Kuin moni kansalainen olisi keksinyt tekoälyn siksi että menettäisi oman duuninsa? tai kouluttautui sille alalle, jossa ei ole koskaan työttömyyttä? Aivan mahdotonta, kyllä se syy löytyy suektä eduskunnasta. Siellä ne työtä koskevia päätöksiä tehdään sekä palkoista Orpo on vastoin lakia lähtenyt tunkemaan sille alueelle joka ei pm kuulu.
IS - Työmarkkinoilla keskiluokalle nyt vakava uhka
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri näkee työmarkkinoilla huolestuttavia merkkejä uudelleenjaosta.
Keskiluokkaa ovat koetelleet viime aikoina kiihtynyt inflaatio ja sen jälkeen lisääntyvä työttömyys, joka ulottuu nyt myös julkiselle sektorille.
Kun ostovoima heikkenee inflaation ja työttömyyden myötä, leviävät vaikeudet koko talouteen, myös julkisen sektorin rahoitukseen.
Kurjuusindeksi
Elintasoa voidaan mitata niin sanotulla kurjuusindeksillä, joka yhdistää työttömyysasteen ja inflaatioprosentin. Kurjuusindeksin kehitti 1970-luvulla amerikkalainen ekonomisti Arthur Okun, kun Yhdysvaltain talous kärsi yhtä aikaa nopeasta inflaatiosta ja työttömyydestä.
Kurjuusindeksi on Suomessa viime vuosina noussut roimasti. Nyt tilanne on hintarallin osalta rauhoittumassa, mutta toisaalta työttömyys on kääntynyt nousuun.
Tekoäly
Eli Suomessa lähes mantran asemaan korotettu hokema ”kouluttautuminen kannattaa aina” ei tämän valossa pitäisikään kaikilta osin paikkaansa. Ei ainakaan taloudellisesti.
– Esimerkiksi teollisuudessa keskipalkkaisia työpaikkoja on hävinnyt paljon. Yleissihteerien työt ovat vähentyneet ja erilaisten toimisto- ja asiankäsittelytehtävien määrät ovat vähentyneet. Sama koskee nyt myös tieto- ja viestintäliikenteen ammatteja, joista tosin noustaan myös haastavampiin asiantuntijatehtäviin.
Eli keskiasteen koulutus ei ole välttämättä enää automaattinen ovi keskiluokkaan. Tämä vierittää Pylkkäsen mukaan suuremman vastuun koulutuksesta vastaaville tahoille. On kyettävä ennakoimaan paremmin, millä aloilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan.
Uusi uhka on tekoäly, jonka myötä erilaiset toimistotyöt ovat vaaranalaisia. Toisaalta monia työpaikkoja syntyy lisää.
Pylkkänen nostaa esiin opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijan Aleksi Kaleniuksen tilastohavainnon.
Sen mukaan pelkän perusasteen koulutuksen läpikäyneillä työllisillä on keskimäärin lähes sama palkka kuin keskiasteen koulutuksen saaneilla.
– Hänen johtopäätöksensä oli, että koulutuksen hyöty ei ole kovin suuri, jos keskimääräinen palkka ei poikkea perusasteen varassa olevien työntekijöiden palkoista, Pylkkänen sanoo.
– Tälle voi löytyä selitys juuri siitä, että keskipalkkaiset työtehtävät katoavat ja keskiasteen koulutuksen saaneet hakeutuvat työmarkkinoilla toisiin tehtäviin.
IS - Työmarkkinoilla keskiluokalle nyt vakava uhka
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri näkee työmarkkinoilla huolestuttavia merkkejä uudelleenjaosta.
Keskiluokkaa ovat koetelleet viime aikoina kiihtynyt inflaatio ja sen jälkeen lisääntyvä työttömyys, joka ulottuu nyt myös julkiselle sektorille.
Kun ostovoima heikkenee inflaation ja työttömyyden myötä, leviävät vaikeudet koko talouteen, myös julkisen sektorin rahoitukseen.
Kurjuusindeksi
Elintasoa voidaan mitata niin sanotulla kurjuusindeksillä, joka yhdistää työttömyysasteen ja inflaatioprosentin. Kurjuusindeksin kehitti 1970-luvulla amerikkalainen ekonomisti Arthur Okun, kun Yhdysvaltain talous kärsi yhtä aikaa nopeasta inflaatiosta ja työttömyydestä.
Kurjuusindeksi on Suomessa viime vuosina noussut roimasti. Nyt tilanne on hintarallin osalta rauhoittumassa, mutta toisaalta työttömyys on kääntynyt nousuun.
Tekoäly
Eli Suomessa lähes mantran asemaan korotettu hokema ”kouluttautuminen kannattaa aina” ei tämän valossa pitäisikään kaikilta osin paikkaansa. Ei ainakaan taloudellisesti.
– Esimerkiksi teollisuudessa keskipalkkaisia työpaikkoja on hävinnyt paljon. Yleissihteerien työt ovat vähentyneet ja erilaisten toimisto- ja asiankäsittelytehtävien määrät ovat vähentyneet. Sama koskee nyt myös tieto- ja viestintäliikenteen ammatteja, joista tosin noustaan myös haastavampiin asiantuntijatehtäviin.
Eli keskiasteen koulutus ei ole välttämättä enää automaattinen ovi keskiluokkaan. Tämä vierittää Pylkkäsen mukaan suuremman vastuun koulutuksesta vastaaville tahoille. On kyettävä ennakoimaan paremmin, millä aloilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan.
Uusi uhka on tekoäly, jonka myötä erilaiset toimistotyöt ovat vaaranalaisia. Toisaalta monia työpaikkoja syntyy lisää.
Pylkkänen nostaa esiin opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijan Aleksi Kaleniuksen tilastohavainnon.
Sen mukaan pelkän perusasteen koulutuksen läpikäyneillä työllisillä on keskimäärin lähes sama palkka kuin keskiasteen koulutuksen saaneilla.
– Hänen johtopäätöksensä oli, että koulutuksen hyöty ei ole kovin suuri, jos keskimääräinen palkka ei poikkea perusasteen varassa olevien työntekijöiden palkoista, Pylkkänen sanoo.
– Tälle voi löytyä selitys juuri siitä, että keskipalkkaiset työtehtävät katoavat ja keskiasteen koulutuksen saaneet hakeutuvat työmarkkinoilla toisiin tehtäviin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Taas orvon vika.
Juuri näin!
Juttu luettu lehdestä myös. Kerrankin on jollain selkärankaa kertoa asioista niinkuin ne ymmärretään. Yleensä niitä todellia asoita piilotellaan eikä kerrota, ja puhutaan pyöreitä. Hyvä juttu kyllä, tutkivaa journalisimia enemmän ja siitä juttuja lehtiin.
On joskus tullut mietittyä, kun esim. joidenkin tehtaiden ym. vanhat liukuhihnatyöt vaihtuivat automaattisiksi, koneiden tekemäksi, niin mitä kun koneet hajoaa ?
Korjaamisessa kestää, se vie rahaa. Liukuhihnojen aikaan, jos ihminen sairastui jossain kohtaa hihnaa/työpistettään, tai joutui muusta syystä paikalta poistumaan, vaihdettiin vain uusi ihminen tilalle, työt eivät seisahtuneet siitä syystä, että koneet olisi hajonneet.
Koneet ei aina korvaa ihmistä järkevällä tavalla. Nyt en puhu lainkaan tekoälystä, jääköön niistä keskustelu viisaammille.
Jotenkin on outoa että töitä koneellisetetaan jatkuvasti ja keksitään miten niitä saisi tuottavammaksi ilman ihmistä.
Sitten kuintekin kun ihmiseltä loppuu työtö, on hänen viknasa ja syyllinen että on työtön????
Itse olen kouluttautunut aikanaan toimistosihteeriksi, työt siltä alalta on loppuneet vuosia sitten kun tuli tietokoneet, jossa pomot tekevät itse ne kaikki paperihommat, ei tarvi enää sihteeriä.
Enkä ole ainoo, tektstiiliteollisuuskin on lähes loppunut suomesta jne... kirjastossa ei tarvi enää virkailijaa kun kaikki asiakkaat tekee itse sen lainaustyön, pankkivirkkailijoita ei tarvi kun asiakas itse maksaa laskut ja nostaa rahat automaatista...ei ole rahastajia busseissa, ei ole neiti aikaa puhelimissa...kaupatkin käyttää itsepalvelukassoja... kohta kaupassakaan ei ole ketään töissä.
Työt loppuu, mutta syy on duunarissa.
Mietipäs montako uutta ammattia vuosikymmenten aikana on tullut kadonneiden tilalle. Vähissä oli sovelluskehittäjät sotien jälkeen.
Näyttää siltäettä olemme täällä kaikki samaa mieltä, niin on vähän tullut vastaväitteitä, joten hienoa että löytyi yhteisymmärrys ees yhteen asiaan. LOISTAVAA.