitä ei valmistellaan missään kemissä

    ainetta näyttää myyvän sama pulju,joka verkostomarkkinoi Noni-ihmejuomaa.Se puolestaan parantaa syövän,HIV:in,diabeteksen ja kaiken.

    Äänestä

  • justjoo kirjoitti:

    ainetta näyttää myyvän sama pulju,joka verkostomarkkinoi Noni-ihmejuomaa.Se puolestaan parantaa syövän,HIV:in,diabeteksen ja kaiken.

    mainio havainto!

    Äänestä

  • justjoo kirjoitti:

    ainetta näyttää myyvän sama pulju,joka verkostomarkkinoi Noni-ihmejuomaa.Se puolestaan parantaa syövän,HIV:in,diabeteksen ja kaiken.

    tais menne vähä pielään sulta en ole nonia mynyt ja tuskin rupeaa myymään

    Äänestä

  • ruisku kirjoitti:

    tais menne vähä pielään sulta en ole nonia mynyt ja tuskin rupeaa myymään

    Minä ei tiedä kuka sinä ole ja mitä kaikea poistoaineta sinä myy. Alaveteliläinen firma myy sekä tämä syövänpoistoaine Noni etä homeenpoistoaine Vital Protect kertoo google:

    ”Tahitian Noni tuotteiden markkinoiminen ja myyminen. Homeenpoisto-aine Vital Protect; markkinointi ja myynti”

    Äänestä

  • justjoo kirjoitti:

    Minä ei tiedä kuka sinä ole ja mitä kaikea poistoaineta sinä myy. Alaveteliläinen firma myy sekä tämä syövänpoistoaine Noni etä homeenpoistoaine Vital Protect kertoo google:

    ”Tahitian Noni tuotteiden markkinoiminen ja myyminen. Homeenpoisto-aine Vital Protect; markkinointi ja myynti”

    tämä homepoistoaine olemme käyttänät jo yli kaksi voutta noin 60 taloa käsitällty ja jos aine ei toimis luulen ette ei olis niin monta taloa talot on ymperi suomi lisäks useita kaupunkia ja kuntia käyttää tämä ja aika monta sairaala suomessa ole käyttänyt tätä jo pitämpi aika.

    Äänestä

Olen juuri tarkastuttanut oman taloni. Valesokkeli on aina riski. Minullakin tulee pistävää hajua lattialistojen alta, jossa on rako. Lattiaa on korotettu, jotta on saatu kiertoilmalämmityksen kanavat lattian alle. Pystykoolingit menevät maanpinnan alapuolelle, salaojia ei ole. Lattian alta mitattiin 90 % kosteutta ja villat seinissä + kipsilevy ovat homeessa. Laboratorioon kannattaa otattaa materiaalinäytteet, ei pintanäytteitä, jotta näkee mitä siellä on... ja mieluimmin Kuopion Neulaniemeen, jossa osataan tulkita oikein.
Minun tapauksessani tuomio oli selvä: uusi rivi harkkotiiliä sisäpuolelle sokkelia ja kaikki puuaines pois lattian alapuolelta. Lisäksi kosteat hiekat pois lattian alta. Siellä voi olla vaikka rakennusjätettä happanemassa. Pitkäjänteisyyttä vaaditaan ja hermoja. Lakimiehet eivät ymmärrä näitä juttuja alkuunkaan.

Äänestä
  • Kurjuus tässä on se, että seinien kosteus on kyllä selvästi suurempi kun mennään lattian rajaan, mutta hometta en ole vielä löytänyt mistään. Pari 30x50 reikää olen seinään nyhrännyt, mutta puutavara on kuin uutta! Jostain sitä hajua vaan tulee. Talon ympärille täytyy varmaan ruveta kaivamaan salaojat kuntoon. Rakentaja / myyjä vakuuttaa että talon alla ei ole unohtuneita puupalikoita, siitä oli jo 70-luvulla ollut huolellinen.

    Äänestä

  • Hente kirjoitti:

    Kurjuus tässä on se, että seinien kosteus on kyllä selvästi suurempi kun mennään lattian rajaan, mutta hometta en ole vielä löytänyt mistään. Pari 30x50 reikää olen seinään nyhrännyt, mutta puutavara on kuin uutta! Jostain sitä hajua vaan tulee. Talon ympärille täytyy varmaan ruveta kaivamaan salaojat kuntoon. Rakentaja / myyjä vakuuttaa että talon alla ei ole unohtuneita puupalikoita, siitä oli jo 70-luvulla ollut huolellinen.

    Ei meilläkään aikoinaan ollut mitään silminnähtäviä homevaurioita,mutta näytteet osoittivat että paljon oli kuitenkin.Voiko rakentaja vakuuttaa ettei talon alla ole hiekkaa? Pitäisi olla karkeata soraa,jotta toimisi eikä haisisi.

    Äänestä

  • Sampsu kirjoitti:

    Ei meilläkään aikoinaan ollut mitään silminnähtäviä homevaurioita,mutta näytteet osoittivat että paljon oli kuitenkin.Voiko rakentaja vakuuttaa ettei talon alla ole hiekkaa? Pitäisi olla karkeata soraa,jotta toimisi eikä haisisi.

    Talon alla on paksu kerros soraa rakentajan mukaan.
    Kerropa tarkemmin homemittauksista, mihin yhteyttä, aikataulu, hinnat.
    Kaupungin terveys... joku on todennut että täällä haisee. Nyt pitäisi vain löytää sitä hometta että pääsisi korjaamaan asian. Seinien aukominen ihan arpomalla ei tunnu järkevälle.

    Äänestä

  • Hente kirjoitti:

    Talon alla on paksu kerros soraa rakentajan mukaan.
    Kerropa tarkemmin homemittauksista, mihin yhteyttä, aikataulu, hinnat.
    Kaupungin terveys... joku on todennut että täällä haisee. Nyt pitäisi vain löytää sitä hometta että pääsisi korjaamaan asian. Seinien aukominen ihan arpomalla ei tunnu järkevälle.

    seiniä ei tarv aukoa homeviljely kestää noin viikko laboratoria löytyy ymperi suomea nyt en tiedä missä asut mutta varmastii löytyy sun paikkakunalla myös

    Äänestä

Homeremontti menossa keittiössä. Meillä myös valesokkeli ja talo rakennettu 80-luvulla. Olen nuuskinut joka nurkan talosta jonka ostimme viime talvena ja meilläkin on pari kohtaa josta tulee lattian rajasta haju. Toinen on ulkoseinällä ja toinen keskellä taloa. Homekoiran olen tilannut. Kaupan purkamista olemme harkinneet. Mitenkähän käy rahojen, jotka olemme laittaneet keittiöön (entinen omistja maksoi osan remontista?

Äänestä
  • Teillä on siis löytynyt hometta?
    Vaihteleeko hajun tuleminen sään / lämpötilan mukaan? Täällä ainakin. Masentaa kun talon myyjä ei haista yhtään mitään... nakerran seinään reikiä, 18-300x400mm. Mitään ei kuitenkaan löydy, nenää ja kurkkua vaivaa.

    Äänestä

  • Hente kirjoitti:

    Teillä on siis löytynyt hometta?
    Vaihteleeko hajun tuleminen sään / lämpötilan mukaan? Täällä ainakin. Masentaa kun talon myyjä ei haista yhtään mitään... nakerran seinään reikiä, 18-300x400mm. Mitään ei kuitenkaan löydy, nenää ja kurkkua vaivaa.

    Keittiöremontin yhteydessä löytyi vanha, tosin rutikuiva vaurio, joka ei siis näkynyt kosteusmittauksissa. Se on korjattu, mutta muualla talossa on pari epäilyttävää kohtaa lattian rajassa.

    Äänestä

  • Hente kirjoitti:

    Teillä on siis löytynyt hometta?
    Vaihteleeko hajun tuleminen sään / lämpötilan mukaan? Täällä ainakin. Masentaa kun talon myyjä ei haista yhtään mitään... nakerran seinään reikiä, 18-300x400mm. Mitään ei kuitenkaan löydy, nenää ja kurkkua vaivaa.

    Unohdin vastata kysymykseesi ;-) Vaihtelee.

    Äänestä

  • talo kaupat ei kannata purkaa hometta saadan kyllä pois ilman ette purkaat mitään ilmoita osoitteesi niin apu löytyy useita sairaalaa ja 60 omakotitaloa käsitällty se pitäis jo sanoaa jotain takuu annetaan työstä

    Äänestä

Lämmitysputkisto on vedetty betonin alle ja vettä on lisättävä hieman 2x vuodessa, paine 0,6-0,3 bar. Putkistot ylettyvät lähelle pahiten haisevaa kohtaa, mutta eivät ole enää kohdalla. Käyttövesi on pinnassa.
..........

Mietippäs toisenkin kerran jos olet lisännyt vettä lämmitysjärjestelmään. Minne se puuttuva vesi olisi voinut ehkä kenties mennä. No sinne alapohjaan homehduttamaan tietenkin. Jos järjestelmään täytyy lisätä jonkin verran vettä, tulee heti epäillä MIKSI, MIKSI ???

Äänestä

Nyt on tutkittu labranäytteitä: Laatan alla bakteerikasvustoa (kohtalaisesti) ja alajuoksun päällä hometta (kohtalainen/vähäinen kasvu). Lisäksi kosteuslukemat ovat 82-94%. Myyjä epäilee mittausten oikeellisuutta. On kuitenkin sovittu että lattian purkaminen aloitetaan keväällä, myyjä vastaa kuluista. Pian asennetaan yksinkertainen talotuuletin ja korvausilmaventtiilit on jo asennettu. Haju on todella voimakas vaikka pidän päällä liesituuletinta koko ajan. Vaatteet haisevat, nenää kirvelee...

Onko kenelläkään kokemusta kaupan purkamisesta. Mielestäni tämä täyttää sen ehdot koska en voi käyttää taloani siihen tarkoitetulla tavalla. Olkkarissa ei voi oleskella, ovia on pidettävä kiinni ettei haju leviäisi joka paikkaan. Korjaus kestää keväästä pitkälle kesään kun koko laatta on ilmeisesti purettava. Lisäksi täällä on asuttava koko ajan...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hente kirjoitti:

Ostin viime syksynä -72 valmistuneen omakotitalon. Nyt toukokuussa alkoi olohuoneen kahden eri ulkoseinän ja lattian raosta haisemaan todella voimakkaasti homeelle. Tein sisäseinään yhden aukon josta pääsin tutkimaan seinän kuntoa, pieniä pilkkuja kosteussulussa mutta muutoin ok. Seinät, pystyt ja juoksut kuin uudet. Mittarilla todettu alaosan seinästä olevan selvästi kosteampi 5->15%. Talo on loivassa rinteessä, nykerretty valtavan kivikon keskelle.
Valesokkeli, eristeenä on käytetty kuulemma jotain vuorivillaa tms. Sen alla soraa.
Ilmeisesti nyt kannattaa päästä lattian läpi näkemään mikä siellä haisee. Lämmitysputkisto on vedetty betonin alle ja vettä on lisättävä hieman 2x vuodessa, paine 0,6-0,3 bar. Putkistot ylettyvät lähelle pahiten haisevaa kohtaa, mutta eivät ole enää kohdalla. Käyttövesi on pinnassa.
Betoni kelluu soran ja eristeen päällä, pääsee liikkumaan koska rapisee seinän vierustoilla ja siitä raosta tulee hajua voimakkaasti. Pikakorjaus: maalarinteippi saumaan vähensi hajua välittömästi.
Ideoita, kokemuksia ja vinkkejä mistä ja miten jatkan etsimistä... Seinään lisää kurkistusreikiä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu