Usein väitetään, että maataloustuet ovat korvaus alentuneista hinnoista. Tämä on ainakin minulle melkoinen mysteeri. Kuka ne hinnat on oikein alentanut? Paavo Lipponenko vai joku vielä pahempi demari, Väinö Tanner?
Miksei myös Nokialle makseta korvausta alennetuista hinnoista. Kännyköiden hintojahan alennetaan vuosi toisensa jälkeen. Myös puhelinoperaattorien hinnat alenevat. Onko niitä korvattu? Tällainen yrittäminen, missä alennettuja hintoja korvataan yhteiskunnan verovaroin, tuntuu kivalta ja turvalliselta systeemilta. Ja sitten meillä vielä kehdataan puhua, ettei yrittäjän asiaa ole ajettu.
Korvaus alentuneista hinnoista
39
1371
Vastaukset
- neutraalitarkkailija
Jota en olisi odottanut ao. nimimerkiltä. Jokainen valtio harjoittaa maataloutta ja siitä on merkittävässä määrin ylituotantoa maailmassa.
Kysymys maatalouden tuista ei ole aikoihin ollut kansallinen, ei edes pelkästään EU-tason kysymys.
Mikäli ylituotantoa haluttaisiin kestävällä tavalla uudelleen jakaa, olisi maailman nälkäongelma pois pyyhitty dilemma.
Lisäksi on todettava, että kansakunnan etu on riittävä elintarviketuotannon omavaraisuus, jota kannattaa myös helsinkiläisten ja turkulaisten etc. puolustaa.
Kännykät ovat ylellisyyshyödykkeitä, joita ilman ihminen tulee toimeen. Kännyköitä tuottavat yritykset joissa on hyvin rajallinen määrä ihmisiä joiden perushyvinvointi on siitä riippuvainen. Tällä tarkoitan osakkeenomistajia, en työntekijöitä.
Näitä ei voi eikä saa rinnastaa. Toki kansakuntamme voi sitä paremmin mitä enemmän uusien sukupolvien Nokiakännyköitä videokameroineen ja mp3-soittimineen saamme dumpattua maailmalle
Se mitä tarvitsemme on jokapäiväinen vilja-annoksemme (emme välttämättä liha-annostamme, vaikka itse sitä syönkin).
Hieman enemmän älyllisyyttä rinnastuksiin toivoisin yleensä järkeviä mielipiteitä kirjoittavalta mielipidepankilta. Tämä avaus mennee juhannussunnuntai aamun piikkiin.- Haloo, olemme 2000-luvulla
jonka kyllä hyvin ymmärrän neutraalitarkkailijan tekemäksi. Tuolla sinun esittämälläsi tavalla tulisi siis kaikkien valtioiden vain harjoittavan viljamaataloutta eikä muuta tarvittaisikaan. Siispä lopetetaan Nokiat, GM:t, öljyjätit ym. ym. ja kaikki valtiot vain viljaa tuottamaan ja jakamaan se tasapuolisesti.
Hiukan enemmän toivoisin jopa kepulinssien läpi katsovan tarkkailijankin ymmärtävän, että olemme jo siirtyneet luontaistaloudesta markkinatalouteen. Samalla pois kivikaudesta. - neutraalitarkkailija
Haloo, olemme 2000-luvulla kirjoitti:
jonka kyllä hyvin ymmärrän neutraalitarkkailijan tekemäksi. Tuolla sinun esittämälläsi tavalla tulisi siis kaikkien valtioiden vain harjoittavan viljamaataloutta eikä muuta tarvittaisikaan. Siispä lopetetaan Nokiat, GM:t, öljyjätit ym. ym. ja kaikki valtiot vain viljaa tuottamaan ja jakamaan se tasapuolisesti.
Hiukan enemmän toivoisin jopa kepulinssien läpi katsovan tarkkailijankin ymmärtävän, että olemme jo siirtyneet luontaistaloudesta markkinatalouteen. Samalla pois kivikaudesta.Totesin vain että maatalouden tukien perusteleminen alentuneilla hinnoilla ja sen vertaaminen Nokian tuotteiden hintojen alentumiseen ja niiden mahdolliseen tukeen on järjetöntä.
Toisaalla totesin, että kansataloudellemme on hyväksi mitä enemmän Nokia myy ah niin tarpeellisia uuden sukupolven mp3, taskuveitsi, taskulamppu, radio, vga-kamera, videonauhuri, n-gage pelikännyköitään.
Ilman tuolla varustuksella olevaa puhelinta ei yksikään sivistynyt ihminen voi tulla toimeen.
Totta kai on hyvä, että Nokialla hyvin menee, mutta ei se mitenkään liity maataloustukikeskusteluun.
Lopeta jo se viinan juonti tämän juhannuksen osalta ja mene vaikka muutamaksi tunniksi nukkumaan. - neutraalitarkkailija
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Totesin vain että maatalouden tukien perusteleminen alentuneilla hinnoilla ja sen vertaaminen Nokian tuotteiden hintojen alentumiseen ja niiden mahdolliseen tukeen on järjetöntä.
Toisaalla totesin, että kansataloudellemme on hyväksi mitä enemmän Nokia myy ah niin tarpeellisia uuden sukupolven mp3, taskuveitsi, taskulamppu, radio, vga-kamera, videonauhuri, n-gage pelikännyköitään.
Ilman tuolla varustuksella olevaa puhelinta ei yksikään sivistynyt ihminen voi tulla toimeen.
Totta kai on hyvä, että Nokialla hyvin menee, mutta ei se mitenkään liity maataloustukikeskusteluun.
Lopeta jo se viinan juonti tämän juhannuksen osalta ja mene vaikka muutamaksi tunniksi nukkumaan.Unohdin edellisestä listasta kompassin, niin löydät sinäkin sieltä luonnon helmasta ilman taksia tai läppärin suuntimalaitteita kotiin.
- Haloo, olemme 2000-luvulla
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Totesin vain että maatalouden tukien perusteleminen alentuneilla hinnoilla ja sen vertaaminen Nokian tuotteiden hintojen alentumiseen ja niiden mahdolliseen tukeen on järjetöntä.
Toisaalla totesin, että kansataloudellemme on hyväksi mitä enemmän Nokia myy ah niin tarpeellisia uuden sukupolven mp3, taskuveitsi, taskulamppu, radio, vga-kamera, videonauhuri, n-gage pelikännyköitään.
Ilman tuolla varustuksella olevaa puhelinta ei yksikään sivistynyt ihminen voi tulla toimeen.
Totta kai on hyvä, että Nokialla hyvin menee, mutta ei se mitenkään liity maataloustukikeskusteluun.
Lopeta jo se viinan juonti tämän juhannuksen osalta ja mene vaikka muutamaksi tunniksi nukkumaan.sinun juhannusviinasi, kun kaikíssa vastauksissasi puutut tuohon viina-asiaan? Ja pahasti kirskahti kirveesi tässäkin vastauksessasi kiveen, kun ehdottelet absolutistille lopettamista, höh.
Oma katsantokantasi todistaa vain ja ainoastaan sitä, että tukea saa, mutta mielestäsi vain maataloutta. Muista siis viis veisattakoon. Yhtään ei homma parane myöskään jemmareilla, mikäli koko kansalla menee huonosti. Toisaalla veroja lisätään, että toisaalle rahaa saataisi syydettyä. Tarkoitan tukiaisia! - neutraalitarkkailija
Haloo, olemme 2000-luvulla kirjoitti:
sinun juhannusviinasi, kun kaikíssa vastauksissasi puutut tuohon viina-asiaan? Ja pahasti kirskahti kirveesi tässäkin vastauksessasi kiveen, kun ehdottelet absolutistille lopettamista, höh.
Oma katsantokantasi todistaa vain ja ainoastaan sitä, että tukea saa, mutta mielestäsi vain maataloutta. Muista siis viis veisattakoon. Yhtään ei homma parane myöskään jemmareilla, mikäli koko kansalla menee huonosti. Toisaalla veroja lisätään, että toisaalle rahaa saataisi syydettyä. Tarkoitan tukiaisia!Vaikka kai tuo Tekes on Nokiallekin tai ainakin sen alihankkijoille muutaman miljardin syytänyt. Joten se niistä tukiaisten puutteista.
Mitä tulee noihin viinoihin, niin mainitsen niistä lähinnä sen vuoksi, että liian monista jutuista paistaa läpi ns. terve suomalainen juhannustunnelma.
Lapsilla on erityisen kivaa, kun isä, äiti, setä ja täti ovat huvilalla tillin tallin. Grillikin syttynee jo seitsemännellä sytytysyrityksellä. Silloin tosin paloi palomestarilta kulmakarvat ja lomasänki.
Itse en käytä alkoholia. - neutraalitarkkailija
Haloo, olemme 2000-luvulla kirjoitti:
sinun juhannusviinasi, kun kaikíssa vastauksissasi puutut tuohon viina-asiaan? Ja pahasti kirskahti kirveesi tässäkin vastauksessasi kiveen, kun ehdottelet absolutistille lopettamista, höh.
Oma katsantokantasi todistaa vain ja ainoastaan sitä, että tukea saa, mutta mielestäsi vain maataloutta. Muista siis viis veisattakoon. Yhtään ei homma parane myöskään jemmareilla, mikäli koko kansalla menee huonosti. Toisaalla veroja lisätään, että toisaalle rahaa saataisi syydettyä. Tarkoitan tukiaisia!"että tukea saa, mutta mielestäsi vain maataloutta."
Mikäli tuollaisen lauseen löydät mielipiteestäni niin kovasti ihmettelen.
En suinkaan sano, että vain maataloutta saa tukea.
Työllisyyttä tuetaan ESR-varoin, pk-yritystoimintaa aluekehitysrahastosta, maataloutta EU:n määrittelemin tukimuodoin, isompiakin yrityksiä Tekesin varoin. Oliko se Perlos joka veti pahasti Tekesin rahoja välistä? En muista varmaksi että juuri Perlos, mutta joku saman toimialan yritys.
Se tuetaanko tuotannollista toimintaa yleensä ja kuinka paljon ei taida olla meidän päätettävissämme. Siitä voimme olla useaa eri mieltä.
Maataloustuottajien niskaan vain kaadetaan liikaa taakkaa heidän tuistaan ja ollaan kuin muuta toimintaa ei tuettaisi lainkaan.
En ole kepulainen, enkä maalainen. Minua vain ärsyttää yksisilmäisyys. - Kauppateknikko
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Vaikka kai tuo Tekes on Nokiallekin tai ainakin sen alihankkijoille muutaman miljardin syytänyt. Joten se niistä tukiaisten puutteista.
Mitä tulee noihin viinoihin, niin mainitsen niistä lähinnä sen vuoksi, että liian monista jutuista paistaa läpi ns. terve suomalainen juhannustunnelma.
Lapsilla on erityisen kivaa, kun isä, äiti, setä ja täti ovat huvilalla tillin tallin. Grillikin syttynee jo seitsemännellä sytytysyrityksellä. Silloin tosin paloi palomestarilta kulmakarvat ja lomasänki.
Itse en käytä alkoholia.enemmän kuin mataloutta Suomessa yhteensä. Siis yhtä yritystä. Mutta ei se haittaa näitä arvostelijoita, ne tuethan ei mene maaseudulle vaan osinkoihin näille samoille "citysijoittajille" ja muualle maailmalle. Se ei herätä Suomalasista kateutta koska nämä rahat ei jää Suomeen kuin pieneltä osin.
- neutraalitarkkailija
neutraalitarkkailija kirjoitti:
"että tukea saa, mutta mielestäsi vain maataloutta."
Mikäli tuollaisen lauseen löydät mielipiteestäni niin kovasti ihmettelen.
En suinkaan sano, että vain maataloutta saa tukea.
Työllisyyttä tuetaan ESR-varoin, pk-yritystoimintaa aluekehitysrahastosta, maataloutta EU:n määrittelemin tukimuodoin, isompiakin yrityksiä Tekesin varoin. Oliko se Perlos joka veti pahasti Tekesin rahoja välistä? En muista varmaksi että juuri Perlos, mutta joku saman toimialan yritys.
Se tuetaanko tuotannollista toimintaa yleensä ja kuinka paljon ei taida olla meidän päätettävissämme. Siitä voimme olla useaa eri mieltä.
Maataloustuottajien niskaan vain kaadetaan liikaa taakkaa heidän tuistaan ja ollaan kuin muuta toimintaa ei tuettaisi lainkaan.
En ole kepulainen, enkä maalainen. Minua vain ärsyttää yksisilmäisyys.Olympiakomitea, suorat EU:n tukilinjat uusia käytäntöjä luoville hankkeille, vajaakuntoisten työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset etc. etc.
Äläpäs nyt absolutisti jauha joutavia. - neutraalitarkkailija
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Olympiakomitea, suorat EU:n tukilinjat uusia käytäntöjä luoville hankkeille, vajaakuntoisten työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset etc. etc.
Äläpäs nyt absolutisti jauha joutavia.Unohdin noista kahdesta edellisestä viestistä nuo koulutuksen tukieurot.
Ohjelmia on useita mainitsin niistä vain Korkeakouluihin suunnatun Erasmuksen ja Vapaaseen Sivistystyöhön ohjatun Gruntvigin sekä perusopetukseenkin ole oma ohjelma, nyt en vain muista sen nimeä.
Ylipäätään korkeamman koulutuksen tutkintorakenteiden ja oppimääritelmien yhdenmukaistamiseen ja niiden uutta luoviin innovatiivisiin kehittämishankkeisiin suolletaan rahaa suhteellisen löysin kriteerein.
Eri asia kokonaan on tietysti nuo Itä-Euroopan sopeuttamis Tacikset joihin suunnaattiin enemmän kuin Herra suo ja mitä saatiin? Puolalaiset putkimiehet kohta Suomeenkin. Jos näin loppukaneettina pieni kevennys sallitaan, sillä Puolan jäsenyys sinänsä oli hyvä asia. Olen samaa mieltä siitä, että olisi järjetöntä hyvittää Nokiaa alentuvista hinnoista. Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys. Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla.
- ???
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että olisi järjetöntä hyvittää Nokiaa alentuvista hinnoista. Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys. Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla.
Taisi neutraali pestä teikäläisellä pöytää ja pöydän aluksetkin?
??? kirjoitti:
Taisi neutraali pestä teikäläisellä pöytää ja pöydän aluksetkin?
Kertoisitko vähän tarkemmin mitä tarkoitat, niin voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella asiaa yhdessä eritellymmin.
Aloitetaanko vaikka neutraalitarkkailijan mainitsemasta "riittävästä omavaraisuudesta" vai "ylituotannon" siunauksellisuudesta.- pez
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että olisi järjetöntä hyvittää Nokiaa alentuvista hinnoista. Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys. Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla.
määrävätkö poliitikot hinnat nokian tuotteille?
jatko kysymys, miksi politikot määrävät hinnat viljalle maidolle jne.?
Tiedätkö missä suunnassa pystytään tuottamaan vehnää markkinahintaan?
"Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla."
Niin pitäisi mutta miksi ihmiset eivät halua maksaa tuotteesta käypää hintaa?
"Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys."
Miksi nokia saa elinkeinotukia?
pez kirjoitti:
määrävätkö poliitikot hinnat nokian tuotteille?
jatko kysymys, miksi politikot määrävät hinnat viljalle maidolle jne.?
Tiedätkö missä suunnassa pystytään tuottamaan vehnää markkinahintaan?
"Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla."
Niin pitäisi mutta miksi ihmiset eivät halua maksaa tuotteesta käypää hintaa?
"Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys."
Miksi nokia saa elinkeinotukia?
1.kysymys>vastaus: Poliitikot eivät tietääkseni määrää hintoja Nokian tuotteille, vaan hinnat määräytyvät markkinoilla kuten markkinataloudessa kuuluukin olla.
2.kysymys>vastaus: Veikkaisin, että tyhmyyttään.
3.kysymys>vastaus: Kaikkia ihmisten tuottamia tuotteita pystytään tuottamaan markkinahintaan siellä, missä on parhaat edellytykset tuotannolle. Ei vilja eroa tässä mistään muusta hyödykkeestä. Markkinahintaan tuottaminen on kyllä mahdollista estää, kun valtio tukee tuotantoa ja vääristää täten hintoja keinotekoisesti. Näin tapahtuu valitettavasti monella suunnalla, varsinkin EU:ssa. Australia, Uusi-Seelanti ja eräät Etelä-Amerikan valtiot vääristävät maataloushintoja kaikkein vähiten (5 %). Norja ja Sveitsi puolestaan vääristävät niitä kaikkein eniten (70 %).
4.kysymys>vastaus: Ihmiset maksavat tuotteesta käyvän hinnan ja ylikin. Maksatus on hajautettu niin, että ylihintaa ei havaittaisi. Kuluttajat maksavat kaikki tukieurot. Tältä osin olla kyllä solidaarisia. Niiden, jotka eivät maksa progressiivista tuloveroa, ei tarvitse maksaa niin paljon kuin tavallisten palkansaajien. Siis työttömät, eläkeläiset, pääomatuloilla elävät pääsevät vähän vähemmälle ja muut maksavat heidänkin edestä.
Toiseksi kuluttaja maksaa ruokakaupoissa. Tukijärjestelmä johtaa siihen, että elintarvikkeiden jatkojalostajat ja kauppiaat voivat vetää suurempia voittoja välistä kuin jos tuottahintojen osuus kokonaishinnasta olisi korkeampi. Toiseksi järjestelmä johtaa ylituotantoon ja tämänkin kuluttajat maksavat. Sokeri on tästä tyyppiesimerkki. Sitä myydään kolmansiin maihin kolmasosahinnalla siitä, mitä EU-kuluttaja maksaa.
5.kysymys>vastaus: Tämä lienee poliittinen päätös. En tunne asiaa tarkemmin. Nokia saa tukea myös siitä, että yhteiskunta kouluttaa ihmisiä. Tämän hyödyn sitominen kotimaahan olisi kyllä järkevää.- kysymyksiä...
Mielipidepankki kirjoitti:
1.kysymys>vastaus: Poliitikot eivät tietääkseni määrää hintoja Nokian tuotteille, vaan hinnat määräytyvät markkinoilla kuten markkinataloudessa kuuluukin olla.
2.kysymys>vastaus: Veikkaisin, että tyhmyyttään.
3.kysymys>vastaus: Kaikkia ihmisten tuottamia tuotteita pystytään tuottamaan markkinahintaan siellä, missä on parhaat edellytykset tuotannolle. Ei vilja eroa tässä mistään muusta hyödykkeestä. Markkinahintaan tuottaminen on kyllä mahdollista estää, kun valtio tukee tuotantoa ja vääristää täten hintoja keinotekoisesti. Näin tapahtuu valitettavasti monella suunnalla, varsinkin EU:ssa. Australia, Uusi-Seelanti ja eräät Etelä-Amerikan valtiot vääristävät maataloushintoja kaikkein vähiten (5 %). Norja ja Sveitsi puolestaan vääristävät niitä kaikkein eniten (70 %).
4.kysymys>vastaus: Ihmiset maksavat tuotteesta käyvän hinnan ja ylikin. Maksatus on hajautettu niin, että ylihintaa ei havaittaisi. Kuluttajat maksavat kaikki tukieurot. Tältä osin olla kyllä solidaarisia. Niiden, jotka eivät maksa progressiivista tuloveroa, ei tarvitse maksaa niin paljon kuin tavallisten palkansaajien. Siis työttömät, eläkeläiset, pääomatuloilla elävät pääsevät vähän vähemmälle ja muut maksavat heidänkin edestä.
Toiseksi kuluttaja maksaa ruokakaupoissa. Tukijärjestelmä johtaa siihen, että elintarvikkeiden jatkojalostajat ja kauppiaat voivat vetää suurempia voittoja välistä kuin jos tuottahintojen osuus kokonaishinnasta olisi korkeampi. Toiseksi järjestelmä johtaa ylituotantoon ja tämänkin kuluttajat maksavat. Sokeri on tästä tyyppiesimerkki. Sitä myydään kolmansiin maihin kolmasosahinnalla siitä, mitä EU-kuluttaja maksaa.
5.kysymys>vastaus: Tämä lienee poliittinen päätös. En tunne asiaa tarkemmin. Nokia saa tukea myös siitä, että yhteiskunta kouluttaa ihmisiä. Tämän hyödyn sitominen kotimaahan olisi kyllä järkevää.>> Tämä [Nokian saama yritystuki] lienee poliittinen päätös.
Miten niin et tunne asiaa tarkemmin? Missähän nämä poliittiset päätökset olisi yleensä mahdollista tehdä? Tehdäänkö ne siellä? Miksihän näitä summia ja yleensä esim. Tekesin miljardiluokkaa olevaa (maatalouden tuet ovat tosiaan pikkurahaa) rahanjakoa ei anneta julkisesti arvioitavaksi? Onko se sitä suurenmoista markkinataloutta? Mitä tästä markkinataloudesta yleensä tulisi, jos yhteiskunta olisi myös markkinoiden suhteen läpinäkyvä? Taitaisi loppua koko markkinatalous siihen paikkaan. "Poliitikot eivät tietääkseni määrää hintoja Nokian tuotteille, vaan hinnat määräytyvät markkinoilla kuten markkinataloudessa kuuluukin olla", kirjoitat. Eiväthän ne hinnat missään markkinoilla määräydy, kun koko teollisuudenala on alusta alkaen mitä rajuimmin tuettu. Oikeassa tuossa aiemmassa keskustelussa oltiin siinä, että kännykkään päläpäläpälpättäminen ei ole mikään elämälle välttämätön perustarve. Se on perustarve vain markkinoille. Ja markkinat eivät pyri siihen että ihmisten perustarpeet tulisivat tyydytetyiksi vaan että raha saisi kasvunsa. Mitä suurempi raha, sitä ylellisempi kauppatavara. Ja sitä turhempi. Kasvu ei suinkaan löydy sieltä missä kipeimmin tarvitaan perustarpeiden tyydyttämistä. Kasvu löytyy siitä että päläpäläpälätetään kännykkään yhä enemmän ja enemmän. Mitä enemmän pälätgetään, sitä suurempi puhelinlasku, sitä arvokkaampi Nokian osake ja sitä enemmän maailmaan syntyy raha-arvoa, joka sijoitetaan päläpäläpälätykseen.
Ihanaa. Markkinataloutta. Tervettä.
Päläpäläpäläpäläpälä.... kysymyksiä... kirjoitti:
>> Tämä [Nokian saama yritystuki] lienee poliittinen päätös.
Miten niin et tunne asiaa tarkemmin? Missähän nämä poliittiset päätökset olisi yleensä mahdollista tehdä? Tehdäänkö ne siellä? Miksihän näitä summia ja yleensä esim. Tekesin miljardiluokkaa olevaa (maatalouden tuet ovat tosiaan pikkurahaa) rahanjakoa ei anneta julkisesti arvioitavaksi? Onko se sitä suurenmoista markkinataloutta? Mitä tästä markkinataloudesta yleensä tulisi, jos yhteiskunta olisi myös markkinoiden suhteen läpinäkyvä? Taitaisi loppua koko markkinatalous siihen paikkaan. "Poliitikot eivät tietääkseni määrää hintoja Nokian tuotteille, vaan hinnat määräytyvät markkinoilla kuten markkinataloudessa kuuluukin olla", kirjoitat. Eiväthän ne hinnat missään markkinoilla määräydy, kun koko teollisuudenala on alusta alkaen mitä rajuimmin tuettu. Oikeassa tuossa aiemmassa keskustelussa oltiin siinä, että kännykkään päläpäläpälpättäminen ei ole mikään elämälle välttämätön perustarve. Se on perustarve vain markkinoille. Ja markkinat eivät pyri siihen että ihmisten perustarpeet tulisivat tyydytetyiksi vaan että raha saisi kasvunsa. Mitä suurempi raha, sitä ylellisempi kauppatavara. Ja sitä turhempi. Kasvu ei suinkaan löydy sieltä missä kipeimmin tarvitaan perustarpeiden tyydyttämistä. Kasvu löytyy siitä että päläpäläpälätetään kännykkään yhä enemmän ja enemmän. Mitä enemmän pälätgetään, sitä suurempi puhelinlasku, sitä arvokkaampi Nokian osake ja sitä enemmän maailmaan syntyy raha-arvoa, joka sijoitetaan päläpäläpälätykseen.
Ihanaa. Markkinataloutta. Tervettä.
Päläpäläpäläpäläpälä....Ihminen on sosiaalinen eläin, otaksuisin. Emme elä yksin, vaikka saisimme kuinka paljon ruokaa. Pitää jutella, sopia tapaamisista, olla liki ja lisääntyä. Tätä on kommunikointi ja Nokiahan "connecting people".
En tosiaankaan tiedä, kuinka paljon veronmaksajat ovat rahoittaneet Nokiaa. Ehkä sinä kerrot sen meille. Suora maataloustuki on helppo laskea, kun se näkyy suoraan budjetista. Kuluttajien tiskillä maksama ekstra on sen sijaan vaikeampi arvioida.
Nokia myy kuitenkin tuotteitaan markkinoilla avoimeen kilpailuun antautuen ja yrityksellä on aito konkurssiriski eli yrittäjäriski. Tällainen yrittäjäriski toteutui negatiivisessa mielessä mm. Soneran kohdalla. Osakkeenomistajat menettivät roppakaupalla rahaa. Samoin teknologiakuplan puhkeaminen aiheutti joillekuille jättitappiota. Ei se rahatalous pelkkiä voittoa ole.- yrityksemme
Mielipidepankki kirjoitti:
Ihminen on sosiaalinen eläin, otaksuisin. Emme elä yksin, vaikka saisimme kuinka paljon ruokaa. Pitää jutella, sopia tapaamisista, olla liki ja lisääntyä. Tätä on kommunikointi ja Nokiahan "connecting people".
En tosiaankaan tiedä, kuinka paljon veronmaksajat ovat rahoittaneet Nokiaa. Ehkä sinä kerrot sen meille. Suora maataloustuki on helppo laskea, kun se näkyy suoraan budjetista. Kuluttajien tiskillä maksama ekstra on sen sijaan vaikeampi arvioida.
Nokia myy kuitenkin tuotteitaan markkinoilla avoimeen kilpailuun antautuen ja yrityksellä on aito konkurssiriski eli yrittäjäriski. Tällainen yrittäjäriski toteutui negatiivisessa mielessä mm. Soneran kohdalla. Osakkeenomistajat menettivät roppakaupalla rahaa. Samoin teknologiakuplan puhkeaminen aiheutti joillekuille jättitappiota. Ei se rahatalous pelkkiä voittoa ole.Sitä miten paljon veronmaksajat ovat rahoittaneet Nokiaa ei pysty kukaan laskemaan. Mitä siihen laskelmaan edes pitäisi sisällyttää? Sen muistan, että joitakin vuosia sitten kun YLEn toimittajat kamppailivat saadakseen julki Teknologian edistämiskeskuksen rahavirtoja, kävi ilmi, että isot toimijat, etunenässä Nokia, kahmaisivat leijonanosan jaettavista rahoista. Vuotuinen potti on tietääkseni miljardin euron suuruusluokkaa.
Yrityksethän käyttävät Suomessa valtavasti rahaa tuotekehittelyyn. Suunnilleen sen verran kuin kansantalous vuosittain kasvaa. Siihen se kasvu sitten taitaakin mennä, eikä siitä köyhille mitään liikenekään.
Kenen ajattelet maksavan markkinataloudessa konkurssien kustannukset? Kannattamattoman kilpailun kustannukset? Ajatteletko, että osakekurssien romahtaessa menee rahaa vain osakkeenomistajilta, vai häviääkö raha koko taloudesta? Markkinataloudessa ei ole ilmaista ateriaa. Ei myöskään ilmaista konkurssia. - Ratamo
yrityksemme kirjoitti:
Sitä miten paljon veronmaksajat ovat rahoittaneet Nokiaa ei pysty kukaan laskemaan. Mitä siihen laskelmaan edes pitäisi sisällyttää? Sen muistan, että joitakin vuosia sitten kun YLEn toimittajat kamppailivat saadakseen julki Teknologian edistämiskeskuksen rahavirtoja, kävi ilmi, että isot toimijat, etunenässä Nokia, kahmaisivat leijonanosan jaettavista rahoista. Vuotuinen potti on tietääkseni miljardin euron suuruusluokkaa.
Yrityksethän käyttävät Suomessa valtavasti rahaa tuotekehittelyyn. Suunnilleen sen verran kuin kansantalous vuosittain kasvaa. Siihen se kasvu sitten taitaakin mennä, eikä siitä köyhille mitään liikenekään.
Kenen ajattelet maksavan markkinataloudessa konkurssien kustannukset? Kannattamattoman kilpailun kustannukset? Ajatteletko, että osakekurssien romahtaessa menee rahaa vain osakkeenomistajilta, vai häviääkö raha koko taloudesta? Markkinataloudessa ei ole ilmaista ateriaa. Ei myöskään ilmaista konkurssia.heh-heh!
- Heikki K
Vaikka tiedät ja olet kuullut ja lukenut siitä miksi se korvaus maksetaan, et sittenkään ymmärrä.
En yhtään ihmettele mielipiteitäsi tällä saitilla kun et näin yksinkertaista asiaa voi sisäistää.
No kerron vielä yhden kerran, opettele tämä ulkoa. Jos et millään muista sitä tunnin kuluttua on parasta että tallennat tämän sille kovalevyllesi joka sinulla on siinä koneessasi. Jos et löydä sitä kovalevyä on sinulla varmaan jälkikasvua joka neuvoo soinua missä se on.
Siis kuka niitä hintoja on alentanut? Valtio on säännellyt aina elintarvikkeiden hintoja. Suomi säänteli kaupan perimää hintaa, nyt EU- aikana säännellään viljelijän saamaa hintaa.
Sääntely muuttui hankalamaksi Eu aikana koska asiakkaan maksamaa hintaa ei enää säännellä, vaan alkutuottajan saamaa hintaa. Siitä johtuu että näyttää kaupassa tuo hinta pysyvän aika korkeana vaikka viljelijän saama hinta on pidetty alle todellisen markkinahinnan.
Nokian hinnanalennus ei ole sääntelyn johdosta tapahtuvaa, vaan markkinoista ja kustannusten alentumisesta johtuvaa hinnan alennusta. Eihän kulujen pienenemistä tarvitse käsittääkseni korvata, vai mitä?- Kauppateknikko
Silloin kun suomi oli itsenäinen ruoan hinnasta päätettiin Demareiden TUPO:n yhteydessä. Ensin sovittiin ruoan hinta ja sen jälkeen alettiin neuvottelemaan palkasta joka sopi tähän päätettyyn hintaan.
Nyt kun ollaan vähemmän itsenäisiä on tämäkin päätösvalta luovutettu "Brysseliin". Siellä ei tehdä TUPO:ja joten se viljelijälle maksettava hinta määrätään komissiossa.
Tuki jakautuu moneen osaan. Luonnohaittakorvaus (LFA) joka on sitä suurempi mitä suuremmasta tuotantomäärästä kyseisellä elueella on kyse. Ns. suuresta tuotannosta satoa pienennetään suhteessa enemmän kuin piennennäm tuotannon alueelta. Mitä edullisempi tuotanoalue sitä suurempi tämä tuki on. Pitkän kesän maissa tämä tuki on jopa yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Ympäristötyki. On kustannuskorvaus niistä toimenpiteistä jotka aiheutuu ympäristön säästämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vuoksi.
CAP-tuki. Hinnankorvaus säännelylle tuottajahinnalle. Myös sitä korkeampi mitä paremmalla tuotantoalueella tuottaja sijaitsee.
On myös muita tukia joita maksetaan hinnansääntelykorvaiksena eri tuotannonaloille. Olet erittäin oikeassa siinä, etten ymmärrä. En ymmärrä vielä senkään jälkeen, kun kerrot. Ymmärrän toki tämän teknisen ratkaisun idean eli alkutuotantohintojen sääntelyn. Mutta sitä olennaista eli miksi tätä sääntelyä harjoitetaan en ymmärrä enkä varmaan tule ymmärtämäänkään.
Mutta vastauksesi on erinomainen sikäli, että siinä kuvataan tämä suunitelmataloudellinen järjestelmä. Valtio sääntelee ja on aina säännelyt. Tämän halusin ehdottomasti juuri nähdä ja toivon muidenkin sen näkevän, koska juuri tämä perimmäinen yksinkertaisuus on ihmisiltä häivytetty. Ihmisille pitäisi täsmällisemmin kertoa, että elintarvikkeiden kokonaishinta (kuluttajahinta tukiverot) on juuri siksi kallista, että valtio ja EU ovat säännelleet ja sääntelevät kuten NL:ssa ikään.- Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Olet erittäin oikeassa siinä, etten ymmärrä. En ymmärrä vielä senkään jälkeen, kun kerrot. Ymmärrän toki tämän teknisen ratkaisun idean eli alkutuotantohintojen sääntelyn. Mutta sitä olennaista eli miksi tätä sääntelyä harjoitetaan en ymmärrä enkä varmaan tule ymmärtämäänkään.
Mutta vastauksesi on erinomainen sikäli, että siinä kuvataan tämä suunitelmataloudellinen järjestelmä. Valtio sääntelee ja on aina säännelyt. Tämän halusin ehdottomasti juuri nähdä ja toivon muidenkin sen näkevän, koska juuri tämä perimmäinen yksinkertaisuus on ihmisiltä häivytetty. Ihmisille pitäisi täsmällisemmin kertoa, että elintarvikkeiden kokonaishinta (kuluttajahinta tukiverot) on juuri siksi kallista, että valtio ja EU ovat säännelleet ja sääntelevät kuten NL:ssa ikään.Eli tiedät mistä syyllinen löytyy.
Se syy vain tahdotaan vyöryttää sellaiselle taholle joka siihen ei ole syylinen.
- Jeppe
Käyppä kysymässä Brysselistä vastausta tuohon mysteeriin.
Melkeinpä uskaltaisin väittää että kuitenkin annoit äänesi tuon EU:n puolesta,voin toki olla väärässäkin ja jos todella näin on niin pyydän anteeksi.
Mitä tulee noihin muiden saamiin tukiaisiin niin huomaan että tietosi siltä alalta ovat melko vajavaiset.
No onneksi ei sentään tuomarien ja asianajajien palkkioita ole vielä laskettu,kansainvälisestikin tarkastellen ne ovat kyllä niin vaatimattomia että ehkäpä jotain tukiaisia pitäisi noihinkin harkita. - neutraalitarkkailija
Tässä keskustelulinjassa sitä myöten kun faktat loppuivat.
Ei anna kovin hyvää kuvaa asiantuntemuksen syvyydestä sen paremmin kuin laajuudestakaan.
Ehkäpä sinun olisi syytä opiskella noita integraatiopoliitiikan saloja lähinnä syvyysaspektilla. - Think Tank
Olitko Think Bank vai Think Tank, pääsikö limiitti loppumaan tukiaiskeskustelusta
- nainen
Anttila kuluttaa verovaroja yhtä paljon kuin pieni kylä.
- se on..
mutta erikoisen mallista!
- Jaba_43
Maatalousyrittämistä on paha verrata muuhun yrittämiseen, sillä maatalousyrittäjä on sidottu omistamaansa maa-alaan (ja ennakoimattomiin sääolosuhteisiin), kun muut yrittäjät voivat valita sijaintinsa mistä tahansa.
Niinpä maataloustuki olisi minusta katsottava ikään kuin maatalousyrittäjän pohjapalkaksi, jonka yhteiskunta hänelle takaa, ja tämän päälle sitten tulee se, mitä yrittäjä saa tuotantonsa myynnistä markkinoilla.
Minun mielestäni jonkinasteinen tukeminen on tarpeellista, koska muuten lienee aika vähän niin uskaliaita yrittäjiä, jotka valitsisivat maataloustuotannon riskit kokonaan itse kannettavakseen. Eli meiltä saattaisi loppua ruoka.
Toinen asia kokonaan on se, miten suuri on tuen osuus suhteessa yrittäjän kokonaisansioon. Nyt ei esim. viljasta saatava markkinahinta kuulemma oikein riitä kattamaan edes maatalouskoneiden polttoainekustannuksia muista kuluista puhumattakaan.
Itse en myöskään luota siihen, että maataloustuet alentaisivat elintarvikkeiden kuluttajahintoja, koska tukihan siirtyy halpana raaka-aineena elintarviketeollisuudelle ja edelleen halpoina tukkuhintoina päivittäistavarakaupalle. Johonkin tällä matkalla veronmaksajan tuki katoaa, kun ruoka ei ole kaupassa kovinkaan halpaa.
Maatalouden tukemisesta kannattaisi minusta keskustella paljonkin, varsinkin jos keskusta halua pitää maaseudun asuttuna. kannattaisi miettiä, millaisia tuotantomuotoja tuki suosii ja mitä se ei suosi.
Nyt näyttäisi, että tukimuodot suosivat mahdollisimman erikoistunutta ja koneellistettua elintarvikeraaka-aineen bulkkituotantoa, jossa isoilla tikoilla toimitaan mahdollisimman tehokkaasti koneiden ja kemikaalien avulla erikoistuen vain yhteen tuotantosuuntaan per tila.
Itse olen leikitellyt ajatuksella, että tukemisessa painotettaisi luomu- ja lähituotantoa, jossa periaatteena olisi, että ruoka tuotetaan ja jalostetaan sillä alueella, jossa se syödäänkin. Tämä saattaisi lisätä työn tarvetta (ja palkkakuluja), mutta samalla se vähentäisi kuljettamisen, varastoinnin, pakkaamisen, säilöntäkemikaalien ja monen muun rahaa vaativan asian tarvetta, kun elintarvikeketju "pellolta pöytään" lyhenisi sekä maantieteellisesti että ajallisesti.
Itse näen, että lähituotantoon erikoistuminen toisi myös kilpailuetua suhteessa yhä suureneviin, elintarviketeollisuuden ylikansallisiin merkkituotteisiin, jotka ovat samanlaisia Sisiliasta Sallaan ja Irlannista Irkutskiin.
Uskon nimittäin, että perheenäiti pikkukaupungissa hyvin usein valitsee mieluummin oman maakunnan tuoreen elintarvikkeen kuin monikansallisen säilöntäaineilla kyllästetyn teollisuustuotteen.
Lähituotannon menestymiseen saattaisi hyvinkin riittää ehkä keskimäärin 20-30% markkinaosuus, mikä varmasti toteutuisi, jos kaupan keskitettyjen ja tiukasti ohjattujen ketjujen ostotoimintoa vapautettaisi enemmän alueellisten valikoimien suuntaan.
Ehkäpä aluepolitiikasta ja maaseudun tyhjentymisestä huolestunut keskusta ottaisi aloitteen käsiinsä, vaikka lähituotannon menekin kasvu olisikin ensi sijassa pois tuottajaosuustoiminnan omistamilta teollsiuusyrityksiltä. Pitkällä aikavälillä voittajaksi kuitenkin nousisi suomalainen maaseutu ja puhtaat, kotimaiset elintarvikkeet.
Tuettuna jonkinasteisesti, tietenkin.- Kirjaapitänyt
Olen pitänyt taloudestani kirjaa jo 20 vuotta ja voin todeta,että ruoka menot ovat tavallisella perheellä kaikkein pienimpiä kulu eriä vaikka ruokaahan on pakko ostaa niin silti.
On tietenkin itsestä ja perheen ruokailu tavoista kiinni paljonko menee rahaa kuukaudessa saahan sitä menemäänkin jos haaskaa tai ei välitä mitä ostaa.
Mitä arvelet paljonko esim. ruisleipä maksaa kaupassa jos viljelijä antaa ilmaiseksi viljan??
Tuo on tietenkin totta,että mitä lähempänä vilja kasvaa itsekutakin niin sen edullisempaa se on ostaa jos jalostus toimisi hyvin.
Mitä tulee tuohon tila kokoon niin ei ole montaa vuotta kun täälläkin huudettiin suu vaahdossa,että suomalaiset tilat on liian pieniä ja niitä pitää isontaa ja Sossut ja ehkä muutkin tekivät pientilallisten elämän niin surkeaksi,että sukupolven vaihdokset ei tulleet edes kysymykseen ja niin tuli lisää nuoria työvoima toimistoihin. - Jaba_43
Kirjaapitänyt kirjoitti:
Olen pitänyt taloudestani kirjaa jo 20 vuotta ja voin todeta,että ruoka menot ovat tavallisella perheellä kaikkein pienimpiä kulu eriä vaikka ruokaahan on pakko ostaa niin silti.
On tietenkin itsestä ja perheen ruokailu tavoista kiinni paljonko menee rahaa kuukaudessa saahan sitä menemäänkin jos haaskaa tai ei välitä mitä ostaa.
Mitä arvelet paljonko esim. ruisleipä maksaa kaupassa jos viljelijä antaa ilmaiseksi viljan??
Tuo on tietenkin totta,että mitä lähempänä vilja kasvaa itsekutakin niin sen edullisempaa se on ostaa jos jalostus toimisi hyvin.
Mitä tulee tuohon tila kokoon niin ei ole montaa vuotta kun täälläkin huudettiin suu vaahdossa,että suomalaiset tilat on liian pieniä ja niitä pitää isontaa ja Sossut ja ehkä muutkin tekivät pientilallisten elämän niin surkeaksi,että sukupolven vaihdokset ei tulleet edes kysymykseen ja niin tuli lisää nuoria työvoima toimistoihin.Vähällä rahalla pärjää, jos niin haluaa. Ruoan hinta on kuitenkin sen verran korkea, että jonoja syntyy aina sinne, missä ruokaa jaetaan "köyhille" ilmaiseksi.
Ruisleivän hinta tuskin laskisi yhtään, vaikka vilja olisi ilmaista. leivän hinnassa nimittäin on aika lailla kuljetuskustannuksia: tilalta myllyyn, myllystä leipomoon, leipomosta keskusliikkeiden varastoihin tai kauppoihin, kun myllyjä on vähän eikä leipomoitakaan kovin paljoa ole Keski-Eurooppaan verrattuna.
Lähellä leipominenkaan ei ole minusta yksin hintakysymys, vaan enemmän laatukysymys. Aamulla uunista otettu ruisleipä maistuu nimittäin aivan erilaiselle kuin se ruisleipä, joka on tuotettu automatisoidussa liukuhihnauunissa, kyllästetty homeenestoaineilla, pakattu muovipussiin ja toimitettu keskusliikkeen varaston kautta myymälöihin varustettuna "parasta ennen" päiväyksellä.
Tilakokojen suurentaminen puolestaan on ollut sen seurausta, että tuottajaosuustoiminnan (eli suurtilallisten) omistamien elintarviketehtaiden on kannatavampaa toimia, jos raaka-aineet tulevat harvalukuisilta suurtiloilta eikä useilta pientiloilta.
- oivahärkönen
... elintarvikkeiden kuluttajahinnan alentamiseksi. Maataloustukiaisia alettiin maksaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, kun lähinnä demarit eivät halunneet korottaa silloin säännösteltyjä tuottajahintoja kustannusten noususa vastaavaksi (pääasiassa inflaatio), joista ne olisivat siirtyneet kuluttajahintoihin, vaan ruvettiin subventoimaan hintoja valtionvaroin. Kun tätä peliä tehtiin vuosikymmeniä ja vielä kaikissa muissakin maisssa, olemme nykyisessä tilanteessa. Unionissa tuet olivat ennen Suomen liittymistä vielä suuremmat. Niinpä liittyessämme tuet kaksinkertaistuivat. Sen osoituksena, että tuilla alennetaan hintoja taas on, että liittymisen yhteydessä ruuan kuluttajahinnat laskivat kaupoissamme 20 %.
Jos tuosta maailmanlaajuisesta vitsauksesta, tukiaisista, pääsisimme eroon sen pitäisi tapahtua kaikkilla ja samanaikaisesti. Silloin vain pitää varautua tukiaisten verran korkeampiin kuluttajahintoihin. Olen usein todistanut näillä palstoilla, että suomalainen talonpoika kyllä pärjäisi siinäkin tilanteessa, jossa kaikki tulot saataisiin markkinoiden määräämillä tuottajhintoina, joita tukiaiset eivät vääristele.Ethän sinä, Oiva ole mitään todistanut, olet vain väittänyt. Väite ja todistus eivät ole sama asia. Jos suomalainen talonpoika pärjäisi, niin miksi ihmeessä Keskusta ei esim. EU:ssa aja ryhmänsä eli liberaalidemokraattien vaatimusta maataloustukien poistamisesta. Kerropa kerrankin, miksi Keskusta toimii täysin vastoin sitä, mitä täällä höpötöt.
Myös pelkosi siitä, että meidän tulisi varautua tukiaisten verran korkeimpiin hintoihin, on aiheeton. Se on aiheeton ainakin kolmesta syystä. Minäpä luettelen sinulle nyt nuo syyt, jotta voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella niitä tarvittaessa tarkemmin yhdessä.
Ensimmäinen syy on se, että tukien poistaminen ja markkinatalouteen siirtyminen lopettaisi ylituotannon. Kuluttajien ja veronmaksajien on täytynyt kustantaa myös tämä ylituotanto. Ja se on ollut helvetin kallista se.
Toinen syy on se, että jatkojalostajat ja kauppa ovat voineet huoletta vetää välistä mahdollisimman paljon, kun alkutuotantokustannukset ovat niille vakioita. Ne pystyvät silloin helpommin vakiomaan myös lopputuotteen hinnan eli sen, minkä kuluttaja maksaa. Erityisesti meillä Suomessa elintarvikkeiden sääntelytalous on johtanut kaupan kartellisoitumiseen, mikä vasta viime vuosina on Lidlin horjuttamana liikahtanut. On voitu hyvin havaita, kun valtavasti kuluttajia on ennen tätä rahastettu.
Kolmas syy on se, että tukiaisten poisto lisää kolmansien maiden kilpialukykyä. Esim. Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Brasilia monien kehitysmaiden lisäksi eivät subventoi maatalouttaan juuri lainkaan. Jo nyt näiltä alueilta tulee meille saakka kilpialukykyisiä tuotteita. On aika erikoista, että valtamerten takaa kannattaa tuoda Suomeen tuotteita, jotka voittavat suomalaisen hinnassa aivan selvästi. Tämä kertonee paljon suomalaisen tuottajan kilpailukyvystä.- oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ethän sinä, Oiva ole mitään todistanut, olet vain väittänyt. Väite ja todistus eivät ole sama asia. Jos suomalainen talonpoika pärjäisi, niin miksi ihmeessä Keskusta ei esim. EU:ssa aja ryhmänsä eli liberaalidemokraattien vaatimusta maataloustukien poistamisesta. Kerropa kerrankin, miksi Keskusta toimii täysin vastoin sitä, mitä täällä höpötöt.
Myös pelkosi siitä, että meidän tulisi varautua tukiaisten verran korkeimpiin hintoihin, on aiheeton. Se on aiheeton ainakin kolmesta syystä. Minäpä luettelen sinulle nyt nuo syyt, jotta voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella niitä tarvittaessa tarkemmin yhdessä.
Ensimmäinen syy on se, että tukien poistaminen ja markkinatalouteen siirtyminen lopettaisi ylituotannon. Kuluttajien ja veronmaksajien on täytynyt kustantaa myös tämä ylituotanto. Ja se on ollut helvetin kallista se.
Toinen syy on se, että jatkojalostajat ja kauppa ovat voineet huoletta vetää välistä mahdollisimman paljon, kun alkutuotantokustannukset ovat niille vakioita. Ne pystyvät silloin helpommin vakiomaan myös lopputuotteen hinnan eli sen, minkä kuluttaja maksaa. Erityisesti meillä Suomessa elintarvikkeiden sääntelytalous on johtanut kaupan kartellisoitumiseen, mikä vasta viime vuosina on Lidlin horjuttamana liikahtanut. On voitu hyvin havaita, kun valtavasti kuluttajia on ennen tätä rahastettu.
Kolmas syy on se, että tukiaisten poisto lisää kolmansien maiden kilpialukykyä. Esim. Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Brasilia monien kehitysmaiden lisäksi eivät subventoi maatalouttaan juuri lainkaan. Jo nyt näiltä alueilta tulee meille saakka kilpialukykyisiä tuotteita. On aika erikoista, että valtamerten takaa kannattaa tuoda Suomeen tuotteita, jotka voittavat suomalaisen hinnassa aivan selvästi. Tämä kertonee paljon suomalaisen tuottajan kilpailukyvystä...., että kyllä suomalainen talonpoika pärjäisi maailmanlaajuisilla tukemattomillakin markkinoilla: He ovat valistuneita, hyvin koulutettuja, yrittelijäitä, ahkeria, harjoittavat herkästi myös liiketoimintaa tai käyvät ulkopuolisissa töissä, tilakoot ovat kasvaneet, tuotanto rationaalista ja koneellistettua, maassa on rationalisointiin helposti saatavissa pääomaa, he elävät tosi kehittyneessä maassa ja kauniiksi lopuksi, kesämme ovat valoisia, sopivan lämpimiä ja kosteita.
Tukien poistaminen nostaisi kuluttajahintoja ainakin tukiaisten verran:
Jo nyt tuottajahinnat määräytyvät markkinoilla, viljelijät saavat tämän lisäksi tukiaisia, jotta tuotanto olisi ylipäätään mahdollista. Viljelyn tulotaso on niin alhainen, että mikään järjestelmä ei voi tuottaa halvemmalla. Siksi tukien poistamisen ja ylituotannon loppumisen jälkeen tuottajhinnat nousevat ainakin tukien verran ja siirtyvät kuluttajahintoihin. Eihän se kaikkien maiden tukiaisista johtuva ylituotanto aiheuta tuotantokustannusten nousua. Se on aiheuttanut valtioille vientitukikuluja ja maailmanmarkkinahintojen laskun niin alas, ettei missään kannata niillä tuottaa.
Jalostajille ja kaupalle eivät nytkään ole alkutuotannon kustannukaset vakioita, vaan nehän ovat meilläkin EU:n oloissa määräytyneet maailmanmarkkinahintojen mukaan niin kuin jo edellä totesin tuottajahintojen määräytyvän markkinoilla. Muutenkin elintarviketeollisuus ja jakelu on aina elänyt ja varsinkin nyt elää koko unionin alueella täydellisen markkinatalouden oloissa. Ei siellä hintoja pysty vedättämään.
Eivät nämä valtamerien takaiset, monet vielä kehittymättömät, maat pysty maailman valtaväestöä ruokkimaan, vaan tuotanto tulee jatkumaan suurinpiirtein entisen suuruisena kehittyneissä länsimaissa.
Lisäksi on vielä sellainen seikka, että maailmanlaajuiseen sopimukseen tukiaisten kokonaan poistamisesta ei ole todellisia edellytyksiä. Kansat eivät uskalla jättäytyä elintarvikkeissa kokonaan tuonnin varaan. Sellainenkin rikas maa kuin Norja, jossa tukiaisten osuus on viljelijän tuloista 70 % ei lakkauta koskaan omaa viljelyään. Niinhän kävisi samana päivänä kun tun tuet loppuisi. - anti oiva
oivahärkönen kirjoitti:
..., että kyllä suomalainen talonpoika pärjäisi maailmanlaajuisilla tukemattomillakin markkinoilla: He ovat valistuneita, hyvin koulutettuja, yrittelijäitä, ahkeria, harjoittavat herkästi myös liiketoimintaa tai käyvät ulkopuolisissa töissä, tilakoot ovat kasvaneet, tuotanto rationaalista ja koneellistettua, maassa on rationalisointiin helposti saatavissa pääomaa, he elävät tosi kehittyneessä maassa ja kauniiksi lopuksi, kesämme ovat valoisia, sopivan lämpimiä ja kosteita.
Tukien poistaminen nostaisi kuluttajahintoja ainakin tukiaisten verran:
Jo nyt tuottajahinnat määräytyvät markkinoilla, viljelijät saavat tämän lisäksi tukiaisia, jotta tuotanto olisi ylipäätään mahdollista. Viljelyn tulotaso on niin alhainen, että mikään järjestelmä ei voi tuottaa halvemmalla. Siksi tukien poistamisen ja ylituotannon loppumisen jälkeen tuottajhinnat nousevat ainakin tukien verran ja siirtyvät kuluttajahintoihin. Eihän se kaikkien maiden tukiaisista johtuva ylituotanto aiheuta tuotantokustannusten nousua. Se on aiheuttanut valtioille vientitukikuluja ja maailmanmarkkinahintojen laskun niin alas, ettei missään kannata niillä tuottaa.
Jalostajille ja kaupalle eivät nytkään ole alkutuotannon kustannukaset vakioita, vaan nehän ovat meilläkin EU:n oloissa määräytyneet maailmanmarkkinahintojen mukaan niin kuin jo edellä totesin tuottajahintojen määräytyvän markkinoilla. Muutenkin elintarviketeollisuus ja jakelu on aina elänyt ja varsinkin nyt elää koko unionin alueella täydellisen markkinatalouden oloissa. Ei siellä hintoja pysty vedättämään.
Eivät nämä valtamerien takaiset, monet vielä kehittymättömät, maat pysty maailman valtaväestöä ruokkimaan, vaan tuotanto tulee jatkumaan suurinpiirtein entisen suuruisena kehittyneissä länsimaissa.
Lisäksi on vielä sellainen seikka, että maailmanlaajuiseen sopimukseen tukiaisten kokonaan poistamisesta ei ole todellisia edellytyksiä. Kansat eivät uskalla jättäytyä elintarvikkeissa kokonaan tuonnin varaan. Sellainenkin rikas maa kuin Norja, jossa tukiaisten osuus on viljelijän tuloista 70 % ei lakkauta koskaan omaa viljelyään. Niinhän kävisi samana päivänä kun tun tuet loppuisi.olet vain kertonut mielipiteesi ja se voidaan ottaa itse lanseeraamallasi "kepulaisella oveluudella" kirjoitetuksi. Siis, sen ei tarvitse olla totta, vaan mielipide.
- uskottavampi..
anti oiva kirjoitti:
olet vain kertonut mielipiteesi ja se voidaan ottaa itse lanseeraamallasi "kepulaisella oveluudella" kirjoitetuksi. Siis, sen ei tarvitse olla totta, vaan mielipide.
vaikka sen ei sinun mielestä tarvitse olla totta?
Sensijaan Mielipidepankki ja Capi-KK on syntyneet valehtelijoiksi ja jatkuvasti kehittävät taitojaan! - toki subventoi
Mielipidepankki kirjoitti:
Ethän sinä, Oiva ole mitään todistanut, olet vain väittänyt. Väite ja todistus eivät ole sama asia. Jos suomalainen talonpoika pärjäisi, niin miksi ihmeessä Keskusta ei esim. EU:ssa aja ryhmänsä eli liberaalidemokraattien vaatimusta maataloustukien poistamisesta. Kerropa kerrankin, miksi Keskusta toimii täysin vastoin sitä, mitä täällä höpötöt.
Myös pelkosi siitä, että meidän tulisi varautua tukiaisten verran korkeimpiin hintoihin, on aiheeton. Se on aiheeton ainakin kolmesta syystä. Minäpä luettelen sinulle nyt nuo syyt, jotta voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella niitä tarvittaessa tarkemmin yhdessä.
Ensimmäinen syy on se, että tukien poistaminen ja markkinatalouteen siirtyminen lopettaisi ylituotannon. Kuluttajien ja veronmaksajien on täytynyt kustantaa myös tämä ylituotanto. Ja se on ollut helvetin kallista se.
Toinen syy on se, että jatkojalostajat ja kauppa ovat voineet huoletta vetää välistä mahdollisimman paljon, kun alkutuotantokustannukset ovat niille vakioita. Ne pystyvät silloin helpommin vakiomaan myös lopputuotteen hinnan eli sen, minkä kuluttaja maksaa. Erityisesti meillä Suomessa elintarvikkeiden sääntelytalous on johtanut kaupan kartellisoitumiseen, mikä vasta viime vuosina on Lidlin horjuttamana liikahtanut. On voitu hyvin havaita, kun valtavasti kuluttajia on ennen tätä rahastettu.
Kolmas syy on se, että tukiaisten poisto lisää kolmansien maiden kilpialukykyä. Esim. Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Brasilia monien kehitysmaiden lisäksi eivät subventoi maatalouttaan juuri lainkaan. Jo nyt näiltä alueilta tulee meille saakka kilpialukykyisiä tuotteita. On aika erikoista, että valtamerten takaa kannattaa tuoda Suomeen tuotteita, jotka voittavat suomalaisen hinnassa aivan selvästi. Tämä kertonee paljon suomalaisen tuottajan kilpailukyvystä.> Argentiina ja Brasilia monien kehitysmaiden lisäksi eivät subventoi maatalouttaan juuri lainkaan.<
heillähän työväki työskentelee ruokapalkalla, ja brasiliassa otetaan maatalouden käyttöön suuria sademetsäalueita vuosittain.
Ja taitaa olla jo tälläkin hetkellä maatalouskauppa alusta loppuun lähes kokonaan muutaman suuren jätin hallussa.
Voimme sitten miettiä miten reilusti markkinat toimivat kun koko tuotanto suunta on kokonaan näiden yhtiöiden hallussa - uskonasia
uskottavampi.. kirjoitti:
vaikka sen ei sinun mielestä tarvitse olla totta?
Sensijaan Mielipidepankki ja Capi-KK on syntyneet valehtelijoiksi ja jatkuvasti kehittävät taitojaan!Kepu-uskovaisuus elää Kepulandian taatto-osastolla edelleen vahvana. Ylijumala Kekkosen taulut ovat näissä vanhainkodeissa aina suorassa seinillä.
- neutraalitarkkailija
Mielenkiintoinen kysymys olisi tyhjentävästi selvittää se, kuinka maailmanlaajuisesti määräytyy maataloustuotteiden markkinahinta?
Se tuskin lienee täysin markkinaehtoinen mekanismi.
Suomen kepulla, demareilla ja kokkareilla lienee aika vähän siihen sanottavaa, vielä vähemmän siihen vaikuttaa suomalainen kuluttaja.
Eikun boikottia pukkaamaan Italian poikia vastaan. Siitä se autuus aukeaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1621374
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä40965Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38705- 14620
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä28612- 35604
Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46597Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver19580Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30567Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17553