Jumala suurensi monot

Jumala poisti Heikiltä heinänuhan

Heikki oli jo kauan potenut heinänuhaa. Hän oli allerginen erityisesti timotei-heinälle. Hän oli saanut kouluaikanaan erikoislääkäriltä timoteiuutekuurin, ja se oli lieventänyt oireita. Kuitenkin vähitellen kesäisin silmät ja nenä alkoivat yhä enemmän vuotaa ja naama turposikin. Emme koskaan voineet mennä mustikkaankaan kauniilla ilmalla. Marjastimme sadepäivinä. (Mustikkaa voi hyvin poimia sateella. Se hylkii vettä.)

Mutta sitten eräänä päivänä Heikki sai tarpeekseen oireista, ja hän itse tai me yhdessä rukoilimme anoen Jumalalta terveyttä hänelle. *Kiitos Jumalalle, oireet jäivät pois. Hän oli parannettu!*

Eräänä kesänä, kun toimme seipäiltä kuivaa heinää latoomme, *oireita tuli taas.* Naama ei kuitenkaan turvonnut, mutta häntä aivastutti kovasti ja nenästä vuoti vettä. *Heikki ymmärsi, että ne olivat valheoireita,* ja hän käski niiden lähteä Pelastajamme Jesuuan nimessä. Ne lähtivät, ja sen jälkeen oireita ei ole tullut, vaikka heinää on tehty monta kertaa perinteisellä tavalla, ja melkoinen pölläkkä on käynyt, kun heinä on heilimöinyt. Kiitos Jumalalle!

---

Jumala päästi Anne-Marin kovasta kuumeesta

Meillä ei kiroilla, mutta Anne-Mari, 5-vuotias, oli jossain kuullut hoettavan Jumalan vastustajan nimeä. Hän tiesi, että sitä ei saisi huulille päästää, mutta hän päästikin. Hän sai yhtäkkisen kovan kuumeen, niin että hän houraili eikä ollut pysyä pystyssä. Veimme hänet sänkyyn ja rukoilimme. *Saimme Jumalalta tiedon, että aiheuttaja on kuumeen demoni, paha henki.* Käskimme Jumalan Pojan nimen kautta sitä lähtemään ulos Anne-Marista, ja se lähti. *Minä näin sen. Se oli tumma, ison iilimadon muotoinen henkivalta.* Kuume lähti samalla, kiitos Jumalalle!

---

Jumala karkotti kovan kuumeen Annelista

Meillä oli lehmä hoidossa, itäsuomalainen kyyttö, josta saimme hyvää, luonnonmukaista maitoa. Eräänä iltana minulle tuli kova kuume. *Olin vilustunut tai sitten se oli demoninen hyökkäys.* Joka tapauksessa rukoilin ja pyysin Jumalalta anteeksi rikkomuksiani, sillä tiedän, että kun Jumala antaa anteeksi, Hän myös parantaa. Kuume näytti aaltoilevan yöllä; välillä korkeana, välillä ei ollut mitään. Aamulla taas oli paljon kuumetta ja oli lähdettävä lypsylle tuntui miltä tuntui. Uskoin Sanan Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva (Mark.11:24). Otin ämpärin ja lähdin navetalle. Pihamaalla reippaasti astellessani kuume lähti. *Olin terve! Olin ollut terve ja edellisenä iltana. Oireet yrittivät valehdella, että en olisi.* Tiesin, että olin parannettu, sillä tunnollani ei ollut tietoista syntiä, ja Jumala oli antanut anteeksi erehdykseni, ja siksi lähdin liikkeelle uskossa. Kiitos Jumalalle.

---

Jumala paransi Heikin

Eräänä päivänä vanha Opelimme ei suostunut käynnistymään, ja Heikki työnsi sitä ensin ylämäkeen päästäkseen alamäelle. Kun hän ponnisteli äärimmilleen työntäessään raskasta autoa, *hän tunsi rusahduksen rintakehässään ja sietämättömän kivun. Hän rukoili heti* ja pyysi Jumalan parantavaa voimaa itselleen ja jatkoi työntämistä. *Kipu lähti ja hän oli parannettu. Siinäkin usko toi terveyden näkyviin.*

---

Jumala paransi Anne-Marin loukkaantuneen posken

Kesällä 1988, kun tyttäremme Anne-Mari oli lähellä yhdeksää vuotta, hän eräänä päivänä tuli kovaa vauhtia ulkorappusia ylös eikä saanut vauhtia ajoissa pysähtymään, vaan *löi poskensa kohtisuoraan auki olevan oven kulmaan.* Anne-Mari itki kivusta ja syöksyin (tai syöksyimme. En muista ehtikö Heikki silloin rukoilemaan.) *rukoilemaan laittaen käden punaisen ja turvonneen posken päälle. Uskon rukous paransi posken heti.* Kiitos Jumalalle.

---

Vehnäihme

Tämä tapahtui vuonna 1995 Siikaisissa. Halusin kylvää puhdasta vehnän siementä. Kaupoissa ei ollut kuin peitattua ja vaikea oli löytää lähistöltä, sillä sielläpäin ei kovin moni viljellyt kevätvehnää. Vihdoin maanviljelijäystävämme Reijo ja Tuomo saivat tietää paikan. He myös hakivat siemensäkit. *Mutta vehnä oli ollut paikassa, missä oli myös kauran jyviä, ja nyt ne olivat sekaisin.* Ihmettelimme, miten saisimme ne seulottua. Aikaa ei ollut hukattavissa, sillä kevät oli ollut hyvin sateinen ja lähestyttiin toukokuun loppua. Turvauduin jälleen Jumalan apuun. Muistin, kuinka Jumalan Poika kirosi viikunapuun, ja se kuivettui (Mark.11:11-24). *Jumalan antamalla vallalla Jesuuan nimen kautta minä kirosin säkeissä olleet kaurajyvät ja kielsin niitä kasvamasta.* Seuraavana päivänä kylvin jyvät peltoon käsin (oli liian märkää traktorille, ja minusta on ihanaa kylvää käsin). Eräänä päivänä vehnä nousi oraalle ja sitten aikanaan näimme tähkät. Vehnän seassa ei ollut kauraa!! Kiitos Jumalalle!

Tuli puintiaika. Oli kaunista, ja Heikki aloitti puinnin vanhalla, pikkuisella Sampo-Roosenlew-leikkuupuimurillamme. Mutta koneeseen tuli jotain vikaa, ja kun Heikki sai sen korjattua ja jatkoi puimista, hän yhtäkkiä huomasi, että joissakin jyvissä oli vähän vihreää, ja hän keskeytti puinnin. Seuraavana yönä satoi kaatamalla. Rukoilin ja pyysin Jumalalta ihmettä, että vehnä pysyisi pystyssä ja että sitkoaine säilyisi. Seuraavana päivänäkin satoi rajusti. Heikistä tuntui ihan kauhealta ja varmasti hänkin rukoili. Yöllä näin unta, että vilja oli täysin maata vasten. Heräsin ja rukoilin ja kiitin Kaikkivaltiasta taivaallista Isäämme säilyttämään vehnän hyvänä. Satoi neljä tai viisi päivää. Sitten sade lakkasi, ja jatkoimme puimista.

*Kun myöhemmin leivoin pullaa kyseisestä vehnästä, se oli aivan erinomaista, ja leivontaominaisuudet siis mitä parhaimmat. Kiitos Jumalalle!*

---

Jumala suurensi Frankille monot sopiviksi talvella 1999

Frank Portugalista oli ystävänsä kanssa talvilomalla luonamme. Hänellä on isot jalat, koko 45-46. Hän oli ennen meille tuloaan ostanut Portugalista sopivankokoiset maastokengät, mutta ne olivat uutuuden kankeat ja hiersivät kantapäät rikki. Sitä paitsi ystävämme halusivat hiihtää eikä meillä ollut tarpeeksi suuria monoja. Suksemme vaativat hyvin vanhanaikaisia sellaisia. *Pyysin Jumalaa muuttamaan Heikin 43 kokoa olevat monot sopivan kokoisiksi.* Rukoilin tietenkin Jesuuan nimen kautta. Kun Frank laittoi kengät jalkaansa, ne mahtuivat! Kiitos Jumalalle! Näin Jumala puhutteli henkilökohtaisesti Frankia, joka todella ihmetteli. Frank viipyi meillä kolme viikkoa ja lähes joka päivä hän hiihti. Hiihtokengät olivat sopivat ja ne muistuttivat elävän Jumalan olemassaolosta ja valtasuuruudesta ja rakkaudesta.

---

Pääsin hammassärystä

Hampaitani oli paikattu viimeksi vuonna 1976 tai 78. *Uskossa ollessani en ole halunnut mennä hammaslääkärille, vaan olen aina rukoillut, kun kipuoireita on tullut, ja kivut ovat poistuneet.* Kuitenkin viime kesänä poskihampaasta lähti paikka irti ja iso, syvä kolo on näkynyt siitä asti hampaassani. *Aluksi tuli särkyhyökkäyksiä,* etenkin mennessäni makuulle, mutta ne menivät ohi noin kolmessa minuutissa, ja *kovasta tuskasta huolimatta tunsin aina olevani kivun yläpuolella luottaen Jumalan apuun.* Sitten eräänä päivänä tuntui, että kipu ei suostunut heti lähtemään, vaan jurnutti itsepäisesti. *Käskin kipakasti kivun aiheuttajaa lähtemään ja hammasta parantumaan* Jesuuan nimessä, ja kipu lähti ja se on ollut pois jo pari kuukautta, vaikka kolo on jäljellä. *Uskon, että Jumala eheyttää vielä hampaani. Kiitos Jumalalle siitä etukäteen,* ja kiitos, että pääsin vapaaksi hammassärystä.