, vai uskon ja tekojen kautta?
Tämä on kristinopin ehkä kaikkein tärkein kysymys. Tämän kysymyksen johdosta syntyi reformaatioliike, jako protestanttisten ja katolisen kirkon välillä. Tämä on myös ydinkysymys raamatullisen kristillisyyden ja "kristillisten" kulttien välillä. Pelastummeko ainoastaan uskon kautta vai uskon ja tekojen kautta? Pelastunko vain pelkällä uskolla Jeesukseen, vai pitääkö minun uskoa Jeesukseen ja tehdä sen lisäksi jotakin muuta?
Tämä kysymys liittyen siihen, pelastummeko vain uskosta vai uskon ja tekojen kautta on vaikea, koska eräät raamatunkohdat eivät ole täysin yksiselitteisiä. Vertaa esimerkiksi Room. 3:28, 5:1 ja Gal. 3:24 Jaakobin kirjeen jakeeseen 2:24. Joidenkin mielestä Paavalin (pelastus yksin uskon kautta) ja Jaakobin (pelastus uskon ja tekojen kautta) opetukset ovat erilaiset.
Paavali opettaa dogmaattisesti, että vanhurskauttaminen on yksin uskosta (Ef. 2:8-9), kun Jaakob puolestaan näyttää opettavan vanhurskauttamisen tapahtuvan uskon ja tekojen avulla. Tämä näennäinen ongelma selviää, kun tutkimme mistä Jaakob todella puhuu. Jaakob tyrmää ajatuksen, että henkilö voi olla mukamas uskossa ilman että siitä seuraa mitään hyviä töitä (Jaak. 2:17-18).
Jaakob korostaa sitä, että aito usko Kristukseen muuttaa elämän, josta seuraa hyviä tekoja (Jaak. 2:20-26). Jaakob ei opeta, että vanhurskauttaminen on uskon ja tekojen summa. Hän paremminkin opettaa, että oikeasti uskossa olevan elämässä on hyviä tekoja. Jos henkilö väittää olevansa uskova, mutta hänellä ei ole hyviä tekoja elämässään, silloin on todennäköistä, että hänellä ei ole aito usko Kristukseen (Jaak. 2:14, 17, 20, 26).
Paavali toteaa saman kirjoituksissaan. Uskovan elämässä esiintyvät hyvät hedelmät on lueteltu Galatalaiskirjeessä 5:22-23. Välittömästi opetettuaan meille pelastuvamme uskon kautta eikä tekojen kautta (Ef. 2:8-9), Paavali kertoo meidät olevan luodut hyviä töitä varten (Ef. 2:10).
Paavali odottaa Jaakobin tavoin meidän elämämme muuttuvan: "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" (2 Kor. 5:17). Jaakob ja Paavali eivät eroa opetuksessaan pelastuksesta. He tarkastelevat samaa aihetta eri näkökulmista. Paavali korostaa vanhurskauttamista uskon kautta, kun Jaakob puolestaan korostaa oikean uskon Kristukseen tuottavan hyviä tekoja.
( Lähde: Got Questions sivusto)
s-seutulainen
Tämä on kristinopin ehkä kaikkein tärkein kysymys. Tämän kysymyksen johdosta syntyi reformaatioliike, jako protestanttisten ja katolisen kirkon välillä. Tämä on myös ydinkysymys raamatullisen kristillisyyden ja "kristillisten" kulttien välillä. Pelastummeko ainoastaan uskon kautta vai uskon ja tekojen kautta? Pelastunko vain pelkällä uskolla Jeesukseen, vai pitääkö minun uskoa Jeesukseen ja tehdä sen lisäksi jotakin muuta?
Tämä kysymys liittyen siihen, pelastummeko vain uskosta vai uskon ja tekojen kautta on vaikea, koska eräät raamatunkohdat eivät ole täysin yksiselitteisiä. Vertaa esimerkiksi Room. 3:28, 5:1 ja Gal. 3:24 Jaakobin kirjeen jakeeseen 2:24. Joidenkin mielestä Paavalin (pelastus yksin uskon kautta) ja Jaakobin (pelastus uskon ja tekojen kautta) opetukset ovat erilaiset.
Paavali opettaa dogmaattisesti, että vanhurskauttaminen on yksin uskosta (Ef. 2:8-9), kun Jaakob puolestaan näyttää opettavan vanhurskauttamisen tapahtuvan uskon ja tekojen avulla. Tämä näennäinen ongelma selviää, kun tutkimme mistä Jaakob todella puhuu. Jaakob tyrmää ajatuksen, että henkilö voi olla mukamas uskossa ilman että siitä seuraa mitään hyviä töitä (Jaak. 2:17-18).
Jaakob korostaa sitä, että aito usko Kristukseen muuttaa elämän, josta seuraa hyviä tekoja (Jaak. 2:20-26). Jaakob ei opeta, että vanhurskauttaminen on uskon ja tekojen summa. Hän paremminkin opettaa, että oikeasti uskossa olevan elämässä on hyviä tekoja. Jos henkilö väittää olevansa uskova, mutta hänellä ei ole hyviä tekoja elämässään, silloin on todennäköistä, että hänellä ei ole aito usko Kristukseen (Jaak. 2:14, 17, 20, 26).
Paavali toteaa saman kirjoituksissaan. Uskovan elämässä esiintyvät hyvät hedelmät on lueteltu Galatalaiskirjeessä 5:22-23. Välittömästi opetettuaan meille pelastuvamme uskon kautta eikä tekojen kautta (Ef. 2:8-9), Paavali kertoo meidät olevan luodut hyviä töitä varten (Ef. 2:10).
Paavali odottaa Jaakobin tavoin meidän elämämme muuttuvan: "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" (2 Kor. 5:17). Jaakob ja Paavali eivät eroa opetuksessaan pelastuksesta. He tarkastelevat samaa aihetta eri näkökulmista. Paavali korostaa vanhurskauttamista uskon kautta, kun Jaakob puolestaan korostaa oikean uskon Kristukseen tuottavan hyviä tekoja.
( Lähde: Got Questions sivusto)
s-seutulainen
Vastaukset 34
Vanhimmat
Pelastun, ja perisynnin uskonpuun takana luterilaisen kirkon erään suunnan varjolla, lopsitaan anteeksiantoa ja sallitaan lapsien hyväksikäytön.
Eli pelastun uskon kautta.... sehän on vain uskontokunnan mielipiteen aivopesun tulos.
Eikös vain? Jos kirkkokuri ei saa aikaiseksi, kuin olkapäälle, jeesuksen nimessä ja veressä olet saanut syntisi anteeksi ja haararassaus taas jatkuu ja lapsi on aivopesty, että kun on anteeksi annettu- siitä ei ole lupa puhua.
OKSETTAVAA --- perisynti- persetyntipuheet
kannattaa miestiskellä----
https://freepathways.wordpress.com/page/3/
missä mennään
kouluissa seksikirja kouluissa ---- seksuaalikasvatus.... voi hyvää päivää....
Onhan asia- ikävä niille "oikeille" kilvoittelijoille,
Mutta, jos johto ei ole ---osannut--- vauvavesikastepesuvesi--- oppia sisäistää- Nooan vesipesusta, jossa Kainilainen henki pestiin- synti pois, hukuttamalla väärä ja vain arkissa olevat pelastuivat.
Siksi tuo haarakonttorin arkissa olevat pelastuisivat, jos vesipesu- vauvakaste toteutetaan todella sisäpiirissä, kun sisäpiiri ei omista kuulevia korvia.
Lopsitaan harhaopina- sitä väärähenkistä perisyntiä lupalapulla kentällä niitä nuoria sisäisesti rikkinäiseksi ihmisiksi.
Jos joku puhuja mainitsee- hänellä ei ole lupa enää puhujapaikalle, ja MIKSI?
Koko poppoo johdosta- pihalle, ja nuoret- terveet Hengellisesti uskovat uskomassa tervehdyttämään kentää.....
Olkaa hyvä.... paha julistetaan keskuudestanne lopun aikana katoilta, enää ette ole piiloleikeissä, omassa piirileikki jeeustellen anteeksiantoa, saastaisin kielinne.
Todella sadistista kirjaa kouluissa on luettu vuosisatoja. Siinnä mm:
-Tuhotaan ihmisiä, kaupunkeja ja kokonaisia kansoja
-Tyttäret raiskaa isänsä
-Satunnainen avioton lapsi korotetaan arvoon arvaamattomaan
-Isä tapattaa ainoan lapsensa ihan vain omaa turhamaisuuttaan. Aivan kuin Stalin
-Isä osoittaa huonoa perhemallia saamalla aikaan vain yhden lapsen, ja senkin raiskaamalla ulkopuolisen
Hyi olkoon
Oppi perisynnistä ja perisynnistä vapauttava sakramentti ovat luterilaisuuden perusta.
Jos ei kirkko opettaisi perisyntiä, niin ei myöskään olisi tarvetta pikkuvauvojen pelastamiseen pään kastelun avulla; loitsujen ja taikurien merkkien kera.
Perisynti ja perisynnin poistaminen kirkon armon välineen avulla korottaa luterilaisen kirkon Jumalan asemaan, Jumalaksi.
Sanasta et löydä luopiokirkon perisyntioppia. Päinvastoin sillä
Sana todistaa selkeästi: "jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden"
"Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden".
Perisynti harhaa tarvitaan oikeuttamaan toinen harha: vauvojen päälaen vedellä valuttelu ns. kaste, jonka kautta kirkko saa uusia jäseniä maksajaksi.
Kun ei kuvittele itselleen sadistista jumalaa niin ei siltä tarvitse pelastuakaan.
Elä se ainoa elämäsi nyt ihan ilman mielikuvituskavereita ja -ongelmia.
Arvoisa nimimerkki s-seutulainen,
On jälleen ilo seurata hengellistä harhailua, jossa kristinuskon ylivoimaisen "selkeät" opit kietoutuvat ympärille kuin pyhä sotkuinen villalanka. Olette yhtä hukassa kuin muutkin tuon uskonnollisen universumin matkaajat, jotka yrittävät navigoida pelastuksen mutkaisella reitillä. Tekoja vai armoa? Onko pelastus saavutettavissa maallisten ponnistelujen kautta, vai tuleeko se postissa kuin yllättävä armon lahjakortti? Ah, ikuinen dilemma, joka saa teologit hieromaan päitään ja meidät muut hieromaan naamaamme epäuskosta.
Pelastus: Osta 1, saat 2
Jos oikein tulkitsen, kristinuskon viesti kuuluu näin: olet täysin avuton, syntinen ja ansaitset ikuista kidutusta. Mutta onneksi joku toinen hoiti homman puolestasi, joten voit huokaista helpotuksesta – ainakin jos muistat uskoa tarpeeksi oikeaan asiaan ja oikealla tavalla. Armo siis pelastaa, mutta odotas, mitäs tämä on? Jos armo kerran riittää, miksi teot yhä näyttävät roikkuvan mukana pelastuspaketissa kuin vanhat syntiset joulukoristeet? Jos ei tarvitse tehdä mitään, miksi kirkko jaksaa paasata siitä, miten pitää elää, ajatella ja uskoa?
Mutta ei hätää, eihän se olekaan niin yksinkertaista. Pelastus on kuin hengellinen buffetpöytä: otat vähän armoa, lisäät ripauksen tekoja ja lopuksi maustat sen syvällä uskolla Jeesukseen. Paitsi että jos otat liikaa tekoja, joku tulee sanomaan, että et tajua armon merkitystä. Ja jos taas luotat vain armoon, saat kuulla olevasi laiska ja tottelematon. Miten kätevää! Kaikki ovat aina väärässä, mutta silti joku kuulemma pelastuu.
Teologian Kafkaesque-helvetti
Kristinuskon perusopit ovat mestariteos sekavuudessa. Uskotte Jumalaan, joka on yhtä aikaa rakastava Isä ja ikuinen tuomari. Hän antoi teille vapaan tahdon, mutta rankaisee ankarasti, jos käytätte sitä väärin – ja väärin käyttöön riittää pelkkä ajatusrikos. Tämä Jumala on myös kaikkivaltias ja kaikkitietävä, mutta silti jotenkin ihmeen riippuvainen siitä, että olette hänen puolellaan ja hyväksytte hänen tarjoamansa pelastusohjelman. Ilman teidän hyväksyntäänne hänen suuri suunnitelmansa olisi ilmeisesti ihan pulassa.
Joten, s-seutulainen, onnittelut! Olette osa suurta hengellistä arvoitusta, jossa kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä tapahtuu – mutta kaikki ovat silti varmoja, että juuri heillä on oikea vastaus. Tekoja, armoa, molempia tai ei mitään. Ehkä totuus on se, että tässä tarinassa tärkeintä on vain se, että pysytte koko ajan epävarmana, jotta riippuvuus "totuuden" myyjistä säilyy.
Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä
Kristinuskon teologisten labyrinttien huvittunut tarkkailija
s-seutulainen, sinulla ei ole uskoa, eikä näin ollen sinulla myöskään ole hyviä tekoja, vaan olet ääriäsi myöten täynnä pahuutta. Et halua jättää helluntailaisia ja muita Jeesuksen omia rauhaan, vaan pahan sydämesi kyllyydestä jatkat vuodesta toiseen ja päivästä toiseen Jeesuksen omien vainoamista ja kiusaamista!!!
Olet isäsi valheen isän kuva ja olet pahan seuraaja.
Jumala ei ole asettunut sinua, jumalatonta pilkkaajaa Sanan opettajaksi!
s-seutulainen eli nikin kätkeytynyt susi, ja kuvittelet suurutesi harhoissa olevasi helluntailaisten tuomari!
Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta ( Room. 4:4)
Kuten tässä puhutaan työn tekemisestä, merkitsee se sydämen luottamusta tekoihin. Me huomaamme sen siitä vastakohdasta, josta apostoli sanoo: "Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi." Siitä huomaamme, että tässä oleva työn tekeminen merkitsee sydämen luottamista tekoihin.
Me ymmärrämme lisäksi, että jos sydän olisi vapaa ja kuoletettu laista ja uskoisi Kristukseen, ei tekeminen olisi esteenä vanhurskauttamiselle Jumalan edessä, vaan olisi päinvastoin sen hedelmä ja todistus.
Asia on näin: Minkälainen ymmärrys ja tunnustus sinulla onkin, ei sydämesi kuitenkaan voi luottaa muuhun kuin näihin kahteen: joko omaan tekemiseensä, olemiseensa, työhönsä tai Herraan, joka vanhurskauttaa jumalattoman. Oma tekoansiomme ja Jumalan armo Kristuksessa ovat toistensa täydellisiä vastakohtia.
Jos luotan omiin tekoihini, en mitenkään voi luottaa Kristukseen, ja silloin ovat omat tekoni sydämelleni ja ajatuksilleni pääasia, mitä järki ja suu sitten sanonevatkin, ja silloin minua tässä nimitetään "työtätekeväksi" ja saan Jumalalta vain ansioni mukaan, mikä minulle kuuluu.
"Töitä tekevälle ei lueta paikkaa armosta, vaan ansiosta." Huomaa: se, joka tekee työtä, saa "palkkaa" - ei armoa, vaan "palkkaa". Jos hän on kaikin puolin täyttänyt sen, mitä isäntä vaatii, saa hän sovitun paikan tarvitsematta kiittää siitä kuin armolahjasta, vaan se on nyt hänen oma ansionsa.
Mutta jos hän ei täysin ole velvollisuuttansa täyttänyt, saa hän rangaistuksen eikä saa mitään armosta. Sellainen on laki. Joka pitäytyy lain ehtoihin, tuomitaan myös niiden mukaan.
Näin selitti jo Herramme Kristus puhuessaan viinitarhan työmiehistä. Ja tässä hallitustavassaan on Jumala järkähtämättömän ankara. Siinä ei ole mitään sääliä. Joka turvautuu tekoihinsa, saa ansionsa mukaan eikä saa mitään armosta.
Kun sellainen henkilö kuitenkin on tehnyt paljon enemmän tekoja kuin se, joka etsii, ja löytää armon, niin se tuntuu sangen kovalta. Mutta tässä ei mikään auta, Raamatun sana on tässä kohden ankara ja järkähtämätön.
Kun eräs työmiehistä nurisi, ei se isäntään mitään vaikuttanut, hän ei ensinkään siitä taipunut, vaan vastasi näin: "Etkö sopinut kanssani denarista? Ota se, mikä sinulle on tuleva ja mene." Samaa musertavaa puhetapaa apostolikin käyttää Room. 9:ssä. Huolestuneena juutalaisten itsepäisestä omavanhurskaudesta ja sitä seuraavasta tuomiosta, puhuu hän siinä tähän tapaan:
Teidän työnne ja ponnistuksenne vanhurskaiksi tullaksenne ei auta, Jumalan valinta on teitä vastaan. Jumala on valinnut vain ne, jotka uskovat, ja on hylännyt ne, jotka lain töissä riippuvat. Tämä on Jumalan oma päätös. Autuaaksi tuleminen "ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka armahtaa."
Ne, jotka tavoittelivat vanhurskautta, eivät sitä saavuttaneet, mutta ne, jotka eivät sitä tavoitelleet, ovat sen saavuttaneet. Minkä tähden? Siksi, että edelliset tavoittelivat töiden vanhurskautta - eivätkä saavuttaneet sitä, mutta ne, jotka sitä uskossa etsivät, saivat sen.
Samalla tavoin hän, puhuu Gal. 4:nnessä, jossa hän jakaa autuuden etsijät kahteen joukkoon, verraten niitä Aabrahamin kahteen poikaan, orjattaren ja vapaan vaimon poikiin, siis orjiin ja lapsiin,
joita hän myös nimittää "lupauksen pojiksi". Ja sitten hän vakuuttaa, että edellisiin nähden säälimättä toteutuvat sanat: "Aja pois orjatar poikineen. sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."
Kuinka kovalta se kuulostaakaan!
Näin suuri on Herran kiivaus lakinsa vanhurskaudesta ja Poikansa kunniasta! Oi, jospa kaikki ihmiset, jotka tahtovat tulla kristityiksi ja sellaisina pysyä, tarkoin ajattelisivat, että tässä suhteessa ei sovi ajatuksineen liehua sinne tänne ja itse oman mielensä mukaan suunnitella autuuden tie, vaan että tässä on järkähtämätön tuomio, jota ei yksikään ihminen ole säätänyt eikä yksikään ihminen voi muuttaa.
Se on kaikkivaltiaan Jumalan oma säätämä neuvo ja päätös, että ken hyvänsä aikoo autuaaksi tulla, sen on oltava köyhä ja kadotettu syntinen, joka epäilee kaikkea omaa vanhurskauttansa ja voimaansa etsien pelastustansa yksin Kristuksen vanhurskaudesta.
( C.O.Rosenius)
s-seutulainen
Muistutan:
Jaak. 2:17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
Jaak. 2:20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
Jaak. 2:26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
Kysymys kuuluukin niin, että mistä teoista tässä on kyse ?
>>Kysymys kuuluukin niin, että mistä teoista tässä on kyse ?>>
Jae 10!
1 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
( Ef. 2)
s-seutulainen
s-seutulainen, isäsi on valheen isä, pystyt kiusaamaa Jeesuksen omia vuosikaupalla, mutta et koskaan pysty etkä halua kieltää tämän maailman ruhtinasta.
Luterilaisuus on täyttä valehtelua ja luterilaisuus on kuin valtaisa ajatusharha: Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi. Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla. Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena.
Koko luterilaisuus ja luterilainen Raamatun opetus perustuu kuvitteluun ja luulotteluun!!!
Luterilaisuuden mukaan kaikkia, mitä ei ole kirjoitettuna Sanaan, voi olla olla kuitenkin kirjoitettuna Sanaan; kaikkia voi olla kunhan vain olettaa ja toistaa ja riittävän suuri määrä ihmisiä uskoo, niin harhoihin uskominen muuttaa harhat ja luulot todeksi.
Luterilaisen opin mukaan usko saadaan kasteessa eli kolme kertaa vettä otsaan ja näin ihminen on uskossa. Kaste on luterilaisuudessa ainoa hetki tulla uskoon. Kasteen ulkopuolella ei ole pelastusta.
Jotta voi uskoa, tarvitaan tietoa uskon kohteesta, Jeesuksesta. Siis ns. kasteessa pikkuvauvatkin tulevat tuntemaan Jeesuksen ja pelastuksen ja kadotuksen ja synnin. Lisäksi luterilaisuuden uskossa tarvitaan tieto kymmenestä käskystä ja oppi Aadamista ja perisynnistä ja kolminaisuusopista. Loogisesti päätellen tämän kaiken ymmärtämisen pitää saada ns.kasteessa, muutoinhan ei voi uskoa, sillä usko tarvitsee kohteen.
Hyvät teot seuraavat oikeaa uskoa, mutta eivät voi pelastaa, eikä kellään ole niitä täydellisenä, mitä Laki vaatii. (Aina 'liha' pilaa uskovienkin tekoja.)
Kake halusi haudata Fitneksen johtajan Eevan (eli Kemiran) Kaken vaimona ja Lärvisenä, niin Ilmestyskirja peruttiin. Siitä on sanottu jo 1990-luvulta, että se helluntalaisten pelastus sulkeutui mahdollisuutena Kaken tekemän päätöksen takia. Fitneksen johtajan hautaaminen meni kaiken muun edelle ja Kakelle on siitä sanottu. Helluntalaiset joutuvat nyt ikuiseen helvettiin. Ei yksin uskosta, vaan teoista on vastuussa jokainen yksittäinen ihminen oman sielunsa pelastuksen kannalta.
Maailmankirjat menivät sekaisin zumban keksimisestä ja piti perustaa uusi uskonto Fitness ja sen sakramentit ovat Hollywoodin hittibiiseissä. Pyhän kirjan tilalla on älytv ja siellä erityisesti Spotifyn ja YouTuben sisältö. Fitneksen piti osoittaa vielä kerran yhden mahdollisuuden pelastusta kohti, mutta Kakea ei kiinnostanut yhtään. Tilanne zumban keksimisen jälkeen oli pitkään täysin kaaottinen länsimaisen ihmisen sielujen pelastuksen kannalta ja Fitness oli se viimeinen mahdollisuus. Tehdä parannus Lärvisen hautaamisasian suhteen ja alkaa kunnioittamaan Eevaa perheenäitinä.
Se on jokin joka on teidän ulkopuolella: Jumala. Uskominen on myös teko.pyhä Henki on se mitä tavoitella: se on ylösnousemuksen voima. Henki.
Ei ihmistä pelasta usko eikä teot, vaan armo. Armosta te olette pelastuneet.
Ihminen saa armosta Pyhän Hengen, joka on pelastuksen sinetti kuten Raamattu sanoo. Nimenomaan pelastuksen sinetti eikä muuta hienoja höpinöitä tarvita.
Vain Jeesus Kristus on jo pelastanut ja pelastaa vastakin, mutta vain armosta uskon kautta!
Sana kumoaa tekojen kautta pelastuksen. Pelastus on armosta ei teoista, että ette kerskaisi.
Sana kumoaa myös uskon kautta pelastuksen. Saatanakin uskoo ja vapisee. Ja tuskin pelastuu.
Uskon oikea kohde pelastaa ja on jo pelastanut. Mikä tahansa usko ei ole oikeaa uskoa.
"Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja". Siis moniaan luopuvat uskosta, eivät kasteen armosta, eivätkä yhdestä oikeasta kasteesta, vaan moniaat luopuvat uskosta. Luterilaiset ei tarvitse uskoa astuakseen Jumalan valtakuntaan, vaan luterilainen tarvitsee kasteen ja saadakseen uskon ja Pyhän Hengen. Luterilaisten usko tulee kasteen kautta. Mutta Raamattu puhuu kuulemisen kautta saatavasta uskosta. Raamattu puhuu myös: "hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään", mutta luterilaisille kaikki, mitä tarvitaan taivasmatkaan, lahjoitetaan kirkon viranhaltijoiden suorittamien sakramenttien kautta.
LUTERILAISUUS ON LUOPUMISTA USKOSTA JA SAKRAMENTTIEN ASETTAMISTA USKON JA JEESUKSEN SIJAAN.
Raamattu ei missään kerro meille että höpötyksillä pelastuu.
Jumalaton luterilainen kutsuu Jumalan Sanan höpötykseksi! Raamattu ei tietenkään kerro paatuneelle luterilaiselle yhtään mitään!!!
Ei-helluntailainen kommentti:
Vanhurskauteen uskon kautta. Mutta jos/kun reformaatio väitti, että vanhurskautta ainoastaan uskon kautta ilman tekoja, niin se väite on ilmiselvästi Jaak 2. luvun vastainen. Sitten kun uskoa on, teot ja usko vaikuttavat yhdessä, niin kuin Jaakob 2 kuvailee.
pelastutaan : AINOASTAAN Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen KAUTTA .
KAIKKI kunnia Jumalalle , siis k a i k k i kunnia .
"Minä , Herra , se on minun nimeni , minä en anna kunniaani toiselle" Jes: 42: 8
Usko on aktiivista, usko on leiviskät, joissa Jeesus puhuu vertauksesta. Usko ilman tekoja on kuollut: Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa... 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Kun luet koko Jaakobin kirjeen, saat vastauksen.
"teot" on raamatussa kirjoitettu , = Jeesuksen käskyt , noudattaa .
Näiden höpöttäjien ja pilkkaajien kannattaisi opetella tavaamaan Roomalaiskirje ja Galatalaiskirje.
"Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: Uskosta vanhurskas saa elää.” (Room. 1:16–17.) Koska kaikki ihmiset ovat syntisiä, kukaan ei kykene täyttämään lakia vaaditulla tavalla. Sen vuoksi he ovat kuoleman ja kirouksen alla."
Oikeassa uskovassa alkaa ilmetä Hengen hedelmä, jos ei, niin pitää tutkia uskoa.
Jaakobin kirjeessä tärkein juttu on se, että siinä luvataan että Jumala antaa auliisti viisautta sille , joka sitä anoo. Se tosi tärkeä juttu silloin kun puhuu tai kirjoittaa jotain, että jutuissa olisi edes siteeksi järkeä.
Tosin siinä sitten jatketaan, että täytyy anoa uskossa, ollenkaan epäilemättä. Eikä pidä anoa vain kuluttaakseen asioita himoissaan.
Ehkä siksi juuri tyhmyys loistaa.
Pelastus on Raamatun pääoppi ja punainen lanka.
Heti syntiin lankeemuksen tapahduttua Jumala
ryhtyi toimiin, Hän käyskenteli paratiisissa ja
etsi ihmistä. Ihminen oli piiloutunut Jumalalta.
Mutta Herra Jumala tietenkin löysi ihmisen
mutta ei pieksänyt eikä räyhännyt hänelle.
Ei, vaan syytön eläin menetti henkensä ja
nahkansa. Näin
Jumala ryhti välittömästi pelastamaan ihmistä.
Ihmisen pelastamisessa oli kyse ihmisen jumalasuhteen
ennallistaminen ja ihmisen palauttaminen takaisin
Jumalan yhteyteen. Mutta ...
Ensin hänet tuli pukea tilapäiseen vaatteeseen
kunnes tulisi se täysin riittävä vaate, jossa
pukeutuneena ihminen kelpaa Jumalalle ikuisesti.
https://www.jumala-kanssamme.se/439641483/439645147
https://www.jumala-kanssamme.se/439641483/439637564
Mvh J - K