Isot yritykset toisensa jälkeen perumassa
Vety hankkeensa.Fossiilinen on jälleen ihan yes.
Vety hankkeensa.Fossiilinen on jälleen ihan yes.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Floppi mikä floppi.
Tuulienergian varastointi pumppuvoimaloilla EI ole floppi.
Olisi tyynellä säällä sähköä ilman että pitää kerjätä Ruotsista.
Jaa, sitten kun vielä joku suostuisi ne investoimaan.
Suomesta puuttuvat korkeuserot.
Pummpuvoimalat ovat hyötysuhteeltaan huonoja ja sähkön varastointiin sen takia kalliita.
Niin kauan kun on vesivoimalaitoksilla tuotetua sähköä meillekin Ruotsissa ja Norjassa, ei ole hätää. Mutta kun kaikki maat lisäävät tuulivoimaa ja Ruotsi tekee teollisia investointeja pohjoiseen, alkaa riski kasvaa että meille ei riitä.
Pitäisikö Suomen miettiä oman turvallisuuden kannalta kuitenkin uudelleen Vuotoksen allasta?
Tehdään allas ja altaan rakennusvaiheessa sinne valmiiksi Lapin tuulimyllyt, ettei niitä tarvitse ympäri Lappia levitellä pilaamaan Lapin luontoa.
Samalla voisi miettiä siihen vesivoimaimaan integroituna pumppuvoimalaitosta.
Ainakaan pienvesivoimaa ei pidä purkaa muutaman kalastajan takia.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/vesivoima/pienvesivoima
Pienvesivoimalla voi olla alueellista merkitystä, sillä se voi parantaa muun muassa paikallista sähkön saantivarmuutta. Kiinnostusta pienvesivoimaan lisää se, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisten polttoaineiden tilalle tarvitaan korvaavia energialähteitä. Myös hajautetun energiantuotannon näkökulmasta pienvesivoima on myönteistä.
Tampereella oli tarkoitus porata 7 kilometriin reikä ja tuottaa siitä sähköä ja lämpöä.
Kauhee hypetys.
Noin vuosi sitten huutokaupat .comissa törmäsin projektin romuihin, myytävänä romua, ehkä ulosottomies sai tonnin.
Ihme puhallus, oliko heti alusta asti?
Jäi
20.1.2020 — Tampereen Nekalassa porauksia ei ole aloitettu, koska rahoitusneuvottelut ovat edelleen kesken
https://yle.fi/a/3-11158359
Niin, nämä on kai kaukolämmön tuotantoon?
Ei kai niihin voida "sähköä" varastoida.
Ne tarvitsevat sähköä ja tuottavat lämpöä hyvällä sähkönkäytön hyötysuhteella.
Voi lasta... Vihreä siirtymä on paljon muutakin kuin vety. 🥱 Saksa tähtää vetyvoiman johtomaaksi. Suomi putosi siitäkin kelkasta. Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu....
Jos huomasit, avaajan otsikossa on kysymysmerkki. Ei kannata heti ruveta mollaamaan.
Vety on keskeinen varasto ja komponentti vihreän siirtymän sähköenergian siirrossa.
Ja jos asiasta keskustellaan objektiivisesti, ei vety investoinnit vaan meinaa käynnistyä. Silloin pitää kysyä miksi?
Saksa on suurissa vaikeuksissa ajettuaan ydinvoiman alas. Tuulivoimaa on valtavasti. Kuitenkin se heiluttelee Saksan energiapolitiikkaa. Kaasua tarvitaan ja paljon. Ja kun se pitää tuoda nestemäisenä (LNG), on se kallista ja ilmaston kannalta huono asia.
Miski Suomi ei ole mukana heidän laskuissa? Onko niin etteivät he luota Suomen ja Ruotsin mahdollisuuksiin toimittaa vetyä riittäviä määriä, jotta siirtoinfraa kannattaa investoida?
Suomi tekee nyt sähkön lähes fossiilivapaasti ja omavaraisesti. On kuitenkin eri asia tehdä vedystä vientituote.
Avaajan hiukan provokatiivinen viesti on kyllä sinällään hyvä. Missä viipyvät vetyinvestoinnit. Ruotsi on keskeyttänyt monta isoa vihreän siirtymän hanketta ja on vaikeuksissa tuulivoiman kannattavuuden kanssa. Norjasta Yara himmailee ison ammoniakki investoinnin kanssa samoin pari projektia Euroopassa.
Vielä on tekemisessä epäselvää. Onko tuulivoima - vety - sähkö logistiikka liian huono hyötysuhteeltaan samoin käyttöasteeltaan liian alhainen. Eli tuottavia tuulitunteja liian vähän takaisinmaksun aikana?
Saksan haahuilut maksoi suomen veronmaksaja.
Kahden kova tuulisen periodin jälkeen näyttää siltä, että tuulivoima tuottaa sähköä niin paljon ettei sitä Suomessa voi käyttää.
Samalla näyttää tulevan naapurimaissa, ettei nekään oikein tarvitse.
Ja vaikka olisi tarve ja meillä ylimääräistä, ei kaapelit riitä siirtämään.
Ja sitten kun ei tuule, olemme tiukoilla sähkön kanssa.
Tavallisena kansalaisena ihmettelee, onko tässä mitään järkeä?
Ja miksi tuulivoimaa pitää rakentaa lisää, kun sitä ei tarvita ja toisaalta se ei auta mitään silloin kun ei tuule?
Vaatiiko rakentamista kunta päättäjät kiinteistö vetojen kanssa?
Kuka maksaa yhä useammin syntyvän miinushintaisen sähkön?
Ja kuka ihme investoi kalliiseen vetyyn, jos vetytehdas voi käydä vain osan aikaa vuodesta?
Jos tätä asiaa miettii, tuulivoiman määrä kokonaissähkön kulutuksesta voi olla sen verran että säätöviima riittää korvaamaan eron jos ei tuule.
Eli käytännössä tasaisesti 24 tuntia vuorokaudessa sähköä tuottava tuotanto+ säätövoima + tuulivoima ( + aurinkovoima) = hetkellinen kulutus.
Tuo ensimmäinen on käytännössä ydinvoima.
Säätövoima on nyt ja lähitulevaisuudessa tuonti ja oma vesivoima. Varastot, joista energia pystytään palauttamaan sähköksi, puuttuvat vielä ja tuntuu että lähitulevaisuudessa niitä ei ole näköpiirissä.
Eli jos kulutus kasvaa, jossakin vaiheessa tulee eteen tuon eron kurominen. Erityisesti jos Ruotsi ja Norja tarvitsee omaa vesivoimaa tulevaisuudessa enemmän. Varastojen kehittyminen tuntuu epärealistiselta. Sitten pitää muistaa, että lisäydinvoiman rakentaminen ottaa sen kymmenen vuotta.
Onko realistista miettiä merkittävää tuulivoimaman tuotannon lisäämistä, esimerkiksi vedyn vientiä varten, ilman että suunnitelma sisältää uuden ydinvoimalaitoksen?
Nyt idealisti riitelevät joko tai, mutta se on sekä että. Tarvitaan kumpaakin, jotta kansalliset tarpeet tyydytetään ja että kaikkea sähköä ( erityisesti silloin kun ei tuule) ei käytä vedyntuotanto ja että verkko pysyy pystyssä.
Onko tämä vedyn viennin suunnitelma poliitikkojen idea? Onko joku muu kuin Marin miettinyt sitä ihan oikeasti?
Tuntuu että ei. Ruotsi ei tunnu olevan kiinnostunut vedyn viennistä.
Norja on irrottautumassa Saksan suunnitelmista, pitävät kalliina.
Saksan elinkeinoelämä ei tunnu uskovan asiaan. Nyt Saksa ilmoitti valtavasta tuesta, jotta Saksan oma putkiverkko lähtisi käyntiin.
Niin, sellainen riskiä voi olla että Suomi rakentaa vedyn vienti infran ja Saksan politiikka etenee ja toteaa ettei tästä tule mitään ilman ydinvoimaa. Ja meillä on putki infra vajaalla käytöllä.
Miten näihin pitäisi suhtautua?
https://www.hs.fi/talous/art-2000010861361.html
"Reuters toteaa, että KfW:n lainailmoitus tulee aikana, jolloin monet saksalaiset yhtiöt ovat suhtautuneet skeptisesti valtion vetysuunnitelmien realistisuuteen ja kustannustehokkuuteen.
Esimerkiksi norjalainen Equinor kertoi uutistoimiston mukaan syyskuussa hylkäävänsä suunnitelmat vedyn viemisestä Saksaan korkeiden kustannusten ja heikon kysynnän vuoksi.
Myös suomalaisille tuttu saksalainen energiajätti Uniper varoitti uutistoimiston mukaan aiemmin tässä kuussa, että se aikoo jarrutella suunnittelemaansa kahdeksan miljardin euron investointia puhtaampiin polttoaineisiin, koska vedyn teollinen kysyntä on ollut odotettua heikompaa."
Ei ole markkinoita ja valtavat kustannukset, Saksan poliitikkojen lupaukset ei yritysjohtajille riitä, koska he eivät ole yhtä tyhmiä kuin äänestäjät.
persut ovat vihreän siirtymän edelläkävijöitä, kertoi veljeni, nääs kun pian Suomen järvetkin alkavat vihertää kuten itämeri. Persuilla varmaankin menee tämä ns yli hilseen, mutta muut tajuavat mistä on kyse.
Floppy disks.
Tiesitkö, että niitä yhä käytetään?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Levyke
Tajuatko kaikki varmasti että vety ei ole primäärienergiaa?
Vetyä tarvitaan prosessikaasuksi esimerkiksi tuotteiden valmistukseen.
Tai vetyä tarvitaan sähköenergian varastoksi tai sähköenergian siirtoon.
Ja vety pitää tuottaa fossiilivapaasti, jotta hiilidioksidia ei synny.
Ja aina kun vetyä tehdään ja siitä taas tuotetaan sähköä, hyötysuhteen takia menetetään sähköä. Ja tämä tarkoittaa rahaa.
Primäärienergiaa meille on esimerkiksi: uraani, tuuli, auringon säteily, kivihiili, turve, bioenergia ja öljy sekä vesivoima.
Palamista ei pitäisi suosia eikä sellaisia, mitkä eivät uusiudu.
....Fossiilinen on jälleen ihan yes...
Ei ole millään tavalla Yes.
Suomi on onnistunut vähentämään öljyn ja kivihiilen tuontia, se on tosi hyvin vä juttu Suomen taloudelle. Miksi lähettää meidän vähiä ropoja rikkaille öljymaille
Jossakin vaiheessa öljyn ja kivihiilen järkevästi käytettävät varat loppuvat eli korvaavia energialähteitä pitää kehittää.
Ja tietty, ei ole hyvä polttaa mitään, ilmastolle sekä hiukkasten ja muiden päästöjen takia huono.
Eli fossiilisista nyt vaan eroon. Haasteita on mutta niitä pitää ratkoa asiantuntijoiden eikä idealistinen eikä poliitikkojen.
Öljy ei ole korvattavissa. Fossiilisista ei voi luopua elintason romahtamatta. Öljyä ei pidä tuhlata hankkeisiin, millä ei ole tulevaisuutta. Öljytöntä tuotantoketjua ei ole.
Öljyn käyttö liikenteeseen tulee väistymään jossakin vaiheessa. Varat ovat kuitenkin rajalliset. Ei ihmiskunta lopeta olemassa oloa tällä vuosisadalla. Elintason romahtamisen estämiseksi tulee uudet tekniikat saada toimimaan nopeasti.
Mitä nopeammin öljyn käyttö liikenteeseen lopetetaan , sitä parempi. Öljy pitää säästää moniin tärkeämpiin käyttökohteisiin kuin liikenne. Erityisesti lämmitysöljyn käyttö tulisi saada loppumaan.
Suomelle öljyn maahantuonnin väheneminen tarkoittaa ettemme lähetä rahaa rikkaille öljymaille.
Autoilu loppuu öljyn loppumiseen. Ilman öljyä on mahdotonta valmistaa nykyaikaisia tuotteita. Öljy ei ole pelkästään polttoaine, vaan sitä tarvitaan monissa eri vaiheissa kaikessa tuotannossa. Clean-tech tai uusiutuva ei poikkea mitenkään perinteisestä teollisuudesta. Kierrätyksestäkään ei tule mitään ilman öljyä.